v.1.10

keskiviikko 1. marraskuuta 2017




497. marit kutsuvat naimisiin menemistä sanoilla udaram nalam.

498. nganasanit koristelevat neidon hääreen mustin ja valkoisin turkisraidoin (kutsutaan kimalaisiksi, filtire).

499. nenetsit ennustavat parin onnea hakumatkaa seuraavien päivien tapahtumista (hyvä enne jos koristeet eivät putoa maahan porojen valjaita poistettaessa).

500. nenetsit eivät anna kenenkään istua parin väliin (uskotaan vievän onnen).

501. nenetsit kiinnittävät häärekiin kelloja ja tiukuja.

502. nenetsien häihin kuuluu kolmivärisen kankaan kuljettaminen miehen vanhempien kotaan ("perheiden yhtymisen merkiksi", kankaan värien uskotaan kuvaavan olevaisuuden kolmea tasoa).

503. selkupit kutsuvat morsianta sanalla newee (vrt. neito, neveskä).

504. selkuppien häihin kuuluu neidon perheen luona syöminen, neidon vanhempien lahjominen, miehen perheen luona syöminen ja noidan esittämät laulut menojen alussa ja lopussa (haltijoiden suostumuksen pyytäminen).

505. samojedit antavat neidon myötäjäisiksi kodan peitteineen, poroja, rekiä, ruokaa ja vaatteita (tulee olla saman arvoiset kuin kosijan tuomat lahjat).

506. samojedien häihin kuuluu lahjojen tuominen neidon perheelle, kodan pystyttäminen neidon kodan lähelle, tulijoiden kestittäminen neidon kodassa, toiseen kotaan siirtyminen, neidon saattaminen toiseen kotaan, parin istuttaminen vierekkäin, neidon ruokkiminen miehen toimesta, saattajien poistuminen, parin jättäminen kahden, miehen poistuminen keskiyön jälkeen ja neidon varsinainen hakumatka sovitun ajan päästä.

507. samojedien häihin kuuluu neidon hakuun lähteminen sovittuna päivänä, tulijoiden lahjominen, neidon saattaminen rekeen (miehen sukulaisnaisten toimesta), myötäjäisrekien peittäminen kankain ja poronnahoin (neljä ensimmäistä kankain), paluumatkalle lähteminen (neidon reki ensimmäisenä), miehen kodalle saapuminen, makuusijan valmistaminen (neidon toimesta) ja lahjan lähettäminen neidon emolle.

508. mansien häätapoihin kuuluu eläinnaamareihin pukeutuminen.

509. mansit kylpevät ennen häitä (uskotaan "poistavan eläinhahmon").

510. hantit antavat naimisiin menevälle tyttärelle suojelushaltijan kuvan (veistetään perheen suojelushaltijan pyhäkössä (kot mykh) kasvavasta puusta).

511. mansit merkitsevät neidon hakuun käytetyn reitin puihin (kesällä noudetaan veneellä, talvella reellä).

512. hantit saattavat neidon vanhempien leiristä joen rantaan mistä viedään veden yli miehen sukulaisten toimesta
(vesi raja sukujen välillä).

513. hantit laittavat neidon hiukset kahdelle letille ja kietovat lettien päälle kaksi liinaa (lisäksi liinat molempiin käsiin).

514. hantit kuljettavat neidon myötäjäiset kahdella reellä.

515. hantineito kyykistyy kahdesti uuden kotinsa kynnyksen yli astuessaan ("im ontal tylia", istun alas).

516. hantit hakevat neidon kolme kuuta kosinnan jälkeen.

517. hantien häät kestävät kuusi päivää (kolme päivää molempien perheiden luona).

518. hantineito kumartaa kolmasti vanhempiensa luota lähtiessään ("okh ponal", painaa päänsä).

519. hantineidon myötäjäisiä kuljetetaan kolmella porolla (porot kuuluvat myötäjäisiin).

520. hantineito istuutuu miehen leiriin tullessaan puun alle ja puhuttelee haltijoita ("istuu seitsemän päivää").

521. hantineito saa myötäjäisiksi seitsemän reellistä tavaraa (turkkeja, veljen valmistamat sukset).

522. hantien häihin kuuluu neidon leiriin matkaaminen, poronnahan asettaminen tulen viereen, miehen ohjaaminen nahalle, neidon saapuminen miehen viereen, miehen tuoman poron uhraaminen, yhdessä syöminen, laulaminen ja tanssiminen, lahjojen vaihtaminen, neidon pukeminen parhaimpiin vaatteisiinsa, neidon kasvojen peittäminen liinalla, neidon kuljettaminen miehen leiriin ja menojen toistaminen miehen perheen kanssa (neito ohjataan verhon taakse missä istuu jopa kolme päivää, "osoittaen tahdonvoimaansa").

523. mordvalaisiin häihin kuuluu ruuan uhraaminen vedenemo Vedy-avalle (pyydetään terveitä lapsia).

524. mordvalaisiin häätapoihin kuuluu veden äärellä tanssiminen pyhien soittimien (nyudi) säestyksellä.

525. mordvalaisiin häihin kuuluu morsiamen käyttäminen vedellä hääpäivän aamuna.

526. virolaisen morsiamen uig-päähine koostuu valkoisesta punaisin ja sinisin kirjailuin koristellusta liinasta jonka alla pidetään valkoista hilkkaa ja pienempää liinaa (kiinnitetään kolmella neulalla).

527. virolaisten mukaan uig-päähine suojaa morsianta taikauksilta ja pahoilta silmiltä ja vie pois kaipuun synnyinkotiin.

528. virolaisten mukaan "itkevä morsian saa nauravan elämän".

529. virolainen hääkulkue kiertää kohtaamansa esteet myötäpäivään ja välttelee paikkoja joista voi tarttua huonoa onnea.

530. virolaisiin häihin kuuluu ilonhihkaisut (matkan varrella, taloille saavuttaessa, yksi aloittaa, muut yhtyvät).

531. virolaiset kutsuvat häiden avustajia nimellä talitajad, morsiustyttöjä nimellä umbrukad, morsiamen saattajia nimellä saundjarahvas ja sulhasen sukulaisia nimellä saajad tai peiud.

532. virolaiset kirjailevat morsiamen lakkiin ja hameeseen punaista (pidetään ilon, nuoruuden ja terveyden värinä).

533. virolaishäiden tansseja pidetään ruotsalaisvaikutuksena (etenkin ns. paritansseja, omat häät=lauluhäät).

534. virolaisiin häätapoihin kuuluu morsiamen kaappaaminen uig-päähineen pois laulamisen ja lahjojen jakamisen välisenä aikana (kaappaamisen jälkeen "kuuluu miehen sukuun").

535. virolaiset puhdistavat häihin saapuvat sukulaiset häitä varten pystytetyssä kodassa (savustetaan, vihdotaan).

536. virolaiset tarkistavat morsiamen ja sulhasen terveyden.

537. virolaiset häälaulut lauletaan puoliympyrässä seisoen ja jalkoja tömistellen (toisen tiedon mukaan piirissä kävellen).

538. virolaisiin häihin kuuluu morsiamen sukulaisten savustaminen morsiamen veljen lämmittämässä savupirtissä (lauletaan ja kävellään piirissä savun keskellä).

539. virolaiset pitävät rokkaa häiden viimeisenä ruokana.

540. mordvalaiset kutsuvat morsianta marjaksi, kukaksi, valkoiseksi linnuksi, hanheksi ja sorsaksi (morsian-sanan myöhäisestä alkuperästä, korvannut kymmeniä omia sanoja).

541. mordvalaiset kutsuvat sulhasta haukaksi, veljeksi ja kurjeksi.

542. udmurtit saapuvat häihin "pyiden asuttamia polkuja".

543. udmurtit poistuvat häistä "mehiläisten lentelemiä polkuja".

544. mordvalaismorsian ojentaa anopilleen valkoisen koivunoksan (kehottaa pitämään niin että "lehdet eivät putoaisi").

545. mansineito johdatetaan miehen majalle huiviin peitettynä kahden sukulaisnaisen saattamana (neito palkitsee naiset huivein).

546. udmurtit kutsuvat häälauluja nimellä syuan krez vackhi (syuan=häät, krez=laulu).

547. udmurtit aloittavat häälaulun morsiamen kaadettua juomaa sulhasen sukulaisille.

548. udmurtit aloittavat häälaulun morsiamen ojennettua pitkät hääliinat sulhasen vanhemmille.

549. udmurttien häälauluja jaetaan iloisiin ja tanssittaviin miehen suvun lauluihin (syuan krez) ja surullisiin ja hitaisiin naisen suvun lauluihin (vesyak krez kuzyo).

550. komit kutsuvat morsianta peuraksi ja vasaksi.

551. komit kutsuvat sulhasen seuruetta karhuiksi ja ukkospilviksi.

552. komit kutsuvat morsiamen helmin ja kirjailuin koristeltua päähinettä nimellä yurnoi.

553. moksalaisten häihin kuuluu erityinen naisten kesken syöty puuro (neidon emon keittämä, valmistetaan lähtöpäivänä).

554. marit kutsuvat häitä sanalla siian (vrt. udmurttien syuan).

555. udmurttien häihin kuuluu neidon kasteleminen vedessä, neidon hääliinan tai esiliinan ripustaminen puuhun ja liinan hakeminen puusta miehen toimesta.

556. udmurttien häätapoihin kuuluu miehen sukulaisten sukulaisnimien arvuuttaminen neidolta.

557. komien häihin kuuluu neidon kylvettäminen joessa ja neidon hääliinan sitominen puuhun toivottaen neidolle terveyttä, sitkeyttä ja onnea askareihin (alkujaan sukujen toteemipuita).

558. udmurttien häihin kuuluu neidon vieminen joelle tai lähteelle (ensimmäistä kertaa vaimon vaatteissa), neidon pään ja jalkojen roiskiminen vedellä (roiskijana vanhin nainen), sankojen täyttäminen vedellä, neidon roiskiminen läpimäräksi (vesi=hedelmällisyys), sankojen kantaminen häätalolle (yritetään kantaa roiskimatta, onnistumisesta ennustetaan), kannetun veden tarjoaminen vieraille ja puuron keittäminen lopusta vedestä.

559. setukaiset sukivat neidon hiuksia ensimmäisenä hääpäivänä sulhasjoukkoa odoteltaessa (jokainen sukii kolmasti ja laskee sen jälkeen neidon syliin lahjan, lopuksi hiukset letitetään ja huivitetaan).

560. saamelaiset kutsuvat naimisiin menemistä sanoin náitalit ja vijjte kujje.

561. saamelaiset kutsuvat puolisoa sanalla náittosguoibmi.

562. saamelaisiin häihin kuuluu parin istuttaminen eläinten nahoille (mies uroskarhun, neito kaksivuotisen vaatimen).

563. saamelaisiin häihin kuuluu "kateutta-estävien-solmujen" (bolbi) solmiminen.

564. saamelaisten tarinoissa hääpari kääntyy kolmasti kantapäillään (eläinhahmon ottaminen).

565. saamelaisten tarinoissa sulhanen poistuu paikalta hirvasporon hahmossa (neidon seuratessa vaatimen hahmossa).

566. samojedit kutsuvat myötäjäisiä lahjan antamista tarkoittavilla sanoilla (kamassin mo, mor).

567. hantit ja komit kutsuvat myötäjäisiä helmiä tarkoittavilla sanoilla (komin don, hantin tun). 

568. sanalla puoliso tarkoitetaan osaa, puolikasta, sivua, paikan vaihtajaa ja juttukaveria (saamen buolla, viron pool, mordvan pola).

569. sanalla pant tarkoitetaan kukkakimppua (saamen paande, udmurtin pud).




570. "nostatuzlahju, rättsin da tseptsy" (rätsinä ja tuohesta ja kankaasta laadittu vaimon lakki, hääpäivän jälkeisenä aamuna annettuja lahjoja).

571. "neuvoksennella pidäy nuorii, vagailla, hyvin työnytteä" (auttaa nuoret elämän alkuun hyvillä neuvoilla,
häälahjoista tärkein).

572. "ottajat tullah, pihah ajetah, sid andilas kattsoo koltsaizez läbi sulhastu, min verdu nägyy mualoa, sen verran eläjes sulhaine minuz vigoa nähkäh" (katsoo sulhasta silmukan tai sormuksen läpi, häätaikoja).

573. "no niijen kere siit toizem päiväne kyly lämmitetäu" (häiden toisena päivänä sauna sisarusten ja serkkujen kanssa).

574. "itkiem mened miehel, a nagrajen eläd" (sanonta).

575. "jo tuloa naimakansa, sulhaiskansa suoriepi" (sulhasjoukon saapuminen).

576. "miehet on mielellä hyvällä, naizet kaikki nagrusuulla" (häiden iloisesta luonteesta).

577. "poigu pidää naittua tänä talven" (häiden ajankohdasta, talvella joutoaikaa).

578. "sulhaiskansasta yli nakkoau tulipäriet" (häätaikoja).

579. "no siitä tulou myötämänijäiset, ne morsiemen heimokunta sinne ne tullah" (saattamaan morsianta sulhasen talolle).

580. "siitä kutsutah heitä morsiemen heimokuntoa myötämänijäisiksi" (kaksivaiheisissa häissä).

581. "kun ne miehellä mäni ta heäp piettih, se pantih lakki peäh" (lakin laittaminen).

582. "minum menendytalvi" (talvihäät).

583. "heimokunnan väel myyvitimmö Katin Heinäselgäh" (myyvitimme, saatoimme myötäiseen).

584. "läkkä myvvittämäh" (saattamaan antilasta).

585. "siit häi Ogozen i otti, vettä myöte vei" (neidon vieminen veneellä).

586. "myödäziks lähemmö" (antilasta saattamaan).

587. "olimmo myödäizinny, annoimm andilaham miehel" (saatoimme myötäiseen, miehen talolle).

588. "velled da neveskäd myödäzikse kävväh" (veljet ja miniät).

589. "mutsoil myödäzakad lähtietäh piädy luadimah" (laittamaan hiuksia ja lakkia).

590. "muzikkavui tyttö, hyvän sulhaizen sai" (vanhempien ja sukulaisten osuus hoidettu).

591. "mustareboi rinnal hyppie, voined ambuo, ga siun, ed voine, ga meän" (häihin osallistuvat eläinhahmot,
antilasta pöytään tuotaessa).

592. "morsiemeksi kohta kuv vain sorokka peäh pantih" (sorokka=naisen päähine, vrt. tuohesta valmistettu tseptsy).

593. "sulhani moata kun uinoi, morzein kormanosta kolttsazen vedi" (vei sormuksen taskusta, myöhäisiä tapoja).

594. "myö olemma opastam mielehenä, työ opastakkoa mielehenä" (antilasta luovutettaessa).

595. "myö olemma opastat mieliksenä tämän tyttären, työ opastakkoa mieliksenä" (opastaa, vrt. käskeä).

596. "maltoitto kazvattoa da i maltatto i miehel andoa" (antilaan vanhemmille).

597. "maltoit suaha, ga maltad i pidiä" (sulhaselle).

598. "morsienta kul lähetäh sulhasen kotih viemäh nin siitä majakkoa poltetah" (suurta tulta, vrt. majakka).

599. "morzeim magaistilalda nossatettih" (toisen päivän aamuna).

600. "siit toizem päiväne kyly lämmitetäu" (toisen hääpäivän tapoja).

601. "andilaz itköö vai uhkoindeleh, akku se luvetteloo rinnal itkuvirtty" (hääitkut).

602. "ne ol luotalahjat" (sulhasen sukulaisnaisille annetut, ojennetaan puisella vadilla).

603. "sulhani ta morsien syötetäh juotetah, loajitah siitä sija" (yksinkertaiset=omat tavat).

604. "ta morsien kul läksi pois, siitä lykättih tyttöjä istumah siih ta potkimah lipasta jotta heilä siitä lembi nousiis" (häätapoja).

605. "siitä lipasta kolme kertoa siirretäh, itettäjä aina jalalla siirtäy lippahan" (morsiamen lippaan).

606. "liipovoi liittsa" (sulhasen nimiä, verrataan perhoseen).

607. "liippovoi liitsaine" (morsian tai sulhanen).

608. "aihelkoakseh levied lembyöd ilmoinlehvomih mennez" (tulkoon leveä lempi naimisiin mennessäsi, hääitkujen kieltä).

609. "istuutu miuv vävy lautsalla sinizeh seinäh selin, ta hyväh rahvahah kohin" (häälaulujen sanat ohjailevat tapahtumia).

610. "lehmä, lammas, poro, makuuvoattiet, ta kaikki mitä oli työkaluo" (annettiin tyttärelle myötäjäisiksi).

611. "kui minä menin ilmoinluadimien lastoipihaizil, lastuized oli sinizikse listaizikse muututtu" (miehen talon pihalle, hääitkujen kieltä).

612. "kun tuuvah morsien taloh, siitä lauletah tulijaislaulu" (häälaulujen nimiä).

613. "emmäkö vois ruveta sukukuntoa suurentamah, ta lankovutta loatimah" (hääsanoja).

614. "ennem peämpanomista lapsessellah, näin ympäri pirttie kierretäh itettäjän kera ta siitä, sisär otetah siih tuon antilahan sisär toiseh puoleh ta toisessa käsipuolessa on itettäjä, ta siitä lapsessellah, kävelläh ympäri pirttie"
(talutetaan antilasta ympäri pirttiä).

615. "lakku peäh laitettu, mieldy peäh taitettu" (naisen lakin voimista, toivotaan antavan järkevän mielen).

616. "lakkani siitä oli toas naisiem peässä piettävä" (lakka, lakku, lakkanen, vrt. lakki).

617. "kun ne miehellä mäni ta heäp piettih, se pantih lakki peäh" (pyöreälakinen naisen päähine).

618. "sorokass on kaksi hoaroa täss iessä, vail lakissa ei ollun tsorppie" (sorokan ja lakin erosta, tsorppi=haara, kärki).

619. "se lakki nin se oli monevväristä" (kirjava).

620. "lakki peäh laitetah, mieltä peäh hoivatah" (mielen antaja).

621. "kellä oli enemmän se pani enemmäl lahjoa, a kintahat piti panna ainaki" (häälahjaksi).

622. "morsiemen heimokunta sai lahjat siinä kun tultih häitä pitämäh, nin ne käytih illalla jo lahjomassa"
(koko suvun lahjominen).

623. "miehel männez lahjad annetah" (lahjojen tarkoitus yhdistää perheitä, kertoa hyvistä aikeista).

624. "myödäzet tuodih äjjy lahjua" (myötäset eli morsiamen saattajat).

625. "lahjurättsin" (häälahjaksi annettu rätsinä jonka hihat kolme kertaa tavallista pidemmät).

626. "ne lahjottih siitä sekä heimokunta jotta morsien samoin" (kaikki paikalla olijat).

627. "lahjo sulhazen paialla" (sulhasen lahjominen).

628. "siitä soate olem peässäni pijellyn" (häävirren sanoja, päässä pitäminen=omaa, kirjoittaminen=vierasta).

629. "sie pietäh piiruloi" (piiruja eli hääpitoja).

630. "syvväh da juvvas sulhaizinn ollez, piiruu vai pietäh" (pitää piiruja, vrt. pitoja).




631. "siitä se heäpäivä peätettih jotta konsa heät tulou" (hääpäivän päättäminen).

632. "sid neidized itkietäh virzi andilaham peäl" (neitojen itkemät virret).

633. "mutsoil lähtietäh piädy luadimah, tukat kahtel kasal pletitäh" (hiusten letittäminen).

634. "piä pidäy siädeä andilahal, kahtel kasal plettie da panna tseptsy piäh" (tseptsy=vaimon päähine=lainasana, häätapojen myöhäisestä alkuperästä).

635. "kaksi stolua piäkkä ku pandih, sid alembazes istuttih" (kaksi tuolia päällekkäin, hääparin paikaksi).

636. "siitä istuuvutah sulhaiskansa perätsuppuh" (miehen sukulaiset peränurkkaan).

637. "paratsuppu andilahale" (antilaan eli morsiamen paikaksi, pyhänä pidetty peränurkka jossa pidetään kodinhaltijoiden eli sukulaisten henkien kuvia).

638. "ta siitä keärittih hyvin hoikkani villapaikka elikkä sulkkupaikka peäh" (ohut villaliina antilaan päähän).

639. "siinähän sitä kuoteltih loatie hyvie leipie sulhasen koissa ta morsiemen koissa, jotta kumpani sai paremmal leivän" (naimaonnen ennustamista).

640. "parittoan käveltih, sulhani ta morsien" (yhdessä käveleminen).

641. "tukka pantih kahella palmikolla tästä, ta se ympäri peästä keärittih näin, ta siih pantih sorokka" (sorokka=vaimon päähine=lainasana).

642. "naizen tukad ollah kahella palmikolla" (omat palmikot, vieras sorokka).

643. "ilmoim parmomih kui mennen, ga paginaizil pidäkkeä, älgeä unohtelkoa ilmoin uttsimih mendyy" (älkää unohtako ilmoille eli toisaalle muuttavaa).

644. "ottajat tullah, pihah ajetah, sid andilas kattsou koltsaizez libo nieglamperäz läbi sulhast" (sulhasen katsominen sormuksen tai silmukan läpi, häätaikoja).

645. "siitä hyö kerätäh heimokuntoa, toatto ta moamo vielä juohatetah ketä otetah matkah" (juohatetaan eli mietitään
ketä otetaan mukaan, antilasta hakemaan).

646. "hänellä jos on velli, siitä vellie kutsutah ottamah" (antilaan veljeä, häälahjoja vastaanottamaan).

647. "täz ozavil kädyizil toin lahjad" (häälahjojen ojentaminen osakkailla eli onnekkailla käsillä).

648. "myö olemma opastat mieliksenä tämän tyttären, työ opastakkoa mieliksenä" (hääsanoja).

649. "sulhani nostau huiluo ta kattsou, siitä se vasta sanou omakseh" (huivin nostaminen, kuulostaa myöhäiseltä perinteeltä).

650. "morsienta kul lähetäh viemäh nin siitä majakkoa poltetah keskitiellä" (majakkaa=olkikupoja tai heiniä).

651. "sisärellä pissälletäh peäh se ottsipaikka, se jeäpi sisärem peäh" (antilaan otsanauha nuoremman sisaren päähän).

652. "soajannaisem peä om pisty niinkum pisty pilven kokka" (häälaulujen sanoja, saajanainen=häiden toimihenkilöitä).

653. "maltoit suaha, ga maltad i pidiä" (hääsanoja).

654. "morsiemen heimokunta sai lahjat siinä kun tultih häitä pitämäh" (sukulaisten lahjominen, häät=sukujen liitto).

655. "alettih heätä pitöä" (kotoperäisten häiden luonteesta, rauhallista yhdessä oloa).

656. "kirvehestä, veitsestä pitöän kovottih" (myötäjäisiä tyttärelle).

657. "sai suadavan kädeh, pitkin piettävän regeh" (neidon hakeminen reellä, alkuperäisten talvihäiden tapoja).

658. "tukat riitsittih pletiltä, ta siit alettih jakoalla ta kavistoa" (kavistoa=raaputtaa, antilaan hiusten laittamista).

659. "peä siitä kahella kassalla pletitäh" (kassalle eli palmikolle).

660. "miula sisar ta seukku kum peätä pantih ni tuli polvilla itkömäh" (apulaisina lähimmät sukulaiset).

661. "soloveilinduizet pattsahiem peäh azettelen soittelemah, hurah tsurah panen kägöilinduizet kukkumah"
(hääitkujen kieltä, satakieli ja käki, volgalaisten pyhiä lintuja).

662. "zenihy podariu andilahale pluattoa, paikkoa, koltsastu, vägie myö" (sulhanen antaa lahjaksi paitoja, liinoja, sormuksia, varojen mukaan). 

663. "nuoret tytöt matattih lippahasta ympäri ta potattih sitä lipasta jotta heilä lempi nousis" (kiersivät ja potkaisivat morsiamen lipasta).

664. "ta morsien kul läksi pois, siitä lykättih tyttöjä istumah siih ta potkimah lipasta jotta heilä siitä lempi nousiis" (lipas=naimaonnen ilmentymä).

665. "poustie" (tukistaa morsianta häissä, häätaikoja).

666. "ruvettih hyvin ylen syöttämäh i juottamah" (häävieraiden syöttäminen ja juottaminen, kotoperäiset häät
=yksinkertainen tapahtuma).

667. "lehmäm pridoanoikse toi mutsoi" (lehmän myötäjäisiksi, lainasana=lainatapa, miehen perheeseen muuttamisen myöhäisestä eli vieraasta alkuperästä).

668. "se kuto sitä pritoanievaippoa itselläh, jotta kum mänöy miehellä ni oli vaippa sielä" (myötäjäisiksi
vaippaa eli peitettä).

669. "siitä heän otti siitä se sulhani sem paijan, vielä kolmeh kertah näim puissallutti" (häätapojen alkuperästä,
puhutaan kuin olisivat ennen näkemättömiä).

670. "jopa näiv vävyni silmät, ei siniset ei punaset, vain on aiviv valkieset" (vävyn silmien tarkistaminen,
punaiset silmät=ruumiillisia vaivoja, siniset silmät=henkisiä vaivoja).

671. "siel oli punakeräni, halattih punakeräni" (morsiamen kiertonimiä).

672. "reunassa kesu reponi, vierellä punakeräni" (sulhasen kutsuminen revoksi).

673. "a sovietaz eläkkeä, marjaine moaz, se puolei syö" (sovussa eläkää, syökää marja puoliksi, yhytyssanoja).

674. "antilahalla tukka suitah, kassa riitsitäh, puretah" (hiusten laittamista).

675. "sid näit pyhäkeskes tuldih sulhazet" (joulun ja loppiaisen välisenä aikana, talvihäiden jäänteitä).

676. "nin siitä morsienta pyöritetäh, jokainut pyörittäy" (morsiamen pyörittäminen, häätaikoja).

677. "siitä sulhaiskansa sanotah jotta, tuuva heih päim morsienta" (häämenoja).

678. "päistärsäkki" (morsiamen itkettäjä häissä, vrt. päistäräkki eli västäräkki).

679. "kaksi miestä pannah vielä naisiem matkah" (morsianta hakemaan).

680. "tuoti pa näitonen tupaan, sisareisten siven alla, veljen vaimo varjon alla, kälystä käsi varalla"
(neidon tuominen tupaan).

681. "kiitä, sulho, onnijasi, hyvän saaman saatuvasi, kuin kiität, niin hyvinkin kiitä, luve kiitokset isolle, emolle vielä enemmän, kuin tuuti tytön mokoman, niin mokoman morsijamen" (neidon vanhempien kiittäminen).

682. "älä itke, meidän neito, ei sinua etäälle viedä, ison ikkunat näkyvät, äidin sauna lämpiää" (lähelle naiminen).

683. "illalla rokattii huasijoitiin, vuan kaikk pan rokat huasijalla" ("kun niät iltasella syötiin rokkoo",
savolaishäihin kuuluva rokan syöminen).

684. "vies sinä, minä vikisen, out viepinäs väkisem, mänem puolet mielelläin" (neidon "kaappaamisesta").

685. "ylistetty yljän mieli, ylistetty yljän puoli" (yljän eli miehen suvun ylistämistä).

686. "en minä sinä ikänä, kuuna kullan valkeana, pole en päätä puolisoni, päätä allini alenna" (häälaulujen sanoja, opastavat yhteiseloon).




687. "kalaassit piettii ku morsiai vietii ruki sijal sin sulhase kottii" (kalaasit eli pidot).

688. "enne vanhaa morsiammel annettii rahhaa kalaassissa" (vieraat kalaasit, vieras rahan antaminen).

689. "äitil annettii parit, ja paita, ja kalvaat, a isäl voa paita" (parit=röijy ja hame, kalvaat=hartia tai pääliina, häälahjoja).

690. "me mentti kahrenkymmeneyhre ikesene" (naimisiin).

691. "mull oli kampssuu, kum mänin naemissiin" (kampsuu eli tavaraa).

692. "täss on kaakku kanastais ja liha leipä linnustais" (lauletaan sulhasen kotoa tuotua kaakkua annettaessa).

693. "annam paija palttinaise, toise anna toimikkaise, Liisa hihat liittelyö, Helka helmat paltteluo, Kaisa kaulukset kaneluo" (yhdessä laaditut häälahjat, vrt. tyhjäksi jättävä "ostaminen").

694. "kangaspakkoja pit ollam monet morsiamen kirstussa" (pakkoja eli kääröjä).

695. "sie sulhane soria poika, kaala meijjän kannel luoksi, työs näyttämää näköjäis" (häälaulujen sanoja).

696. "olit sie nuuvekansuuven mukana" (nuuvekansan eli morsiamen saattajien).

697. "syksyl naija pittää siit o nakrii nappoi ja kaali kantoi" (syyshäiden alkuperästä, ylinmääräistä ruokaa).

698. "kantapoika sit toi aina kaikki häämiehet sih pöytäh yhlen kerrallah" (kantapoika=sulhasen valitsema morsiusparin avustaja).

699. "kapeneet" (morsiamen myötäjäiset).

700. "kapiokistusa kuljetettiim morsiammev vaatemmyäntäjäisiä" (kistussa eli kirstussa myötäjäisiä, vieraat kirstut
=vieraat kirstuihin liittyvät häätavat).

701. "morsiime kapistukset tuotii" (kapistukset eli kapiot).

702. "hyvät ol sillä tytöllä kapistukset, kyl ne kehtas viijä" (vieras miehen perheeseen muuttaminen, oma uuteen 
elämään auttaminen).

703. "ennen antoit kuaseloil kapat, ne ol sulhanen teht katajast korvan kans" (kaasoille katajaiset kapat, oma itse tekeminen).

704. "sukkii ja lapikkahhii ja esliinoi ja karjalaisii kintahii" (annettiin morsiamen mukaan).

705. "varustettii kartnonkatsojil pyhhää" (pyhäruokaa morsiamen sukulaisille, häät=kuuluvat omiin pyhiin,
jokaisella omaan aikaan).

706. "rupeahan kartuttamhan" (kartuttamaan kapioitasi, äiti tyttärelleen).

707. "kyl myö sulhaisen sukimmo, jos not paljom parrettunt, kauhiasti karvettunnut" (häälaulujen sanoja).

708. "kaks puuta kasvanu yhteh, kasvettunt toisihih" (omia yhytyssanoja, vertaukset luonnosta).

709. "a kyl sille tytöle o jo kaasnaa kerräitynt huone täytee" (kaasnaa eli kapioita, kapioiden laatiminen opettaa naiselta odotettuja taitoja).

710. "piti olla paljo kaasnaa sulhasiil ko männiit" (kaasnaa eli tavaraa, oman kodin perustamiseen).

711. "tytöt tulliit ompelemmoa morsiammel koasnoa" (auttamaan häävalmisteluissa). 

712. "kassasukat" (häämenoissa lahjoitetut sukat).

713. "morsian koetti soaha hammeenhelemat suluhasen kantapäehem peälle, ettei katteen silimä peäsek kahtommaan" (häätaikoja).

714. "jos sinnem meni häitä kattomaan ni, kyl siiv varalt täytys pittäät sit et, et siälp pois pääsi ehjänä" (kylähäiden vieraasta alkuperästä, omat häät=viinattomat häät).

715. "ei nuarempana ko olin rähjätty" (ei rähjätty häissä, viinanjuonnin myöhäisestä alkuperästä).

716. "häis suluhaset ja morsiamet nostethin kathon niin ylähällen kun saathin" (kattoon nostaminen).

717. "se itki ja kaulo äitiäh ja siskojah" (morsian miehelään lähtiessään).

718. "käivät susimaskii ni sauvaämmä ol kavattamas jottei sunkaa sulhane vieree pääst" (sauvaämmä esti sulhasen sukulaisia pääsemästä morsiamen viereen, sukuhäiden luonteesta, sukujen välinen "näytelmä").

719. "kun oli vanhanaikaset häät nin kolmev vuarokauttakin yhtä mittaa oli stä yksiä häitten kekkeriä"
(perinteisten häiden luonteesta, rento tapahtuma johon voidaan saapua haluttuun aikaan, poistua välillä,
tulla uudestaan).

720. "myö oommon tullu käskemään teitä meijjän keikkeisiin" (keikkeisiin eli häihin).

721. "niin keitoost se Jussin muijaks mens" (keitoosti eli mielellään, mieleisen miehen löytäminen).

722. "morsijain ja kekat meni yhres morsioismiäste välist pöytäh" (kekat eli morsiamen naisseuralaiset).

723. "kekkama" (morsiusneito).

724. "ei se tyttö ujjoelt, ku se hypätäk keksaht istumaa sulohasesas syllii" (hyppäsi sulhasensa syliin, omat häätavat
=aitoja, hetkeä eläviä, itse keksittyjä, vrt. kaavoihinsa kangistuneet lainatavat).

725. "miä kun häitä pilän niin kyl ne pitää kemut oleman" (jokaisella oma käsitys hyvistä häistä, monet häät ilmentävät enemmän vanhempien toiveita kuin nuorten).

726. "kohta täytyy ruvetam Martah häitä laittamaan" (muistakaa kysyä Martalta millaiset häät haluaa).

727. "kerkieminen ne kallas sitä" (kutsuivat häävuoteessa makaavan morsiusparin virpomisesta koivunvarvuilla, vrt. me).

728. "kaksin kerron köysiki vahv oo" (yhytyssanoja).

729. "häis juotii ain kertasaju" (kertoja juotaessa tarjottu tee).

730. "ei siin muita kerallissii olt tarviskaa" (häissä muita kerallisia kuin puhemies ja kaaso, toimivat hääparin puolesta).

731. "oliha mie äiti keral mummolas oljamis" (oljamissa eli käymässä äidin kotitalossa häiden jälkeen, vanhemman lapsen keralla).

732. "kertto rekkie" (morsiamen saattajien rekeen laitettu taikakalu joka teki reestä "raskaan", häätaikoja).

733. "valkeet sukat ko vilkkiit hammeen helman alta, sillon tiijjät jot ne on kesellissii" (kesellisiä eli morsiamen saattajia, jokaisella suvulla omat vaatteensa).

734. "kahen ämmäm männööt keselliseeks" (neitoja saattavat ämmät eli isoäidit).

735. "oman suvun keskel" (pidettiin häät).

736. "niill oli kyllä keskipäivä, se oli lihavelli" (häävierailla ruokana, isojen talojen häätapoja kuvaillaan kuin kolmannesta persoonasta, vrt. suomea puhuneiden palvelijoiden näkökulmasta).

737. "kossiimiehille apelle ja sulhaselle pit antaa pitkät vyöt keskosii ympärille" (miehille pitkät vyöt, häissä vaihdettuja lahjoja).

738. "silloha sen tok pit kesäkäpäläse näytteäkkii, eikä köntystellä" (morsiamen nousta ripeästi kärryihin, liikkeistään ennustetaan).

739. "voi ihmettä, kui ol ketteräjalkane morsia" (morsiamen liikkeiden tarkkaileminen).

740. "ketterä on kielkii" (morsiamella, huomiot kertovat omasta arvomaailmasta, luonne ja kyvyt ulkonäköä tärkeämpää).




741. "se pan sisaresa kaulaan ketunnahat" (ensin naimisiin mennyt nuorempi tytär).

742. "no ei ne nin mikkään kommeet ollu, tämmösien köyhäjen häät" (köyhien häät=aidot häät=omat häät, rikkaiden häät=hienostelevat häät=vieraat häät).

743. "nii vaa tul veskarpalehii silmiist, kon Jutta läks" (lapsista luopumisen vaikeudesta).

744. "anopille pit olla pellavapaita ja komiat hiat ja hiansuissa kaulukset" (oudolta kuulostava anopin lahjominen, 
miehen perheeseen muuttaminen=naimatavoista vierainta).

745. "se ol kolomenkymmenej ja neljäj ja minä olin kahenkymmenej ja kuuvven" (naimisiin mentäessä, 8 vuotta ikäeroa).

746. "ne kyllä sukkija ja kintaita jakelivat, hiäpaikassa, morsiimelle" (ne jakelivat, vrt. me).

747. "jakasiit näinikkää oikei suora jakkookse" (tekivät suoran jakauksen ja kaksi tiukkaa lettiä, morsiamelle).

748. "ko se morseih heetansseis kulki nin kyllä kansa jakos kahrem puale" (morsiamen kulkiessa häätansseissa).

749. "ei niilä jos kukka ol aena rinnassa" (entisaikojen morsiamilla, ei ollut hääpukua, vrt. parhaisiin pukeutuminen).

750. "naemoempa se on ja sanotaan juohannaksii" (naimaan lähtemistä, sanottiin juohannaksi).

751. "morsija juohatettii läksijäestalosta hiätalloo" (läksijäistalo=neidon talo, häätalo=miehen talo).

752. "juohteet ja nuoteet" (juohteet=sulhasen sukulaiset, nuoteet=morsiamen sukulaiset).

753. "juohteet" (liikkuivat jonossa, morsianta kotoaan hakevat sulhasen seuralaiset).

754. "jos talloon tuotii emäntä eliv vävy se ol juohtamista kuj jostae er huoneesta soeton kansam mäntiin tuppaa" (juohtamista, emännän tai vävyn tuominen).

755. "sehäm parraellaan on juohtamassa sanottiin" (vaimon noutamisesta).

756. "se ois pitäny ollap paha ilimam märäkkä kum morsiaj juohettiin talloo" (ilmojen mukaan naiminen).

757. "sulhasell ol juohtaja, morsijamel kaaso" (juohtaja ja kaaso).

758. "sulhane männöö juohtosaki kans juohtoo" (juohtoon eli hakemaan morsianta).

759. "juohoissa käyvvessä kukitettaa toisiise ryntäät" (kukitetaan ryntäät).

760. "tekvät morseime hupsuks juohtopöyvvässä ja hupsuks jäe" (häihin liittyvät henkiset paineet veivät morsiamen mielenterveyden, kylähäiden vieraasta luonteesta, kaukana omasta perinteestä).

761. "sitä ne hyppöötti morsiamej johtoona" (hyppäyttivät vanhaa naista, ne=talolliset, oikeat suomalaiset ihmettelemässä sivusta).

762. "juohtojoukom piti kysyäl lupa soapiko tullat talloon" (häätavat=talollisten tapoja).

763. "Pelar kuluki ja soetti ensmäesenä juohtokansam matkuveessa" (soittaja kulki ensimmäisenä).

764. "ee kukkaan siinä juohtumatkuveessa ollu humalassa" (viinahäiden myöhäisestä alkuperästä).

765. "kun ne läks se juohtorahvas jos sato vettä se ol onneks ja rikkaueks" (hääpäivän ilmoista ennustaminen).

766. "pitkä juohtoväl" (juohtoväli=matka morsiamen kodista sulhasen kotiin).

767. "sielt annettiin esliinakankas jokahisele kaaselle" (annettiin kaasoille esiliinakangas, häätavoista puhutaan sivusta seuraajien suulla).

768. "se tuntu niij jopelomaiselta" (jopelomaiselta eli nololta, morsiuskeruussa kulkeminen, köyhät jäljittelemässä rikkaiden tapoja, ei mitään tekemistä oman perinteen kanssa, vrt. luonnenimi Jope).

769. "mitä joukkuu työ uotta ja mist työ oletta" (tiukkasi hääväki sulhasjoukolta).

770. "mäntii siellä häissä junnossa sisälle ja laulettii ja tantsittii" (junnossa eli tiivissä joukossa, rituaalista liikkumista).

771. "kuhan tutten, se on yht jyryvä oamust iltaa" (häihin saapumisesta kysyttäessä).

772. "minkii sisär män jälemmi kum mie" (vanhempi sisareni, meni naimisiin jälkeeni).

773. "sit miu jälkeiset enneä ei kukkaa panneet päähä mitteä" (eivät panneet päähän mitään, morsiamet,
vieraiden tapojen pakottamista seurannut tavattomuus).

774. "sit jälkee ol jälkijuotot, siihe kutsuttii suuremmat sukulaiset" (häiden jälkeisiin jälkijuottoihin).

775. "kun nuoremp otetaaj ja vanhemp jätetään niin se or rasi" (nuoremman sisaren mennessä naimisiin ennen vanhempaa).

776. "s on sukkelaa ko niiv viimmittille hetkillev viitteivät häitäns jättää" (lapsen syntyessä hääpäivänä, lapselle tulo satoja tuhansia vuosia häitä vanhempaa eli aidompaa perinnettä).

777. "jo tulloot se, sulhasem puolelt ottajat tulloot, ka varustettaa ne kaik" (ottajien varustaminen, vrt. lainasana lahja).

778. "siit ettiit koappuuttiit" (etsivät piiloon mennyttä morsianta ja kaasoa).

779. "sulhane ol nii ilokaares" (iloiset sulhaset, vieraista häätavoista hyötyneet, vrt. surulliset morsiamet).

780. "nyt on siit kaik kaarellah" (kaikki kaarellaan, häävalmistelut tehtynä).

781. "ku kaaseks lähtiit, nii se ol sitä väkkee, joka läks morsiime kera sulhase kottii" (kaasot=morsiamen saattajia).

782. "aijai kui sorjii ja paljo kaaseita mei minjaa ol nuoteis" (miniää nuoteissa eli saattamassa).

783. "miehet olliit nuuvvemmiehii, naiset olliit kaasei" (nuodemiehet ja kaasot).

784. "ne ol koaset sit morsijamme rinnal" (kaasot morsiamen rinnalla, hääpöydässä).

785. "sit männiit koaseet pöytäähee ja sit vast käytii jakamaa lahjoi" (lahjojen jakaminen).

786. "ku on hyvä kaase, niin on kaunih morsio" (sanonta).

787. "se kaase pyys sitte mut se morsioin ei puhunnum mitää" (morsiamen puolesta toimivat kaasot).

788. "kaaseimet lauloit morsiammel virre" (lauluhäät).

789. "kum morssiin ol kuasetettu se panttii se huivi piähä" (kaasetettu eli puettu, kaaso-sanan alkuperästä).

790. "kyl siäl pöyräs oli kaasii, oli syämisen ja juamisen pualta" (hääpöydässä kaasoja, ruokaa ja juomaa,
kaikki kylähäihin liittyvä huokuu vierasta, rikkaille taloille=mahdollisuus näyttää orjatyöllä keräämäänsä
vaurautta).

791. "kaasinaine oli ain nuorikonkaa rinnal" (kaasinainen nuorikon rinnalla).

792. "kaasot ol morsijamev vieres syömäs ja siit nuolenneittyvet" (nuolenneittyet eli morsiusneidot).

793. "sil morsiammell ol paljo kaasoloi ja viel niin sorjii" (häiden sivusta seuraaminen).

794. "koaso teki sillen tilan siellä suluhaisen koessa" (kaaso morsiamelle makuutilan).

795. "olha se kuaso morseimet ja sulohaset kylövettänä enne" (häitä edeltävä kylvettäminen).

796. "kuaso istu suluhasev vieressä häessä ja suluhanen tanssitti sitä enste" (vieraat paritanssit=vieraat tanssihäät).

797. "kuaso vei morsiame makuamaa ja vaht ettei sulohane piäst het morsijame vieree" (morsianta vahtiva kaaso).

798. "puhemmiehellej ja koasollet tehtii paijat ja sukat kumpasellekki" (paidat ja sukat, häälahjoiksi).

799. "läksin tämän morsiimen kansa myynii kereemään" (myyniä eli morsiusapua, lainasana=lainatapa).

800. "se ol kaaso siit, joka morsiamelle kukkaset laitto" (kaason tehtäviä).




801. "koaso oamu" (morsiamen ensimmäinen aamu uudessa kodissa).

802. "koaso oamu" (toisen hääpäivän aamu).

803. "kaasoakka sai piikkohelma paija" (kaasoakka paidan morsiamelta, itse laaditut lahjat=aidosti arvokkaita, 
vrt. roskiin heitetyt ostolahjat).

804. "eno emäntä ol miulla kuasona ja eno ol sillo kuasosauvva" (vieraat kaasot, oma lähisukulaisten kutsuminen).

805. "oamuinen syötiin siitte koasotettiim morsii, iha tuossa keskellä lattiita" (kaasotettiin morsian eli puettiin vaimon päähine).

806. "mieko kaavailin mielessäin sitä vihil olemistakkii iha toisellaiseks niiko se sit ol" (vihille menon kylmäksi jättävästä luonteesta, kaikki virallinen=vierasta alkuperää, omat häät=tapahtuvat omien kesken, omien jumalaisten keskellä).

807. "kahepuoleist pijot, läkseiset sekä heät" (läksijäiset ja häät).

808. "jos kahlempualiset hääp pilettiin niin siiv viipy kauvankin" (yksi ja kaksipuoliset häät).

809. "ei ne pal pitänä ku kaek suuremmat rikkaat" (pitäneet häitä, syy miksi häätavat tuntuvat niin vierailta,
omat tavat jääneet vieraiden varjoon, jos haluaa olla varma tapojen alkuperästä kannattaa keksiä ne itse,
itse keksitty=100% omaa).

810. "ei se osa kaihtaa" (kaihtaa iloaan, morsian, vrt. ilon piilotteleminen).

811. "niitä piettiin ainakii kolme päiveä kaikkinie niitä häitä" (vrt. oma kiireettömyys, omaan aikaan saapuminen).

812. "mie nyt olin sellain kahlenkymmenänneljäm päällä oleva ihmiin" (naimisiin mennessäni).

813. "tiällä ne ol hiät aena semmoeset lyhvet töyskäökset, mut siellä ne ol kaksöeset aena" (lyhyet täyskäykset, kaksiöiset häät, häätapojen vaihtelusta, erilaisuus=omaa, samanlaisuus=vierasta).

814. "siis viikom peräst nuorikom mamma ja taatta ehk sisot ja vellot tultii" (katsomaan nuorikkoa, viikon päästä häistä).

815. "svoadbot piimmö" (svaadbot eli häät, lainasana=lainatapa).

816. "svaadbas oldih kai omahizet" (vieraat häät, omat omaiset).

817. "e ole svuadboa vijattomoa, piiruu penattomoa" (svaadbat ja piirut, vrt. pidot).

818. "kaks svoadboveruo syvväh neidizen koiz, kolmaz juvvah, brihan koiz ezmäi juvvah, sid ildaine syvväh"
(hääveroa eli ateriaa).

819. "sulhani ta morsien syötetäh juotetah, loajitah siitä sija" (syöttäminen, juottaminen, sijan laatiminen, yksinkertaiset=omat tavat).

820. "ajettih suuressa tsillissä kun häitä konsa ennusti" (tsillissä eli reessä jossa oli kulkusia).

821. "läksimä sukuo suurentamah" (hääsanoja).

822. "enne suguloi myöt naitih, a nyt kuhan on nägöpälläkkyö" (ennen naitiin sukuja myöten, nykyään näön mukaan, omien tapojen alas ajamisesta).

823. "sulan sai neidine" (sulan eli sulhasen, vrt. sulka, eri sanoja vai su-sanan johdannaisia).

824. "suloalijan sai" (suloalijan eli sulhasen, vrt. Sulo).

825. "sulil sanazil sulahaistas suloale, leppeil sanazil lepyttele" (sulilla ja leppeillä sanasilla, yhdessäoloon 
opastavia sanoja).

826. "sulhani oli mielehini morsiemesta ni, ei muuta ku heät piettih" (häät=muodollisuus, ei pidetä tärkeinä
=eivät edusta omaa perinnettä).

827. "toimma siula sulhazen" (toimme sulhasen, neidon perheen luona eläneet kotavävyt, vrt. omaan kohtaan
eli kotaan muuttaminen).

828. "sulahane, kumbane naittsou" (sulhanen eli sulanen).

829. "yskäh vai käzipaikad, mutsoil da i sulahazel" (laitettiin yskään eli syliin käsipaikat eli liinat).

830. "siitä tuli seittsemen henkie niitä sulhaiskansoa" (omien häiden koosta, läheisten kutsuminen).

831. "pannah ruokuo sulhaiskansalla" (sulhaiskansan ruokkiminen).

832. "sulhaiskansa issutah lautsalla" (omien keskellä istuminen).

833. "sid neidine käspaikat panov vuarnoil sulhastuzmuzikkoin sobiem piäl" (käsipaikat roikkumaan sulhasten
vaatteiden päälle, häätapoja).

834. "hänel hyvä suloi puutui" (suloi eli sulhanen, vrt. Sulo).

835. "suju heil on keskenäh, yhted duumad, hyväd libo pahad" (suju eli liitto, vrt. sujua, vrt. suvaita, su-sanan johdannaisia, liitto=myöhäinen lainasana).

836. "eläkkeä niin hyvässä sovussa jotta vesikänä ei välittsi peäsiis" (yhytyssanoja, vesi=yksi jumalaisista).

837. "niist ei sormuksista soanum mitä selvöä oliko tyttö tahikka naimisissa olova vain siitä peälaitoksesta"
(sormusten käyttämisen myöhäisestä eli vieraasta alkuperästä, kaikki metallinen=lainaa).

838. "min verdoa mie näem päiveä täs sormuksez läbi, sen verda sie miuz vigoa näe" (häätaikoja, vrt. taivutetun
vitsan eli koltsan läpi katsominen).

839. "Anukses päi pietäh sormustu sormet tävvet" (sormusten käytön alkuperästä, Aunus=kaupunki=vieraiden perustama). 

840. "suattua yhteh" (saattaa yhteen eli naimisiin, vrt. yhyttää).

841. "ku myödäzet tullah suluhazeh, sit soajannaized jaksatetah myödäzie laihinois" (myötäset ja saajannaiset, jaksatetah=pukevat vaatelahjoihin, laihinois=vuorostaan).

842. "akad on soajannaizet, a muskad druskat" (hääsanastoa, miehiä tarkoittavat sanat lainaa=miehet lainaa).

843. "koz ottajat tullas saroal, mennäh myödäzakat kiisselijuvvan kel da tseptsien kel, kumardetahes suajannaizil 
da taritah kiisselie da tseptsä annetah" (myötäsakat menevät kiisselivadin ja vaimon lakin kanssa ja kumartavat saajanaisille).

844. "teäm pitäy tällä puolen tulla kun on teilä teältä soalis soatava" (hääsanoja, morsianta kutsutaan saaliiksi).

845. "niijen kere, siit toizem päiväne, kyly lämmitetäu" (sisarten ja naispuolisten serkkujen keralla, lämmitettiin 
hääsauna).

846. "siitä hyö siirrytäh pikkuni ta toiset toas morsiemem puolesta pikkuni" (häätapoja, rituaalista liikkumista).

847. "pitäy se i teän vuorostana hoti siltapalkin verran siirtyö" (siltapalkki=lattiapalkki, vieraat pirtit=vieraat häätavat, omat häät=pidetty kodassa ja kodan ympärillä).

848. "piä pidäy siädeä andilahal, kahtel kasal plettie da panna tseptsy piäh" (pään säätäminen, tseptsy=vaimon lakki, lainasana=lainatapa).

849. "bohatan svuadbaz on liigu seremooniedu" (pohatan häissä liikaa seremonioita, omat häät=yksinkertaiset ja aidot,
ei vieraita "seremoniamestareita", vastakohtia).

850. "miehel mennes peä zemtsugoittih" (pää helmitettiin, vrt. helmitetyt päähineet ja koristenauhat).

851. "konza kozittsou, silloin sanotah brihoa zenihä" (brihasta zenihäksi, vieraat kylähäät=vieraat miestä tarkoittavat sanat).

852. "ne lahjottih siitä sekä heimokunta jotta morsien" (lahjottiin heimokunta ja morsian, häiden alkuperäisestä tarkoituksesta, vieraiden vastaan ottamista omien joukkoon).

853. "tuli on tuohine rämäkkä, savu musta tervaksine, saussuttau vävöini silmät" (häälaulujen sanoja).

854. "männäh seisontataloh ta sielä huilu otetah pois" (huilu eli huivi, morsiamen silmiltä).

855. "morsien on siitä suoritettuna parahih voatteih ta se seisou lattiella" (oudoilta tuntuvat kylähäiden tavat, 
epämukavia ja noloja nuorille ihmisille).

856. "meil ois poika naitettava, teil on tyttö annettava, rupieuko sattumah vassakkah" (hääsanoja).

857. "kun lienöy sattun niij jotta oli rekikulku nin se piti nostoa rekeh" (nostaa morsian rekeen, talvihäät).

858. "ollalline sanoitteleh, virtt itköy" (olallinen itkee häävirttä, itkuvirret=vierasta perinnettä).

859. "röngähetäh, hyveä muttsoi" (morsiamelta huivia riisuttaessa).

860. "tuohini on tuli rämäkkä, savu musta tervaksini, saussuttau vävöini silmät" (tuli=yksi jumalaisista, sopii omien liittojen vahvistajaksi).

861. "astuot perttih soajat tai soalehet" (saajat ja saaliit, hääsanoja).

862. "vajehuksella näir ristih sulhani veti tukista antilasta" (veti tukasta morsianta, häätapoja).

863. "hyö istuttih rinnakkai" (julkinen rinnakkain istuminen, yksi omista eli luonnollisista "häätavoista",
omat "häät"=tapahtuvat arjessa, pienin askelin).

864. "naigoa talvel regisiän aigah" (rekikelit eli naimakelit, vanhemmat talvihäät).

865. "jotta onko se rampa, se tarkassetah" (tarkastetaan häissä, perheen perustaminen=terveiden puuhaa).

866. "vävy on kesellä väkie, hyvär rahvahan rajassa" (hääsanoja).



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti