v.1.10

keskiviikko 1. marraskuuta 2017




491. "sielä sitä soppii Matinnii itellee eukkoo katastella" (talkoissa, vrt. vieraalta kalskahtava vaimo-sana).

492. "kum meet siihev vävyksi saat katellak kannalta rekiä ja viheltää" (elää huoletta suuressa talossa, toisen huolettomuus=toisen orjana elämistä).

493. "mitäs tuumaat, ooks puhunum mittään vanhemmilles, jos minä käyn siä teillä" (kysymässä vanhempien suostumusta, vrt. etelän kansojen isän suostumusta).

494. "morsianta nyv vähä oli pujetettu että sen nyv vähä erotti kuka se oli" (puettu kosijaisissa, jotta erottui muista).

495. "kova ikävä sil o heti Elina jos o hiukankin kauvam poijes" (mielitietyn ikävöiminen, rakkaus=yhistävä voima).

496. "minä kaon sitä että kum minä en sattunna sen tytöm puheille" (kadun sitä, mitä enemmän löytää sitä enemmän menettää).

497. "naimistain ko nuoreem mäni, ku en älynt elleä kauvemmii" (kadun nuorena naimista, tietäjä Joutavainen pitää parhaana naimaikänä talvia 20-30, nuorempana=ei tunne itseään, vanhempana=vietti alkaa kadota).

498. "kauvempaakos seki lähti vaimon hakhuun" (kaukaa hakeminen).

499. "mitäs sit ny emäntää kaukempaant" (läheltä hakeminen).

500. "veljenil löyti omansa oikeen tualta kaukamailta" (oman löytäminen, kaukomailta=Turun seudulta).

501. "ken taas sitä kauneutta katso, mie taas en kauneutta katsont" (omasta arvomaailmasta, ihmistä arvotetaan luonteensa ja kykyjensä mukaan).

502. "luulis sit nyv vähemmälkii kaunistoksel miähille kelpaavan" (ulkonäköön liittyvien asioiden myöhäisestä alkuperästä, vrt. omituiset "peilit").

503. "näkö ei työtä tie eikä kaunnius kaskkee hakkoo" (näkö ei elätä).

504. "ei se pysyt tuo kaunhiuskhaa" (kauneus ei pysy).

505. "sanottiinkin ettei saa ennem miästäkän ottaa ennenkun osaa miähem pairan kauluroitaj" (ennen kuin osaa ommella kauluksen miehen paitaan, perheen vaatettaminen=perinteisiä naiselle kuuluvia taitoja).

506. "meirän suvus on aivan sukulaaset tehenyk kauppoja" (sukulaiset naimakauppoja, vrt. serkkujen naiminen).

507. "hää minnuu sillo jo nii paljo kavattel ko myö laskettii mäkkee" (katseli minua sillä silmällä, tuleva mieheni).

508. "seun kehenäyskymmenellä" (naimaiässä, kehnäyskymmen).

509. "ensihhää lintukii kaverin hakee ku pesän laittaa" (lintuihin vertaaminen).

510. "sit jos oli miälellinen kaveri ni kyllä s oli sitte hauskaa" (tanssiminen).

511. "myö oomma iha paimekaverit" (tutustuimme paimenessa, mieheni ja minä).

512. "sehän ol kehkauntunnun naimaam piikans" (piikojaan naivat "isännät", vrt. työntekijöitään, filippiinojaan, 
kaikessa suomalaisten vastakohtia).

513. "kyllä naimisiin ennättää koht keikkuin juoksemata" (naimisiin kiirehtimisestä).

514. "emmie tuost pojast yhtiä piittua, se o sellane keikkaselkä" (keikkaselkä eli koppava, itseään parempina pitävät huonommat ihmiset).

515. "se tyttö o sellane keikone, jot soap siit mies häjy euko" (keikonen eli itsepäinen, vrt. keikoilla).

516. "rämäpäine mies jos on ni sen keral onkii keilis" (keilissä eli pulassa).

517. "tos toi flikka alvarii seisoo peilin eres ja keimailee ittees" (vieraana pidettyä käyttäytymistä).

518. "en viitti katella sellast keimailemist ku hän poikien eres pitää" (keimailemista paheksutaan, yksityinen=omaa, julkinen=vierasta).

519. "sulhast ku tultii, ni sillo pit tytön paistua pyöräyttiä keitipiiraat" (pyöräyttää kosijoille keitinpiiraat, puolikuun muotoinen ryynipiirakka).

520. "on niitä semmosijaem miehhie että ne ei lähe akkaen keimeniin, niin ite ommie" (itsellisiä miehiä, vrt. naisten helmoissa roikkuvat etelän miehet).

521. "akka soa ollak keinokas, että sen ukon kansat tulloo juttuu" (jurous ja itsepäisyys, yhdessä oloa vaikeuttavia piirteitä).

522. "Jaakko kekistykiv vallan kun se rupes naimassa kulkeen" (kekistyi eli piristyi, naimaiässä pitää saada olla vastakkaisen sukupuolen seurassa).

523. "sulhasethaa niit ennen toi saalii ja silkkii ja ketjui" (kosijoiden tuomia lahjoja).

524. "on se semmone se tyttö ettei se miteä pijä omina tietonaa" (paheksuttuja piirteitä, juoruileminen vaikeuttaa luottamuksen syntymistä).

525. "miten sie viittit, täysi mies, tuola laila keljuta" (keljuta eli keljuilla, ei kuulu aikuisen miehen käyttäytymiseen).

526. "sen kelkkoih rupes" (juopon pojan kelkkaan).

527. "kelepookos se kosiaesmies muu ku heimolaine" (muu kuin heimolainen, vrt. kaksi ristiin naivaa totemistista sukua).

528. "em minä huolis sinua kanssan nukkumaan, sinä keluat nii että oekeen" (potkit nukkuessasi, pienetkin asiat voivat häiritä).

529. "son kelepauttanu ittiihäns sille miehelle muttei se mies näytä siitä perustavan" (vrt. perinteinen naisen rooli, 
viileänä / järkevänä pysytteleminen).

530. "saa nährä kuinka kauon tuata piisaa, jotta nuan kauhiasti kenathan" (liikaa yhdessä oloa paheksutaan, 
pidetään nopeasti loppuun palavan suhteen enteenä).




531. "ennen vanahaan on vanahemmat järjestänneet, kuka tulloo kellennii" (vrt. väärien suhteiden heikentämät nykynuoret, molemmissa malleissa hyvää ja huonoa).

532. "se on kepsakas likka, ei se turhia kuhnustele" (kepsakas=ripeä, vikkelä, ketterä, hyveinä pidettyjä piirteitä).

533. "näpsänkepsee" (näpsäkkä, kepsakka).

534. "kyll on kepsiä käymäh toi Kaisa" (reipas kävelemään, voisi sopia meidän pojalle).

535. "kepsuuttelluo nii kepijöil jaloil ko morsiaihmine" (ihailtuja piirteitä nuorissa naisissa, vrt. omituinen ulkonäköön tuijottaminen).

536. "kyl se on siit niin kepsu mies, että mie en luota siih en niin yhtäh" (kepsu=hienosteleva, kevytmielinen, vilpillinen, vieraina pidettyjä piirteitä).

537. "männiit pitkävirsuks" (pitkävirsuiksi eli kosijoiksi).

538. "kel mie emo kerenne, ois miul ottajii" (emolta neuvon kysyminen, vanhemmat naiset tuntevat miesten metkut).

539. "näffäkäs flikka se Mari o, kyl siit kerkiiväise ja tuhtim muijan saa" (kerkiäväisen ja tuhdin muijan).

540. "pittiähä hemest olla keral, ko kylliä männiä" (heila keralla sukuloimaan mentäessä, uuden ihmisen esitteleminen).

541. "mitenkä hän saes sen kessiintymmää" (miten saisi tytön kesyyntymään, kyseli poika vanhemmilta miehiltä).

542. "em minä huoli kessukirnusta, se haisoo pahalta" (en huoli tupakkamiestä).

543. "kyllä minä miähen kanssa kestän" (kestän eli pärjään miehen kanssa, itsensä tuntemisen tärkeydestä, 
jokainen aikuistuu ajallaan).

544. "oli liijaksi kesu flikka, poikiihil liijaksi tärkiä, jotta menöö liijaksi" (liikaa poikiin menemistä paheksutaan).

545. "taisihan se olla niin kesu, että antaa poikijen kutkutella ittijähä" (kesy=antaa kutkutella, villi=ei anna kutkutella, 
vrt. uroksia välttelevät naaraseläimet).

546. "se suluhainen ol enemmän semmoinen ketalessorttinen, humalassa alako ketalehttook" (viinanjuonti=kertoo heikosta luonteesta tai väärästä seurasta, kuuluu ns. parannettaviin tauteihin).

547. "ee tuommosen ketaleen matkaan tok kehtoo kuvan immeinel lähtee" (viinaan taipuvaiset miehet, vieneet mukanaan monta hyvää naista).

548. "minä sittä ketkatan semmoisestik" (ketkatan eli kikatan, alkuaikojen epävarmuutta, kun ei vielä tunneta kunnolla).

549. "no jopa se kävi kettanastik kun naemamiehem piti palatat tyhyjintuumij ja norpollanokin takasi" (naimamiehen eli kosijan).

550. "plikastaankos stä ny ollaan menosa ku nin on putsattu ja parhaisa ketteisä" (likastamaan puhtaana ja parhaissa vaatteissa).

551. "kyl se tytö hupakko on koko kevahko, se on sellain keimailija ja oikei tuhmaylpijä" (vieraina pidettyjä piirteitä).

552. "mie kun olen nii kevas" (iloinen ja puhelias, itsensä tunteminen=tärkeää puolisoa valittaessa).

553. "monet naeset oj jo yhen kerran kevenneitä miehellääm männessää" (kevenneitä eli lapsen saaneita, 
lapsen saaminen=häitä vanhempaa eli aidompaa perinnettä).

554. "seu hupanev vaemo, ku seun niin kevylluontonee" (hyveenä pidetty kevytluontoisuus eli iloisuus).

555. "tytöt meni kaapunkiij ja siellä pillausivat niin kevymmielisiksi" (pilautuivat kevytmielisiksi, vieraiden hallitsemat kaupungit pilanneet jo monta sukupolvea nuoria, oma asutus=omien lähellä asumista).

556. "siin on mies ihan järkehinen, siiton kaukana konnankoukut" (järkevät miehet, konnien vastakohdat).

557. "se puhuu niin kaukaatte ja kiärästi" (kiertelevää puhetta oudoksutaan, valehtelun muotoja).

558. "Kaappoo on kierä, puhuu kauaatte" (oudoksutut piirteet).

559. "se on semmosta jaahaamista se niijjen, Iitan ja Akselin, naemisiinmeno, tulleneeko tuosta sen kummempaa tolokkua nytkää" (naimisiinmeno oudoksuttaa, vieras asia).

560. "ennen nuoruutee sitä ei pitkijä joamailemisija pijetty" (mentiin nopeasti naimisiin, koska pelättiin lapselle tulosta koituvaa häpeää, vieraalla asialla pakotettu vieras asia, kirkon vallankäytön jälkimaininkeja).

561. "nykyiset immeiset ne hieroo ja juartaa tuota naemiskaoppoosa" (naimisiin pakottamisen loputtua ihmiset alkoivat lykkäämään naimakauppaa, kas kummaa).

562. "niis se huastoo juari kum miehet" (haastaa kuin miehet, puhuu hitaasti ja pohtien, vrt. heimot joissa miehillä ja naisilla kokonaan eri kieli).

563. "ei tuon tytön kansa tuut toimeen kuu se ei muuta kuj juonijaaj jakelee päiväkauvet" (liikaa juonittelua oudoksutaan, vrt. oikuttelua).

564. "viimen siitä tos tul tuon Matin eukon otosta, pitkään se jahkaillii puoleen ja toiseen" (oma pitkään jahkaileminen,
perheen perustaminen=elämän suuria päätöksiä).

565. "mää em miäliist sik kaikkii jahka" (en jahkaa mielelläni asioita, tietyn tutustuttaminen omiin piirteisiin).

566. "minä pijäj jakopereä sev viimesej jo, em minä eneäm pijäh häitä" (pidän viimeisen tyttären kotona,
vieraat suurperheet=vieras lasten pois naittaminen).

567. "ei se ole sen jalakhainen että se naimishin mennee" (yhteen meneminen ei sovi kaikille, vrt. lapsen hankkiminen, jälkimmäinen vanhempaa).

568. "kyl se pari jamottelloo viel niitä asioijaa enneko männööt yhtee" (jamotteloo eli miettii, yhteen meno=iso päätös).

569. "miä janaan toista ja Hilma janaa toista eikä päästä yhteh" (eri suuntiin janaaminen, ei enteile hyvää).

570. "suopuvat lassa jo toisihinsaj ja sitä jatku sitte aikaihimissä" (suopuivat eli kiintyivät lapsina toisiinsa, suopua, 
vrt. sopu).




571. "ei oom mittääl liika puhelijas van toesinaan se aeka mukavastis sannoaj japsaottaa" (mukavasti sanominen=omaa, liika puheliaisuus=vierasta).

572. "suutahtaas saa vae jatkutusta ja ratkutusta minen kaovvan kärsi" (en kärsi jatkutusta eli jankkaamista, rehellisyys=johtaa toimiviin suhteisiin).

573. "tuos Maris on miehel jehkuo kyl, kenel tahojuase" (miehelle jehkua eli vastusta).

574. "äet jementi piähän, jotta elä tyttö tuolla iällä liikoo riijjuulla vuohkoo" (nuorten varoittaminen omista virheistä,
mitä enemmän miehiä=sitä enemmän vääriä miehiä).

575. "näen kuh huhtikuussa mänin niin kesäkuussa juohi itellen eokon" (menin huhtikuussa uuteen mökkiin asumaan, kesäkuussa otin eukon, oma mökki=perheen perustamisen ehtoja, vrt. oma kota).

576. "meiren oli miäs jokapualine" (jokapuolinen eli moneen kykenevä, vrt. omituinen "ammattiin valmistuminen").

577. "ei sitä laseta, johonkun hunninkolle, poikiin kans eikä mihinkää ni" (ei lasketa 17-vuotiasta tyttöä, liika suojeleminen voi olla yhtä haitallista kuin liika vapauden antaminen, keskitie=poikien tapaaminen päiväsaikaan, useimpien virheiden taustalla viinanhuuruiset illat).

578. "nämä kun yhteem männäj joksottaa" (oma yhteen meneminen, vieras naimisiin meneminen, oma=luonnollista käyttäytymistä, vieras=keinotekoista käyttäytymistä).

579. "meijänni poika se tyttöin jälessä jolohuiloo" (jolohuiloo eli kuljeksii, liikaa tyttöjen jälittämistä paheksutaan).

580. "jolokka tul, mitä tehhää, ajetaanko pois vai annetaanko olla" (yöjalkaan tulleesta pojasta).

581. "pari tullaj jollahti" (vaikka tyttö kertoi pojalle kaikki vikansa, tai ehkä juuri siksi, avoimuudesta kumpuava luottamus).

582. "se tul suurej jollinkin kans pois" (tyttö itkun kanssa pois tansseista, vrt. baarista, vieraan viinarallin alkua).

583. "sihis soon Ellikin kototalohons jiännyk" (kotitaloon jääneet lapset, sopii joillekin).

584. "tuo Matti on jolostunna paljo viime näkemän" (jolostunut eli komistunut).

585. "miul ei joka jolpatsu kelpoakkoa" (vieras ylpeys, oma omanlaisen odottaminen).

586. "jos ma jonkunlaisen jonkan saisin, paremp ois kun ilman" (onnellisen suhteen ehtoja, aito halu yhdessäoloon,
puuttuu monelta yhdessä olijalta).

587. "se joutu jonnekki vähä eemmäs" (tyttö edemmäs naimisiin, naimisiin joutuminen, vrt. yhteen pääseminen, 
oman ja vieraan erosta).

588. "en minä jokkaesen jonttaviärän kansa lähe" (ei kannatakaan, jatkuva pettyminen=heikentää, haaveet=vahvistaa, oikeiden ihmisten kohtaaminen=vahvistaa).

589. "kyllä se tuolla viimmesellä tytöllä on ukko soatava" (viimeselle tytölle ukko, oma nuorten auttaminen,
vieras naimisiin pakottaminen).

590. "joo minä oon koittanu ittekkin kattellas sulhaasta" (katella sulhasta kesäaikaan, kesä=liikkeen aikaa, lemmen aikaa).

591. "sehän kävi niij jopelosti että Antin naemisesta ei tullut taaskaam mittää" (vastahakoisuus=viestii väärästä ajasta, jokainen aikuistuu ajallaan).

592. "miehen ol iloluontonen, ei mikään jopsikka" (iloisuus toivottuja piirteitä, oma ilo=sisäistä ja aitoa, vieras ilo
=ulkoista ja epäaitoa).

593. "tympiä sen kans on kahen ollak kun se un semmonej jornokas" (jornokas eli juro, oudoksutut piirteet).

594. "a siin o nii joro näköne mies, jot en mie vuaa uskaltas sen kans lähtii" (ei se näkö, vaan se luonne).

595. "jorri hiän oli puhheilleenni kotvan sai vuottook jos hältä kysy mitä" (puheliaat=eivät sovi yhteen jurojen kanssa).

596. "ei tiälä suuta puhumisee tartte, tiälon kaikki miehet sellasija jorrija" (jorrija eli juroja, vrt. luonnenimi Jori).

597. "mie vähä moanitteli mut heä voa jorrotti" (jorrotti=jurotti, murjotti, luonteiden erilaisuus=luo monenlaisia ongelmia). 

598. "tul siit joskus päiväl että isäkin näkee" (tietyn tutustuttaminen vanhemmille, omat "häät"=tapahtuvat arjessa, 
pienin askelin).

599. "ne kun ol kumppiij jotta hupsusta juur pantu ja höperöllä vastattu" (hupsuja molemmat, yhenlaisuus).

600. "se on hyvin jouhee poika, se ei turhia hättäile eekä hosu" (jouhee eli tasainen).

601. "minähän tämäm mökin tein kun tulij joukolliseksi" (joukolliseksi eli perheelliseksi, oma mökki=perheen perustamisen ehtoja, tulisi olla yhtä helppoa nykysuomessa, vieras yhteiskunta=tekee rahaa asioista joiden tulisi
kuulua perusoikeuksiin).

602. "oottonkos työ joukotellunna" (menneet yhteen, perustaneet perheen).

603. "ohan niitä sitte ettei ollenkaaj joukotella" (sellaisiakin ihmisiä, jotka eivät perusta perhettä).

604. "joko teijäm poeka or ruvenna joukoittelemaa" (perustamaan perhettä, vrt. jouko=joutsen, joutsenen heimon
sanastoa, virallisen kielen taustalla omat heimokielet).

605. "alakaspa olla aeka senniij joukottuva" (joukottumaan painostaminen, ei kuulosta järkevältä).

606. "yksin onkii paremp olla ku joutaval miehel" (väärille poluille houkuttelevat joutavat miehet).

607. "toine on förloovannu ittesä mutta toine oj joutilas" (toinen tytöistä förloovannut eli kihlannut itsensä,
kihloihin menon vieraasta alkuperästä, oma yhteen meneminen=ei perustu lupauksiin vaan tekoihin).

608. "ko sattu joutoiltoina, nek kävelit toishinsa" (nuoret kävelivät toistensa luo, omaa eli luonnollista tutustumista).

609. "kum minä kymmenev vuatta siälä olin enneku mä naimisiij joulun" (naimisiin joutuminen, vrt. yhteen pääseminen, vieras ja oma).

610. "sittek ku jouvuij joukolliseksi mieheksi niim minä laitim pienen oman kojin" (oman kodin laittaminen,
perusoikeus oikeassa suomessa, nykysuomessa vieraiden hallitsemien "pankkien" päätettävissä).




611. "sitte kum minä aloj jouttuum mieheks" (mieheksi joutuminen).

612. "mulla rupes juhomhan mielesä, että yhthen täsä pittää mennä" (oma yhteen meneminen, tapahtuu hiljalleen, 
pienin askelin).

613. "ne käövväj juijas kolomena kesänä" (tyttö ja poika, kulkivat yhdessä kolmena kesänä, luonnollinen tutustuminen=tapahtuu luonnostaan).

614. "tulis ajattelemmaaj jotta yhestä tuummin kaet tässä nyt kelekaj jukkoon tartuttaan" (tartutaan yhdessä kelkan jukkoon, mennään yhteen).

615. "se jo sittä rupes suluhanenniik käymmääj juluk" (käymään julkisesti, neidon luona).

616. "ei ne varsinkkaan niij julukijärkisesti olleet kun tuota nykymoalimassa" (nuoret yhdessä julkisesti).

617. "sem mies ol semmonej julumetuine" (sisaren mies julma, väärät miehet=luovat ympärilleen pahaa mieltä, vaikeuttavat koko suvun elämää).

618. "se rupes sitä junkuttaaj ja min ev viittinys sitä kuullella" (jankuttaminen=oudoksuttuja piirteitä).

619. "ei siit tule kunno miestä, ko se nyt on sellain juntsikka" (juntsikka eli itsepäinen, yhdessä elämiseen sopimattomat piirteet).

620. "sem pietä ei sitten saak kientymiän, on se sellain juntti" (juntti eli itsepäinen).

621. "mitäs siint ois tult jos ois äkäse miehe kans ruvent junttuumaa" (äkäisyys=välteltyjä piirteitä).

622. "ei siint tule mittiä, ko hiä vua junttuvua vastua" (junttuvaa vastaan, itsepäisten ihmisten=tulisi elää omillaan).

623. "sillon nii juohkee mies" (juohkea eli tasainen, toivottuja piirteitä).

624. "ol nii juolee immeine että kyl sitä viihtii rinnallee vettee" (juolea=miellyttävä, tasainen).

625. "vaikkem mie miehej jälkiä nää ni juomarille mie em mää" (en mene juomarille, vaikeaa maassa jossa puolet kansasta juoppoja).

626. "saa se vähäj juonikko ollakkik kuhan ei myötääsäj jurnutaj ja jarnuta" (juonikko menettelee, jurnuttaja ei).

627. "minnää yhtä tyttöö minkä lienen kuus vuotta juontanna" (juontanut eli seurannut, vrt. ihaillut kaukaa).

628. "en suvannu viinaj juonttoo" (vrt. yleistynyt naisten juominen, tasa-arvo=ei ole heikkomielisten miesten paheiden omaksumista).

629. "semmosien kans minä en seuraa piräj jokka juapottelee" (vrt. juomisen pitäminen "normaalina", nykysuomi
=naapurikansojen pahimmat tavat yhteen puristettuna, hyvinvointia teeskentelevä pahoinvointi).

630. "sano suoraa, mittee siula om mielessä, eläkä juortuile kautta rantain" (kiertelemistä oudoksutaan, 
valehtelun muotoja).

631. "kävelee nin nätistij juputtaa" (omaa kauneuskäsitystä, ihminen=kokonaisuus).

632. "se ov vua semmone vanhampoja jurikka" (itsepäiset vanhatpojat, oikein valinneet).

633. "no jo sinä miehee yhyt, semmonej juropäenej jurrikka" (juropäinen eli itsepäinen, kelpaa joillekin).

634. "s on niiv vitsikkähäj juteenem miäs" (juteenen eli juttuinen).

635. "kun ne olit niim mukavia miehiä niim me juttelima" (mukavat miehet, toivottuja piirteitä).

636. "he o ni juttelevaine ja touha kamalast" (juttelevainen ja touhukas).

637. "mie otin sit miehen ku, talohuutta pit pitteä ni, ei tult ilma juttuu" (oma miehen ottaminen, vieras miehelle meneminen, vastakohtia).

638. "oikeen sellaanem mukavajjuttuunen ihimine" (mukavajuttuinen, yhteiseloon sopivat piirteet).

639. "s oli sellaanen kiäräj juttuune" (kieropuheinen, oudoksutut piirteet).

640. "kyl se aika pitkäks tullee ilman juttukumppanii" (juttukumppanin löytäminen).

641. "em minä aenakkaat tuntemattommaen tyttöen kansa em minä ruvenna juttusillekkaak" (oudoksuttu 
tuntemattomille puhuminen, luonnotonta, tuntuu väärältä).

642. "Jussi tulloo tänne aena juttusille" (juttusilla käyminen).

643. "heä ko sai sen tytön tantsimaa ni sit heä sano jot, käi hänen kans juttusiil ja sano jot männää tuonne vähä puhelemmaa" (myöhäinen tansseissa käyminen, tanssi=lainasana, omat tanssit=pyhiä tansseja, pyhää liikettä).

644. "jo niil oh hamppaaj juur yhessä" (hampaan juuri yhdessä, seurustelevat).

645. "kum meillä se juoruj juuri oli jo vuossotalla melekkein" (oli riittänyt juteltavaa vuodeksi, päätimme mennä yhteen).

646. "se ei soa ottoa seittyistä joll ei oo juurta kengässä" (seittyistä=vaimoa, juurta kengässä=mökkiä, omaisuutta).

647. "kyllä minun korventi syvämej juurustimia" (tytön päättäessä lopettaa tapailun, parempi niin, onnellinen yhdessäolo=vaatii kahden ihmisen panoksen).

648. "katos juutii kon hylkäs vaa sen entisen morssemes ja otti toisen yhtä hullun" (hullusta hulluun, johtaa hulluuteen).

649. "on niin juuto mies ettei sen kans ole mukava olla" (juuto=juro, itsepäinen).

650. "se puhhuu assien kannalleen" (rehellisyys, suorapuheisuus).




651. "mieki olin niin huntalo siihen aikhan" (huntalo eli lapsellinen, liian nuorena pariutuminen, syynä moneen eroon).

652. "soli hyvin jylkky puhheellenki" (jylkky eli tosikko, oudoksutut piirteet).

653. "jos solis vielä jylkkypuhheinen, nin sei olis kyllä mielheinen" (jylkkypuhheinen eli tosikko).

654. "millais semmottellem mittään uskaltaa puhuak ko on niij jyrreen näkönenki" (näköön katsominen,
johtaa harhaan, jyreän kuoren alla voi piilotella lempeä mies).

655. "vaik se nii jyry näköne ol, ei se sentään kauhjan paha luanteeltas ollu" (näkö ja luonne, eri asioita).

656. "sen kansas soatti tuumataj jyritteäm mitä van" (jutella mitä vaan, toivottuja piirteitä).

657. "sinähän taijat oikein työn jytyn ruveta eukon otantiin" (ruveta eukon otantaan, voi käydä työstä).

658. "se oli sillej jo vähä semmonen toki otto, että se jälijesti poikaa" (tyttö jäljesti poikaa, oudoksuen).

659. "olekkos huomannu, että se Veikko on ruvennu tuota Kaisaa jälestämhän" (jälestämään eli seuraamaan,
liikkumaan yhdessä).

660. "se on sitä jo jälittännä usseemmav vuuvven" (jälittänyt naapurin tyttöä, oma lähelle pariutuminen).

661. "se ajatteli ommie tyttöjään että ne ei lähej jätkäin jäläkeen" (eivät lähde jätkälle, vierassukuiset tukkijätkät).

662. "ni minä aattelin että äeten jäläkijä minun ei pijäk kävelemäj ja min oov vaka vanhapiika sitte" (en kävele äidin jälkiä, äidin otettua uusia miehiä isän kuoleman jälkeen, vanhempien virheistä oppiminen).

663. "johaan se männäj jämähti yhteen sen naisesak kansak" (yhteen jämähtäminen).

664. "nöyräluontoine on paremp ku sellaine jämäkkäluontoine, joka ei taivum mihikeä" (yhdessäolo=vaatii taipumista, yksinolo ei).

665. "nuorena naijap pittää, vanahana on kuj jänönkääpä" (naiminen kuuluu nuorille, nuorilla terveyttä ja kyky sopeutua suuriin muutoksiin).

666. "eokko ol otettava Junnunnii, ei aattana vastaaj jäpiköetellä" (eukon ottoon pakotetut).

667. "nii järij järevä, nii totuvelliin" (järkevä ja totuudellinen, omia hyveitä).

668. "on nii järevä, aina on työn touhus" (järevä=tasainen, luotettava).

669. "se on se Oekarisem poeka hirveen vakanen käötökseltään, se näöttää semmoselta järövältä" (vakanen eli tasainen, luonnetta vastaava näkö).

670. "puhemieshä se tuli sitte kosimaa, sulhane ei järestää tuppaahe tult, se ol, siel, puhemiehe talos" (oudolta kuulostava virallinen kosinta, omaa vai vierasta, vanhaa vai myöhäistä).

671. "siin on mies ihan järkehinen, se ei touhahtele joutavia" (oma järkevyys, vieras tosikkomaisuus).

672. "siin on järk immeine, se ei juokse kylällä eikä iltamissa" (tytär järki ihminen, omasta kiinni pitävä,
omasta iloa saava).

673. "neum menneet järkijää naimisiin" (naimisiin ikäjärjestyksessä, oudolta kuulostava lasten parittaminen, 
ei kuulosta luonnolliselta=vierasta vaikutusta, vrt. häpeän vältteleminen).

674. "tottapast eij ollu Annallakkaav valinnav varraa kun tuoj järril leipiil lyöttäösi" (ei ollut valinnan varaa, 
huono lähtökohta suhteelle).

675. "järvenkiarto" (jäätä pitkin, nuorten ajanviettoa).

676. "järvenkiarroj jäläkeen tuli sittej jokkut parittain" (nuorten tapojen taustalla tutustuminen).

677. "tytöttii ol nii ummen takana, ettol parasta kuolettoo jäsenesä ja pysyvä vanhanapoekana" (ummen takana
eli kaukana, pitkät matkat=vaikeuttaneet pariutumista, vrt. reellä / suksin tehdyt kosiomatkat, ehkä sittenkin
omaa perinnettä).

678. "a tais sattuu iha jäsenellee, ko Anni naama alko rusettuu" (rusettua eli punertua, puhuttaessa sulhasehdokkaista, nuorten nolaaminen=aikuisten hölmöyttä, tarpeeksi hölmöyttä=ei tarvitse odottaa vierailuja myöhemmin).

679. "elekeä hyvät immeiset jättääntyäv vanahaks piijjaks" (yleistynyt vanha piikuus, vrt. naimisiin pakottamisen lopettaminen).

680. "kaks om plikalla surua, kun toivoo saavansa ja pelkää jäävänsä" (sanonta, jäävänsä=eroavansa).

681. "kylhä se poika nii monen peräs lentää, se tiätyst on otettava joka käsih jääp" (joka käsiin jääpi, tulee lapselle).

682. "en minä vain olis semmosta jörriskövä ukokseni huolinu, eihä siltä saa sanaa suusta liijon kiskomallakaha"
(juroutta oudoksuvat, vrt. tekoja arvostavat, jokaisella oma miesihanne).

683. "ei se kiukkune ol, see o semmone jörräk ja kankkiluantone" (kiukkuisuus ja jurous, eri asioita).

684. "siinä on jöräke mies aina on totinen" (jurous ja totisuus, eri asioita).

685. "enkä minä tiännym millai plikalle pyyretään, minä sanoij jörräytiv vaan että avvaaks Manta mulle oven ko minä tulisin sinne yäks" (vieras yöstely, oma aitous).

686. "oli semmonej jörö miäheks, mutta ku sen tunteen tuli, ni oikeem mukava se oli sittel loppujel lopuks"
(jöröt mukavat miehet, metsässä=ei opi puhumaan).

687. "se on semmoinej jörö, harvapuhheine" (vrt. juro).

688. "itseksie eläjä jöröjukka, hänel ei uo paljo muil asjua" (itsekseen elävät jöröjukat, yksin ollessa=ei tarvitse puhua).

689. "kahen kesken se eij oon niij jörökäs" (oma kahestaan puhuminen, vieras julkinen puhuminen).

690. "jokk on niin juro että ei puhuk kun jöröttää hyvin harvaan sittennip puhhuu" (harvaan puhuminen,
metsäläisten piirteitä).




691. "ka Mattiakin kun uskalti mennä likkaha" (mennä likkaan).

692. "niin kauval likka oli nuarena kum mummum pää kaarui" (oli nuorena mummun kuolemaan asti, naimattomana).

693. "ei tost meiläm pojankollist kukaa huoli, vaikka minä kuinka sit kyliä kaahaan" (oudolta tuntuva lasten parittaminen, ei esiinny ihmisapinoilla=ei ole luonnollista).

693. "se män kuahitukseks koko eukon otto" (kaahitukseksi eli aikomukseksi).

694. "kuka semmosesta hualii kun on kum mettämpeukko, tukka kahnallaaj" (peikkopoika, etsii peikkotyttöä).

695. "vasta syksylähäm minä sitä sae huastella, em minä nii äkkijäkkää häntä" (sain haastella eli puhuttaa poikaa,
jonka tapasin edellisenä talvena, hiljaa hyvä tulee).

696. "toesen nenä eistä koappas tytön" (oudoksuttua käytöstä).

697. "seum paha kaappaan toesee ommaa" (toisen oman ottajat, ihmisvarkaat).

698. "kahen ja sallaa se naemiskaoppa päätetään" (kahden ja salaa, vrt. julkisesti, kaksi eri perinnettä).

699. "tytöt kanistelloot issiää huonees, ko ovat iltamii lähös" (baareja edeltäneet tanssit, tansseja edeltäneet iltamat,
yksi vieras seuraa toista, oma puuttuu).

700. "ei yks kahettaa eikä kaks kolomannettaa" (sanonta, perheen perustamisesta).

701. "kahestuaki myö tullua juttuu" (kahestaan juttuun tuleminen, tärkeää jos aikoo elää yhen katon alla).

702. "ko kerta muutenki kahestahan kuljethan, ko yhthällä asuthan" (voimme saman tien mennä yhteen,
omaa eli maanläheistä ajattelua, luonnolliset asiat=tapahtuvat luonnostaan).

703. "kyl siin talos on menny kaks kahnuu yhtee" (kahnua eli kahjoa, yhenlaisuus).

704. "siihe aekaa kyllähä ne kaehempija ol tytöt niiko pojattii" (kaahempia eli ujompia, aidot luonnonlapset).

705. "kaikkia ko nuin on kiimasa nuorela iälä" (tunkeilevalle pojalle, viinanjuonnista alkunsa saanut häiriköinti).

706. "os meilläe tavoin tyttö mutton kaehekohassa" (tavoin=hyvä tyttö, kaehekohassa=kaukana salolla,
metsä=kasvattaa hyviä tyttöjä ja poikia).

707. "eikö tuo Hesso lie jo tiijustellu sitä tyttöjä kaenaloiseksee" (tiedustellut tyttöä).

708. "minä en ouj juomariloehen kaenalosauvva" (vieraat juomarit, vieraat naisten apua tarvitsevat miehet).

709. "on nii kainu julkiimoa, jot se ei soa morsiinta misteä" (kaino julkiimaan eli uskaltamaan, kainous=vaikeuttaa
puolison löytämistä, toisaalta sopii yhdessäoloon, jokaisessa piirteessä hyvä ja huono puoli).

710. "tokko nuista paria tulleekahan, ko ovat vähä niinku ruvennehe toisiahan hylykimähän ja kaippomahan"
(nuorten seurustelun sivusta seuraamista).

711. "suap olla kaitanuama kuha oh helläluontoinen" (luonne näköä tärkeämpää, kauniit kasvot=hyödyttömiä luonnonmukaisessa elämässä).

712. "lupas hyvvee hyvän parasta, mut en kajettunna sen houkutuksii" (vieraat lupaukset, omat teot, vastakohtia).

713. "hänem minä ottazin, kui vai tuliz minulleni" (mieleisen miehen löytäminen).

714. "sypiemmästä jos sanot, niim mie itkeyvyn kerrassa" (sypiemmästi eli tylysti, vieraina pidetyt piirteet).

715. "täs teil neidine ruskei ku reboi, mustu ku suzi, magei ku mezi" (sanottiin kosijoille, eläimiin vertaaminen,
kuulostaa omalta).

716. "mielehizen brihan kera pagina ei loppiete" (puhe ei lopu, mieleisen pojan kanssa).

717. "armahan hentun ker pagizenda ei lopu" (hentun eli armaan keralla, vrt. tietyn).

718. "g ollet paha sid minä heitän suvaitsendan" (ei suvaita pahoja).

719. "minä viinoa en suvaitse" (ei suvaita viinanjuojia).

720. "suottoine miez, ei ravei eigo hillu" (suottoinen eli kohtuullinen, omat keskitien kulkijat).

721. "neidine suohkau, sulhaizet tuldih, siibii vajai lindu" (suohkaa innoissaan kosijoiden tultua, omat kosijat=tuttuja ennestään).

722. "abaratko vain sulajat saitta - sulajua suatih" (sulajat=myöntävä vastaus, aparat=kieltävä vastaus, jälkimmäinen lainasana, kertoo vieraiden kosimisen vieraudesta, omilla=myöntävä vastaus odottamassa).

723. "sulahaziks käin, g ei tulluh, parembie vuottoa" (oudolta kuulostava vieraiden kosiminen, tulokset huonoja).

724. "täyzaiguine tyttö gu jiäy, ni häneh tulou sulhazet" (kosimassa käymisen alkuperästä, nuorille jotka eivät löytäneet puolisoa omin avuin).

725. "läkkiä sulhazikse" (mukaan kosimaan).

726. "sulhaizikse menemmö, kuz on seitsen tytärdy" (kosimaan taloon jossa seitsemän tytärtä).

727. "jallal sukkela, silmäl vikkelä" (ihailtuja piirteitä).

728. "neidizen sravi, vägeh pidi" (neitoja sraiskaavat juopot, vieraat kylät=vieraat sraiskaajat).

729. "kiellin kieltämästä piästyö, vain tyttö stiiriyty mänömäh miehellä" (tytär ei totellut, meni huonolle miehelle, 
joskus ihmisten täytyy antaa tehdä omat virheensä).

730. "tytöll ollah sobahizet" (sopahiset eli kuukautiset, aikuistumisen merkkejä).

731. "sobahiziz on" (sopa=vaate).




732. "kai sobavuksed annoin tyttärel, midä vai pidänöö tilahez" (annoin kaikki vaatteeni tyttärelle, nuorten alkuun auttaminen).

733. "sai suadavan kädeh, pitkin piettävän regeh" (reellä hakeminen, talvihäiden sanasto=vanhempaa kieltä, saatava,
pitkin piettävä).

734. "pitäis ruveta morsienta suahustamah" (saahustamaan, naima ikä).

735. "sinä ittsez jyttysty vastinehtu et sua" (itsensä jytyisen vastineen odottaminen, yhenlaisuudesta syntyvät kestävät suhteet).

736. "meilä kum piti soaha tietöä jotta min nimellisen sulhasen soau" (sulhasen nimen tietäminen, vrt. sukujen tunnistaminen periytyvistä nimistä, alkujaan jokaisella suvulla omat nimensä).

737. "nellättäkymmentä vuotta neitsysti, ta täh tuli sulhaset, ei muuta kun sielä heäp piettih siitä sisärestä" (myöhäisellä iällä naimisiin menneet, jokainen kypsyy ajallaan).

738. "enzimän naijah emiä myöt, toine naijah sizärdä myöt, kolmas kohastah" (sanonta, vrt. emän sukuun naiminen,
vrt. vanhemman sisaren luokse naiminen).

739. "sitkie taba, ei terväh suutu" (ei suutu helposti, tapa=luonto).

740. "sitkei on taba hänel, pitkähez vihoau" (vihaa pitkään, oudoksutut piirteet).

741. "pideli vie nejjisteä vuozi da kaksi" (neijistää vuosi kaksi, ennen miehen ottamista, itsensä tunteminen).

742. "täs kyläs ei ole sinuhistu tyttöö, mujjal pidää ottaa akku" (ei ole sinunlaista tyttöä, pitää ottaa muualta,
nuorten opastaminen yhenlaisuuden etsimiseen, vähentää huonoja kokemuksia).

743. "sinuhiine mutsoi" (sinuhinen eli sinunlainen, omat suhteet=perustuvat yhenlaisuuteen).

744. "vuotti miestä mielehistä, sulhaista simasukaista" (vuotti=odotti, simasukaista=hyvätapaista).

745. "sinnembäzen otti" (kauas naimista oudoksutaan, mitä kauempaa tulee=sitä erilaisempi tavoiltaan
=sitä pienemmät mahdollisuudet onneen).

746. "ota silmäd minuz, midä minuu katsod aivin" (tuijottamisen vieraudesta, ahdistavaa, ei kuulu omiin tapoihin).

747. "vai siid ei ole ryttyö silmänägyväistä, olloogo silmäntaguista midä" (kosijan arvottamista, virheettömyys epäilyttää).

748. "ennen kävyimmä muga siid, nygöi tulimma sulhaisikse" (ennen kävimme muuten vaan, nyt tulimme sulhasiksi).

749. "tytärdy kos kunne sijoitellah, ga yhtelläh omoa pidäv ettsie" (sijoitellaan tytärtä, pitää etsiä omaa).

750. "kodavävyks sijoittelizih lujah, ga onnoako puut ei sih kohtah" (ei puutu siihen kohtaan, sopeudu elämään perheen kanssa, kotavävy=mies muuttaa neidon perheen luokse, vrt. omaan kotaansa neidon perheen lähelle).

751. "siks em miehel mene, ku terveh en ole" (lasten saaminen=terveiden ihmisten puuhaa, vaivaisilla tarpeeksi huolta).

752. "ylen on sievä mies" (sievä=siivo, hyvätapainen).

753. "sulad on sanad, a syväind ei soa tiedeä" (sanoihin luottamisesta, oma rakkaus=tekoja).

754. "netse tytt ei sinul sebävy, hos kui opittele" (tyttö ei tule sinulle, opettele hyväksymään, hyvät neuvot ja vanhempien läsnäolo=oma oikeuslaitos, estää vääränä pidettyä käyttäytymistä).

755. "sidä pidigi mielez, kudoan jälgimäi otti" (sitä piti mielessä, jonka otti, mielessä piettävät).

756. "sese miez oligi, mikse minä mielistin" (mies osoittautui mieleiseksi, pitkän tutustumisajan tarkoituksesta).

757. "sih aigah oli, senaiguhuzil tyttölöil oli äjjy suhaidu" (tytöillä paljon suhaidu eli kosijoita, vrt. suhanen, suhonen, 
vrt. sulhanen, vrt. sulanen, kaksi eri sanaa vai su-sanan johdannaisia).

758. "vävyhän sie kohta olet, soatako sie hoti kisata" (tulevan vävyn kanssa kisaaminen, hoti=vaikkapa, toki).

759. "zenih on köyhy mies, ga ylen on vahva da tsoma mies da raadohgi ravei kaikkeh" (vahva, soma, kova tekemään työtä).

760. "ylen on nerokas, muite kattsuagi on hyvä, moine on verevy i ripsakko" (nerokas eli kekseliäs, hyvä katsoa, verevä eli terve, rivakka).




761. "zenihät käydih nejjisty kyzymäh" (zenihät eli kosijat, oudolta tuntuva vieraiden kosiminen, selvästi vierasta perinnettä).

762. "ne on tuas sebriyvytty yhteh, Mikko da Anni, ei ni erota enämbi" (yhteen meneminen ja eroaminen,
terveempää kuin pakolla yhdessä pysyminen, mitä kauemmin yhdessä=sitä hankalampaa olla omillaan).

763. "neidine se maltau mielen, ei pereä anna" (mielensä malttavat neidot, väärille miehille periksi antaminen
=ei johda hyvään).

764. "ken ollou minule ozutettu, se tulgaheze zirkaloh" (zirkaloon eli peiliin, vrt. veden pintaan, puolison ennustamista).

765. "hoz oigei ollou tyttö, ni ken ei ota" (oikea=aito, kunnollinen, rehellinen, omien arvojen jäämisestä viinarallin jalkoihin, paljon kokemuksia=paljon huonoja kokemuksia, oman eli harkitsevan elämän vastakohtaa).

766. "nuori om poika ta nuorta i naista ettsiy" (yhenikäisyys=yhistää, eri-ikäisyys=erottaa).

767. "mäntih sulhasikse ni kaksi kertoa ta ku sattu ni kolmannella kerralla soatih" (mentiin sulhasiksi eli käytiin kosimassa).

768. "jos mänet miehellä nin anna paloa, jos et mäne nin sammuta" (sammuta tuohus, kosimiseen liittyviä tapoja, tuli=lempeen yhdistetty jumaluus).

769. "se om mium mieldä myö da luida myö" (mies mieltä myöten ja luita myöten, luita myöten tuntuminen vanhempaa).

770. "kivi sanou sen sulhasen nimen, kivi sanou tiitta, tiitta" (yhteen hierottujen kivien äänestä ennustaminen).

771. "mies hyvä oliz, salnohuz vigoa" (liian hurja, vallaton, muuten hyvä mies).

772. "meän tytöt rättsinäisilläh kisoih lähettih" (omat päivällä pidetyt kisat, vieraat juoppoiltamat, vastakohtia).

773. "ei ole se räyhnättsy, se on jygiemielini" (räyhnättsy eli tyhjänpuhuja, vieraina pidetyt piirteet).

774. "ylen on röpötti" (röpötti eli kova puhumaan, vrt. vakaat metsien miehet). 

775. "ka olet röbö, midä röbäjät" (oudoksuttu turha eli tyhjä puhe, vrt. kokoajan äänessä olevat etelän ihmiset, vastakohtia).

776. "on sil tytöl ruuttua, tulgua huoletta sulhastamah" (tytöllä ruuttua eli vaatetta, vaatteiden laatiminen=mukavaa puuhaa sopivaa miestä odotellessa).

777. "hyvä on rungalleh neidine" (hyvä rungolleen eli hyväryhtinen, ihailtuja piirteitä).

778. "rozatsi hoz ollou hyvä kattsuo, ga pahatabaine" (hyvä katsoa, paha tavoiltaan, ulkoiseen tuijottaminen=ei johda kestäviin suhteisiin).

779. "terveh ta ruataja se antilas piti olla silloin niin kuin nytki" (terve ja ahkera, perheen perustamisen ehtoja).

780. "tyttö on raadai da nerokas" (ahkera ja nokkela, omia hyveitä).

781. "enne suguloi myöt naitih" (naitiin sukuja myöten, vrt. ristiin naivat totemistiset suvut, vrt. omituinen vieraiden naiminen).

782. "roavahain on tyttö, ei tahto miehel mennä häi" (aikuinen tyttö, ei tahdo mennä miehelle, ihmettely=omaa, pakottaminen=vierasta, jokaiselle löytyy paikka elämässä).

783. "ruavaz neidiine, piäle kolmenkymmenen" (raavas eli aikuinen).

784. "on se viks dumal sidonuh roindusial tukad yhteh heil, ku nenga yhteh puututtih" (jumala sitonut syntymäsijalla
tukat yhteen, parista joka ystävystyi jo lapsina, vrt. naispuoliset syntymään ja kohtaloon yhdistetyt jumalattaret).

785. "kum päissäh oli, riutu miul luokse" (tuli luokseni päissään, viinanjuonnin ongelmista, saa väärät ihmiset tuntumaan siedettäviltä, vrt. omituiset "yhden illan jutut").

786. "ei meiltä liene reslam peräh issutettavoa" (reen perään istutettavaa, sanottiin epätoivotuille kosijoille).

787. "parran rehistytti kazvatti, täyzi muzikku rodih" (parrankasvu, mieheksi tulon merkkejä).

788. "reimakka pagizija, viizaz da vesselä" (reipas, viisas ja iloinen).

789. "sinä jeäd raudukasaksi, ku riideled ainoz" (jäät rautakassaksi eli vanhaksi piiaksi, riidanhalu=sopuisuuden vastakohta, vaikeaa sovittaa yhteiseloon).

790. "oma rakkahuz om miehele menemäh" (oma halu mennä miehelle, vapaaehtoisuudesta kumpuavat luonnolliset suhteet).

791. "neidine hyvä oliz, rambavuz vigoa" (rampavus vikaa eli ontuu, kaikki viat=eivät estä perheen perustamista, henkisellä terveydellä pärjää pitkälle).

792. "yhtä sulhaista itselläni rakennan ta siitä en eruo" (rakkauden rakentaminen).



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti