v.1.08

tiistai 24. heinäkuuta 2012



"Olkoo kiitetyt jumalat
täännetty laubeat luojot
lyötii lahti lauta ukset
lahti lautaset veräjät

terve kallis kartano
kullalla kullatettu
hopialla huolitettu

kuule kullas velvyeen
kuule kui sisot sannoo
elä noisse maaha marjueni
hepoiseltas heltyeni
ku et saa kuutta kummarrusta
viijo viittä pamutusta

siis noisse maaha marjueni
ku saat kuusi kummarrusta
viljo viisi pamutusta
hepoiselta heltyeni
noisse uusille lumille
vastamaisille valoolle

seisatukka siestarani
selin seinää sinistä
suin riski rahvaasse
vihma viilolta varisi
ränsy räpsis rästähäst

paina pääskö pääsi maaha
sirkku silmät lossoo
viisas katsoo viilon alta
kavala katon välistä
läpi kulta renkaan
ottaa verta veljeltäni
kaanua kalervolta

kuule viisas viilon alla
kavala katon välillä
mie sanon siulle tietääkseni
veretön on velvyeni
kaanuton kalervueni
ota veri vierestäs
kaanu kahen puolestas".


[lauletaan neidon talolle saavuttaessa, kerätty Inkerissä Joenperän kylässä]
    
"Lankoiseni, lintuiseni
miksi teill on mokoma muoto
piette kummanna kujalla
imehennä ilman päällä
laskaa suojaa syanit
lämmäisee länkyenit

isä mies, isyen poika
pää mies, pojut kalervo
oo podra puolestasi
sie oot enne täällä käynt
sie oot enne täällä olt
näitä uksii avant
näitä teitä tedroitellut
näitä maita marssiellut

lyö rikki rintaluillas
väännä hartian välillä
lyö lahti lauta ukset
lahti lautaset veräjät
elä pie pientäni kujalla
elä tedroa tien päällä
lintuani ilman päällä
ei miun syntynt velvyeni
ei kummaks kujalle
imeeksi ilman päälle

lankoiseni, lintuiseni
vai on kangaspuut tuvassa
vai on poukut porstuassa
viekää kangas kaivotielle
vesitielle vieretelkää
kylän kävijäiset kuttoot
veen vetäjät vierettellööt
keräjäiset ruoot kääriit
matkalaiset päät pannoot
saapi se kangas valmiiks

miksi teill on mokoma muoto
koukut kolkassa kolisoot
ufatkat riitelööt
kälykset tukin tuiskiit
rinnoituksin riitelööt
ei oo alku aineesta
alku on maailman alusta".


[lauletaan sisäänpääsyä odotellessa, kerätty Inkerissä Joenperän kylässä]

"Noiskaa eestä riski rahvas
lyökää lahti lauta ukset
lahti lautaset väräjät
matka oli pitkä tultavain
tie lumekas juostavain
hanget suuret halaistavain".


[lauletaan neidon talolle saavuttaessa, kerätty Inkerissä Joenperän kylässä]
    
"Isä mies, isyen poika
pää mies, pojut kalervo
oo podra puolestasi
heläytä miekkojasi
karauta kantojasi
lyö rikki rintaluillas
väännä hartian välillä
siell on rauta aita eessä

elä pie pientäni kujalla
elä tedroa tien päällä
lase matkaa marjani".


[lauletaan tielle asetettuja esteitä poistettaessa, kerätty Inkerissä Joenperän kylässä]
    
"Kuule kullas velvyeni
kuule kultani kalani
kuule ku sisot sannoo
emän lapset lauleloo

lyö ruosalla oroja
rappaele rahnikolla
aja kiusin kiireest
aja hiirakka hikkee
aja paatti palloloisse
ujuta utuine hursti
pitkästä pihkavan linnasta
lavvassaaren lappialta

la katsoot riski rahvas
vaattaelloo valtakunta
ku miun aineni ajapi
velvyeni vierettellöö".


[lauletaan neidon talolle matkattaessa, kerätty Inkerissä Joenperän kylässä]
    
"Lähe lykky liikkeelle
lähe luojoni aviksi
lähe kaas kallis luoja
kuule kullas velvyeni
kuule kultani kalani
kuule ku sisot sannoo
emän lapset lauleloo

kumartakkaa kultueni
painuttakkaa pienyeni
notkiast marjueni
kaikelle rahvaalle
kaikelle kyläkansalle
evät naiset nagrahtais
mussat kulmat muhahtais
ilmakunta ei imehtelis

luojo istub luokan päällä
armolline aisan päällä
ajapi linnan linttilöissä
sisava sivulla pyöri
hani harjalle muni
pääskö pyöri päälaella".


[lauletaan kylän läpi ajettaessa, kerätty Inkerissä Joenperän kylässä]
    
"Kuule kullas velvyeni
kuule kultani kalani
kuule ku sisot sannoo
emän lapset lauleloo
miks on pääskö pääsi maassa
sirkku silmät losossa

kuule kullas velvyeni
elä henkää heltyeni
kaihoele marjueni
et lie luotu lehtyeni
et lie tammeni tapettu
lienet hoiettu omena

suku on suuri saapas sääri
heimot korkiat kypärät
on siaret siivessääs
emän lapset laijassaas
veljeset vieressääs
seinä on selviä settiä
seinä seän poikaisii
rahi raisuja vävyjä

on kaksi kaasikkia
kolme korvan vierellistä
neljä neittä ehteissa
nii on kaasit kengitetty
ku hepoiset on rauvoitettu
nii on kaasien päät siottu
ku on miekan päät niottu

kaikki saajut saappaissa
viejät verka viittoloissa
itse saarut on sammetissa".


[sulhasjoukon lähtölauluja, kerätty Inkerissä Joenperän kylässä]
    

"Isä mies, isyen poika
pää mies, pojut kalervo
sie oot otsaks otettu
sie oot pässi pääksi pantu
sulka suuri nurkalline
laglut lavvan otsalline
vellon asioin ajaja

jovvutelkaa juomutta
matkamiestä marjutta
matka on pitkä mentävä
tie lumekas juostava
lienöö luotu lehtyeni
lienöö tammeni tapettu
neion suuressa sukussa
neion koissa korkiassa

jo on tuotu tuomivitsat
karsittu katajan oksat
halsittu hanen pajuiset
millä pieni pieksetää
pannaa maaha marjueni
pannaa raisusti rahille".


[sulhasjoukon lähtölauluja, kerätty Inkerissä Joenperän kylässä]
    
"Anu, sisarueni
Anu, emoni lapsi
muissatko sitä ajutta
mitä egle läkäsit
mitä tuolla voivottelit
kaiken männeen kesosen
määmmä linnan liivikoille
karsterin kylän kohalle
sinne eivät tunne kosjot tulla
piippu miehet pistiellä
väli miehet väyhkäellä

siitä vaite vastaelit
en mie kuohu kosjojani
on miulla kivi kirstussa
pää miekka miessassa
lyön mie kosjot kuolluksii
piippu miehet pistän maaha
sitä et teht ku lupasit
et lyönt kosjoi kuolluksii
maaha pistänt piippumiehii
heitit helteet omase
heitit vanhat vaalijasi
heitit ismarut isosi

muutit mieles muille maille
vaihot valkian veresi
muien mustien sekkaa
heitit helle heimokunnan
vaihot ismarut isosi
siihe äksyy äijää
vaihot helteen emäsi
siihe äksyy ämmää
vaihot vedroi veljesset
siihe kylmää kyttyy
vaihot siityisät sisares
nahkasilmää nattoo

oi Annu, siarueni
kuule ku tytöt sannoo
kylän lapset laulelevat
kasvot ku kana kotonna
lintu linnassa ylenit
paljo maksot maammallesi
kaksi kantajaisellesi
kolme koissa ollessas
teit työtä vähemmän muita
makasit enemmän muita

siiski kuulut kunnialle
assut havvalle hyvälle
paljo maksot maatessasi
kaksi kylässä käyessäsi
kolme kylässä ollessasi
kylä ei kuult kurjuutta
valtakunta valehuttas
kylän naiset laisuttas
kylän lapset koiruttas

ku saat marja muille maille
teet työtä enemmän muita
makkaat vähemmän muita
et maksa maasta rohta
olen kortta unnokosta
kylä kuulub kurjuttas
valtakunta valehuttas
kylän naiset laisuttas
kylän lapset koiruttas

Anu, siarueni
ku saat marja muille maille
tuomut toisee talloo
piä muisto muudrempain
piä taito tarkempain
toisi ollaa toisialle
toisi toisessa talossa
toisi ukset ulvahtaat
toisi vierevät veräjät
toisi saarnajaat saranat
noissaa äijät härnäämää
noissaa ämmä härnäämää
kälyt käsin tulemaa
kyyt kylmältä puhumaa
naot jäätä järkyttämmää

Anu, siarueni
Anu, emoni lapsi
kuule ku tytöt sannoo
kylän lapset laulelevat
kysytelle käy kylässä
anoelle naapurissa
kysy äijältä, kysy ämmältä
kysy kymmentä kyttyä
ja saartsi sattaa nattoo
kysy kylki puoleltas
haasta ku vesi haolle

Anu, siarueni
Anu, emoni lapsi
älä oottele natoja
naot laatiit lahjojasse
älä oottele kälyjä
kälyt laatiit lapsiaa
kaksin käsin kätkyessä
viisin sormusin vivussa
kuuet hunnut kuivattelloo
yhessä kesoissa yössä
älä oottele kyttyä
kyyt ollaa kyläsen kävijät
kävvää kylässä kyppimässä
vallassa valahumassa

lämmitä sanatta sauna
kanna haot haukkumatta
vesi tuo verkkamatta
siis käy käsky käpiäst
nossa jalkas nopiast
siis kuulut hyvä hyvälle
hyvän isäs tyttäreksi
hyvän poissin puolisoksi

Anu, siarueni
Anu, emoni lapsi
kuule ku tytöt sannoo
kylän lapset laulelevat
ku saat hullu huntupääksi
ja saat lapsi lakkipääksi
siis se huntu huolta tuopi
lakki liikoja sanoja

Anu, siarueni
Anu, emoni lapsi
ku tulloo tuikin tuska
ja tulloo haikias halus
siis kääri halut kerälle
kyynelillä kiini sitele
ku määt vettä ottamaa
kaivolta kylän kohalta
pellolta kylän perältä
kylän alla on kylmä kaivo
maan alla vesi matala
vieritä kerä vettee
vesi vierettää emälle
saattaa halut hautojalle".


[neidon neuvokkilauluja, kerätty Inkerissä Joenperän kylässä]
    

"Luulin tuuloin tulovaisen
ahhaavan ajelovaisen
pinon pitän vieröväisen
kattaajan karisovaisen
ei tuo tuuloi tullutkaa
ahhaava ei ajeltkaa
pino ei pitkä vierrytkää
kattaaja ei karissutkaa
neijoin ottajat tulloot
sisoin viejät vierettäät
sisoin viejä verkoiviitta
sisoin saaja saapassääri
sisoin ottaja ommeena

hiljaa, hiljaa nuohinainen
hiljaa, hiljaa ei rutellen
viel on neitoi joutumata
yksi jalka kengitetty
toinen jalka kengätää
tukka on lampahan laella
nahka linnan laavitsalla
sertatskoi härän selällä

mihe viivyit velvyeen
kavvastuit kalervueen
vai siä viivyit viittaheis
kavvastuit kauhtanahais
et tuo viipynt viittoihees
kavvastunt et kauhtanahaas
viitta seisoi viisi vuotta
kauhtana kaheksa vuotta
kyppäärä kymmenä vuotta
saappaat sata kessoja

mihe viivyit velvyeen
vai viivyit vimpoiverkkoloi
kavvastuit kalakuttuu
et tuo viipynt vimpoi-verkkoloi
kavvastunt et kalakuttuu
siä viivyit viinateille
kavvastuit kapakkateille

näin miä sinnua eglispäänä
eglispäänä näill ajoilla
kaarassan kapakan eestä
jo panit joka pikarin
joka kannun kallistelit
joka tuopin tollistelit
itse tantsit tapsuttelit
humalassa huntsuttelit
suuret saappahat jalassa
karvakinttahat käessä
nablit päitä nauhoistais
tapoit täitä tankistais
kirppuloja kintaistais

mihe myöhää mökkö viivyit
kavvan kaukkalo makkaasit
meitä nuoria nukutti
hanoja uotellessa
suovarista vahtiessa".


[lauletaan sulhasjoukon saapuessa, kerätty Inkerissä Uusikylässä]
    
"Lankoiseen, lintuiseen
langot linnukkaisueen
langot laaiteltaessa
suku synnyteltäessä
heimo helliteltäessä

langot uuen uusikkaist
kui uuet kanamunnaist
munan uuen ruskulaist
tuokaa laittajat tuppaa
nyt miä lahjon laittajia
kunnioitan kulkijia
puolet siskon polkajia

näin miä tieltä tullessain
arolta ajaessain
näin miä tieltä kivvoisen
pellolta peräkivvoisen
sen miä lahjon laittajille
kunnioitan kulkijille
puolet siskon polkajille
en viel anna tuotakaa

isoini olutta keitti
kivet kuumensi koviksi

lankoiseen, lintuiseen
langot linnukkaisueen
tuokaa laittajat tuppaa
nyt miä lahjon laittajia
kunnioitan kulkijia
puolet siskon polkajia

näin miä tiellä tullessain
arolta ajaessain
näin miä suosta suopettääjän
kankahalta kuivan kuusen
sen miä lahjon laittajille
kunnioitan kulkijille
en viel anna tuotakaa

isoini olutta keitti
suosta leikkoi suopettääjät
ne poltti pärehinnää
kankahalta kuivat kuuset
ne tuo poltti halkonnaa

lankoiseen, lintuiseen
langot linnukkaisueen
tuokaa laittajat tuppaa
nyt miä lahjon laittajia
kunnioitan kulkijia
puolet siskon polkajia

näin miä tieltä tullessain
kankahalta kuivan kuusen
näin miä tieltä mussan ruunan
arolta valkian heppoisen
nuo olliit kuollehet molloot
sen miä lahjon laittajille
kunnioitan kulkijille
puolet siskon polkajille
en viel anna tuotakaa

isoilla on suuret koirat
syötin koirille issoin

lankoiseen, lintuiseen
langot linnukkaisueen
tuokaa laittajat tuppaa
nyt miä lahjon laittajia
kunnioitan kulkijia
puolet siskon polkajia

näin miä tieltä tullessain
arolta ajaessain
kaisat kiehuit kattilassa
sanikot savipaoissa
konsa kääntypi käppäälä
konsa häntä häilähtää
konsa turpa tursajaa
konsa silmä sinkojaa
sen miä lahjon laittajille
kunnioitan kulkijille
puolet siskon polkajille
en viel anna tuotakaa

senki tuhkii tuperran
ja tuon tervaa teperran
kassan kagrarummenii
sen miä lahjon laittajia
kunnioitan kulkijia".


[lauletaan häälahjoja jaettaessa, kerätty Inkerissä Uusikylässä]
    


"Hyvä rahvas, suuri suku
kuulkaa ku miä sanneelen
pankaa päähä ku pajatan
te sanotte saaruttaan
vertoisette vellojaan
polit poikia issoin
laitoit lasta vanhemmaan

saoit lynkä, saoit länkä
saoit polvesta poteva
saoit väärä vävy sivulta
saoit sairas sarvinoilta
ei oo polvesta poteva
eikä sairas sarvinoilta
eikä väärä vävy sivulta
ne on väärät teijen penkit
teill on laavitsat lamassa
tupa on tehty turpeista
penkit on pantu pönköristä
kamarista on käännettyin

ken soimais sokkiia poikoi
sokiaks tuo sortukaa
ken läkkäis läsivä poikoi
läsiväks tuo kaatukaa
ken tuo moikki mutaiseksi
menkää syttä mussemmaks
ken tuo rammaks läkkäis
menkää itse rammemmaks
ken tuo mainitsi mattaala
itse mänkää maakivoiksi
kunpa moikki pää mykkyyrä
olkaa moikka rahvahasta

te saoilla saaren mies
soimasitta suijan mies
meil ei oo saaressa vävvyyä
eik oo suijalla sukkuua
suut on suuressa kylässä
kepiässä rahvahassa

marjukkain miun mamoin
karjukkain miun kantajain
kaikki tuo aijoille asetti
kaikki laati lakkapuille
vieretteli vihtitielle
suin hyvvää rahvahasse

ken on kylälle kylmä
i kylä sille kylmä
ken on rauta rahvahalle
i on rahvas sille rauta
kivet on kylmät pellon päällä
ravvat seppien pajassa".


[sulhasen puolustuslauluja, kerätty Inkerissä Savimäen kylässä]
    
"La ko kiitän emändäni
la ko kiitän, kunnioitan
ja viel hyvin ylissän
hyvä emändä, kaunis emändä
se tasane, tarkka emändä
se vaa viiksi virkku emändä

la kyselen, kannoittelen
perin pohjin poimittelen
meille tietämättömille
mist on meille emändä tuotu
näin mokoma emändä saatu
vaa on tuotu turkinmaalta
veitetty venäjänmaalta
va on saatu saksanmaalta

hyvä emändä, kaunis emändä
kaikki on saant, kaikki tuont
saant on sarvipäät jänikset
tuont oli tedrot lehtikorvat
saant oli saijat sarvelliset
mesileivät mielelliset
kakut kahen kuorelliset

mitä on lohia lahella
mitä on vimpoja virrassa
kaikki on laaittu lavvan päällä
kaikki on meijen syötävän
viinat siirapin sekaset
oluet meen makuset
en mie kiitellä ossaa
ylissellä en yhtäkää".


[emännän kiitoslaulu, kerätty Inkerissä Väärnojan kylässä]
    

"Miun neitoini, minnoini
kumarra veen kuvalle
veen päälle painuttii
heitäkkä vettee verho
lase verho lähtehesse".


[kaaso laulaa neidon kumartaessa vedelle, kerätty Inkerissä Väärnojan kylässä]
    
"Miun neitoini, minnoini
neitsykkäin, minjyveen
neitoini, minohuveni
ota koivuinen korenta
päälle pangat paatsan puiset
määmmä vettä katsomaa
ku vesi vipaelloo
liivikko lipaelloo
somerpohja souteloo
mutapohja muutteloo".


[lauletaan neitoa kaivolle saateltaessa, kerätty Inkerissä Väärnojan kylässä]
    
"Miun neitoini, minnoini
neitsykkäin, minjyveen
neitoini, minohuveni
sanon siulle tietäksees
ku määt vettä ottamaa
elä uo viikkoo veellä
kahta kuuta kaivotiellä
meil on vesitiet vetteelät
meil on kaivot kaukamalla

ämmääs on vanhaksi valunut
ja tult tutilahaksi
ämmäis pata pallaa
paan reunat kartujaat
käy siä kiusin kiirehesti
käy siä kävven, juokse juossen
hyppää jänöin hypällä
käy siä kärpän varpailla
tule tuulena tuppaa
viihkurana veräjän suulle

kylän kyntäjät näkkööt
astavojat arvajaat
keksivät keon tekkiijät
nii hyö sanoin sannoovat
nii hyö kiusin kiistelevät
näätkä miss on miehen naine
ja tarkka taloisen minnoi
juoksi tuo juossen, käi tuo kävven
vieri vilppivarpahilla

siit siä kuulut kunnialle
hyvän miehen tyttäreksi
hyvän pojan puolisoksi
miehelle oot mielinaine
sulhollees oot suun allain
apellees oot aino minnoi
anopillees ankaraine".


[sulhasen talolla laulettuja neuvokkilauluja, kerätty Inkerissä Väärnojan kylässä]
    
"Kyllä meijen velvyemme
tuntova tuvan tekkiijä
tuntoo tuppaa tehhä
taitaa salvaa salliia
kornitsaa kolkutella
panna pangille varrooja
usetille uurtehia

miun neitoini, minnoini
neitsykkäin, minjyveen
saon siulle tietääksees
ku määt makkaamaa
elä huoletais holota
kuuntele kukon kummuua
ku tuo kukko kerran lauloi
päähyttäis kohota
ku tuo kukko lauloi toisin
siä paa paglojaas
ku tuo kukko kolmin lauloi
olet lehmille levitä
katso lammaskarsinaa
luo silmäis sikkain päälle

ämmäs on vanhaks valunut
ja tult tutilahaksi
källyis laatii lapsiaa
elä uottele källyyää
elä uottele nattooja
nattois laatii lahjojaa

miun neitoin, minnoini
neitsykkäin, minjyveen
ku siä tulet tuppaa
tule tuulena tuppaa
ahavana porstuaa
savuna salen sissää

elä kolkassa kohise
eläkä nurkassa nuhise
käy vaa keskipermannolla
ota luuvvat liien alta
lakaele lassut maasta
elä vaa lapsii lakkaa
nossa lapset laavitsalle
taita leipää kättee
vuole voita leivän päälle
siit kuulut hyvä hyvältä
hyvän miehen tyttäreksi
hyvän pojan puolisoksi".


[neidon neuvokkilauluja, kerätty Inkerissä Väärnojan kylässä]
    

"Lankoiseen, lintuiseen
liekkä teijen vellostanne
meijen siskon syöttäjäistä
tuntooka tuppaa tehhä
kornitsaa kolkutella
taitaaka salvaa salliia
panna pangille varrooja
usetille uurtehia".


[laulussa tiedustellaan sulhasen kyvykkyyttä, kerätty Inkerissä Väärnojan kylässä]
    
"Lankoiseen, lintuiseen
langot linnukkaisueen
sanon vian saareltain
verkan nimen velloltain

se vika on vellossain
se on tapa taimessain
puhas permanto pittää
puhas penkki permannolla

verkan nimen velloltain
sanon tavan saareltain
se on vika vellossain
se on tapa taimessain
joka päivä uusi paita
iki viikko uusi viitta".


[kaase vastaa sulhasen puolesta, kerätty Inkerissä Väärnojan kylässä]
    
"Oi emoi, vanha emoini
vanha akka vaalijain
jo toin tulen puhujan
sain saunan lämmittäjän
veen tuopi, löylyn lyöpi
vassan hautoo valmeheksi

mää ämmä kylpömää
mää äijä kylpömää
korenta koan takana
vasta vanhan läävän päällä

katsokaa työ karjapoissit
silmätkää kylän sikurit
miun viljo velvyeen
toi kottii kosjottuun
miun viljo velvyeen
yksin mäni, kaksin tuli
yksin mäni, kaksin tuli".


[lauletaan saatettaessa neitoa sulhasen taloon, kerätty Inkerissä Väärnojan kylässä]
    
"Miun neitoini, minnoini
neitsykkäin, minjyveen
laskii maaha marjueen
rikoille hopiaisille
kanerville kultaisille

ihassu, elä pölässy
hot on kartano rettuisa
puuran lehmän purtsakoittu
sotkenta sotioroin".


[kaase laulaa neidon astuessa rattailta, kerätty Inkerissä Väärnojan kylässä]
    
"Oi isä, vanha isoini
vanha ukko vaalijain
oi emoi, vanha emoi
vanha akka vaalijain
vanha vaivoin näkkiiä
anna anteeks tytöille
lähtiessää koista

oi isoi, vanha isoi
oi emoi, vanha emoi
kuvvaisenne kummartaa
parkkusenne painuttaa
ota kiinni olkan päästä
hakiele hartioista
elä lase maaha marjuttais
syssyy syämmyttäis
alle polven puolittais

miun neitoinen, minnoini
neitsykkäin, minjyeen
kysyin vanhoilta luppaa
syntysiltä appuua
tervehyttä tuoltapuolen
lähteessäin koista
muille maille mennessäin".


[kaase laulaa neidon kumartaessa vanhemmille, kerätty Inkerissä Väärnojan kylässä]
    
"Kierräkkä isosi pöytä
lase lauta vanhempais
lähteessäis koista".


[kaase laulaa neidon kiertäessä pöytää, kerätty Inkerissä Väärnojan kylässä]
    

"Neitsykkäin, minjyveen
ollet tosin toruja
toru meille tuotaessa
ja ollet sanoin sanoja
sano meille saataessa

sanoin siulle tietääksees
ne kolme kottii heitä
voimuru, munapattaine
uni uunin korvalline
kylän käykki kyllälline

sanotaa vellojaan
sanotaa, soimataa
veotaa, verroitaa
laisaksi, unelijaksi
multahirren mustueksi
maahirren matalueksi

ei saottu naista saava
eik tuova morsianta
miunpa viljoi velvyeen
otti vallasta valitun
otti paasasta parahan
tokossasta poimitellun

yks oli ounapuu kylässä
yks oli oksa ounapuussa
yks oli oksalla ommeena
senki otti velvyeen
manitteli marjueen".


[lauletaan neidon talolla, kerätty Inkerissä Väärnojan kylässä]
    
"Katsokaa työ karjan poissit
silmätkää kylän sikurit
miun viljo vellojaan
neittä helmasta vettää
langan päästä naisen lasta
räpehestä räpsyttää".


[kaase laulaa sulhasen taluttaessa neitoa, kerätty Inkerissä Väärnojan kylässä]
    
"Isämies, isyen poika
siä pääksi päätetää
isännäksi etsitää
siä pääksi päätetää
sottaa isoksi iki sottaa

paras sulka papolinnun
tiitiän tihiä sulka
hanhen sulka valkiain
se on pantu parralleis
levitetty levvalleis

tunsit tulla, tunsit olla
taiat tarkkuutta pittää
nopeutta novvoitella
viseyttä viskaella
lähemmä kahen kujalle
ja kolmin koan ettee".


[kaase laulaa sulhasen puhemiehelle, kerätty Inkerissä Väärnojan kylässä]
    
"Miun viljo velvyeen
ehtoisa emoini lapsi
kavvaala kalervueen
katso itse silmilläis
ku et uskont minnuu
lonkahuta luomillais
katso kaunokkaisillais

ei uo lynkä, eik uo länkä
eik uo polvelta poteva
eikä sairas sarven alta
eikä sivusta sinksahtant
läpiluista lankielt

katsokaa työ sulhaiskansa
silta puntaa punasta
neitoisen punarivoista
silta sintää sinestä
neitoisen sinihamoista
laki kullin kuumoittaa
neioin kudrista tukista".


[lauletaan neidon saapuessa aitasta, laulussa mainitaan inkeriläisen hääpuvun värit, kerätty Inkerissä Väärnojan kylässä]
    

"Kuhu viette vellojaan
kuletatte kullaistaan
vai viette kiven ettee
viette hummaren ettee

en miä lase vellojaan
en lase kiven ettee
enkä hummaren ettee
suurran itse suurimakset
lasen itse laskimakset
jauhan jauhot hienokkaist

elä syö syämmyvein
maissa marjamyttysein
luetaa suun pallais
luettii luettakkoo
syö, syö syämmyvein
maissa marjamyttysein".


[kaase laulaa sulhasjoukkoa huhmarilla käytettäessä, kerätty Inkerissä Väärnojan kylässä]
    
"Lankoiseen, lintuiseen
virkan nimen velloltain
sanon nimen saareltain
lankoi aine velvyeen
elä kurta kultueen
karta kannon kirjueen

ei oo väen vähhyys
eikä kansan kaippehuus
lankoi aine velvyeen
ku sinnuaa kutsutaa
ja sinnuua vaaitaa
hullukkaista huuvetaa
vakahaista vaaitaa

on siull settii seinä
on siull seän poikaisii
siä vaa siertele settii
sierrä seän poikaisii
itse siertii seassa

miun aine velvyeen
ku sinua kutsutaa
vakahaista vaaitaa
hullukkaista huuvetaa

on siul ennooja ehto
on siul enon poikaisii
siä vaa ehitä ennooja
etsi enon poikaisii
itse ehtii seassa

miun aine velvyeen
ku sinua kutsutaa
vakahaista vaaitaa
hullukkaista huuvetaa

on siul vävvyyjä väärti
on siul vävyn poikaisii
siä vaa vääntele vävvyyjä
väännä vävyn poikaisii
itse vääntii seassa".


[sulhaselle laulettuja lauluja, kerätty Inkerissä Väärnojan kylässä]
    
"Miun viljo velvyeen
ehtoinen emoini lapsi
jo näin näölliseis
jo katsoin kaanulliseis
varrellisees valitsin

elä kurta kultueen
karta kannon kirjueen
ei oo lynkä, eik oo länkä
ei oo polvelta poteva
eik oo sairas sarven alta
eikä sivusta sinksahtant
läpiluista lankielt

puhas on povveesta puonnut
ihhaala emoin tyvestä
kaunoi maaman kainalosta
ei oo Malle, eik oo Marista
ei oo Pilli eik Piristä
eik oo helle Hetvikkine
eikä kaunis Katikkaine
Mari neittä kutsutaa

on mitä oroin otella
liinaharjan liikutella
rautakapian kannatella
puuran viiä, kaaran viiä
puuran viiä puhtahutta
kaaran viiä kaunehutta
paatin paksua perrää
mussan muuta mynterii

sanottii minnojaan
sanottii, soimattii
multahirren mustuveksi
maahirren matalueksi
kylän portin kykkijäksi
laisaksi, unelijaksi

katsoin itse silmillään
ei oo miun minjyeen
ei oo maant pitkin penkin
ku on pitkän vyön kutont
lyönt on kirjan kiissoiksi
kovan paaen paukutelt".


[neidon ylistyslauluja, kerätty Inkerissä Väärnojan kylässä]


"Katsoin itse silmilläin
katsoin kaunokkaisillain
on käynt käköi tuassa
viert virpoi permannolla
käynt on käön siaret
viert on virvoin vierahaist
käynt on käärämöi käessä
viert on vihoin keralla
oravaine orret vuollut
kärppä laattiat lakkais".


[lauletaan lahjoja jaettaessa (ripustetaan kaulaan), kerätty Inkerissä Väärnojan kylässä]
    
"Neitsykkäin, minjyeen
miks on hoikat sormuees
käsivarrees on vakkaat
kaiat kaksi kämmentäis
ohukkaist olkanpääs

siltä on hoikat sormuees
ohukkaist olkanpääs
käsivarrees vakkaat
kaiat kaksi kämmentäis

voita suolaellessaas
pettypiimäl ei pietty
isoisi sian lihutta
sibliessaa sikkooja

syö meijen syömisii
juo meijen juomisii
saijan saarein lähetti
punakuoren kukkaiseen
mesileivän mielyeen".


[kaase laulaa neitoa kestitettäessä, kerätty Inkerissä Väärnojan kylässä]
    
"Jo siun isoisi syötti
jo siun emoisi syötti
vasta omaksi varoiksi syötän
vasta syötän valmiheksi
kiven juuren kiskojaksi
puun juuren puhistajaksi
kovan nurmen kuokkijaksi
kannion juuren kaivajaksi
turpeen tuhertajaksi".


[lauletaan neitoa valmisteltaessa, neidon silmille lasketaan korvilus (huivi) jota nypitään eri puolilta, kerätty Inkerissä Väärnojan kylässä]
    
"Tere maa, tere mantu
tere sauna sammalhuone
tere orret ounapuiset
tere saarnine sakkaara
tere penkit pedranluiset

tere kaksi korvallista
neljä neion vierehistä
tere neitoine minnoini
neitsykkäine, minjyeen".


[kaase tervehtii neidon seuruetta, kerätty Inkerissä Väärnojan kylässä]
    
"Ei mahu mettoi minnuu
ku en saa neitoa nähhäkseen
neioin nimeä kuullakseen
onka lynkä, vai on länkä
onka polvelta potova
vai on sairas sarven alta
onka sivusta sinksahtant
läpiluista lankielt

saisin neittä nähhäkseen
neioin nimen kuullakseen
onka Malle, vai on Maritta
onka Pille vai Piritta
vai on armas Annikkine
vai on kaunis Katuikkaine

näin miä itse tullessain
oroilla ajaessain
mäni tykky tyttölöi
parvi neitoa parasta
sikaläävien sivute
hevoistalliloin taaitse
lehmäläävän lietyetse
paistoit patsaat punaiset
punottivat pihtipielet
neiot huusiit huonehessa".


[kaase laulaa neitoa katsomaan mentäessä, kerätty Inkerissä Väärnojan kylässä]
    

"Lankoiseen, lintuiseen
älä kanna kakkujais
pillaa piirakkaisiais
levittele leipiäis

en miä tullut syömätyttä
enkä juossut juomatutta
oli seppo seltsissäin
takkooja tarakassain
teki tielle kiukaisen
paistoin paljo piirakkoja
kyllin leipii levitin
millä syötin sulan sukkuin
heltiäisen heimoiseen

en miä tullut syömätyttä
enkä juossut juomatutta
tulin aineen appia
pienen velloini pellii
kyllä oli suota sotkemista
järven jäätä juoksemista
kangasta karastamista
oli joki välissä
viipiän väkköövä virta
en voint yli hypätä
enkä ympäri paeta

vesihalli oli velloillain
kurenkarva kullallain
paatti paitulaisellain
kaara karpaloisellain
halliharjaa hakkiisin
kaaran kankipäitsilöi
halli toi harjassaa
kaara kankipäitsilöissä
yli joesta väkköövästä
virrasta viipiästä".


[kaase laulaa häämatkan tapahtumista, kerätty Inkerissä Väärnojan kylässä]
    
"Katsoin itse silmilläin
katsoin kaunokkaisillain
lonkahutin luomillain
uoteltuppa vellojain
halattupa hanheain

ohto on naagloja napittu
mihe vaalin vaattehein
ohto orsii tuvassa
mihe länkkeen lähetän
kaikki on kirssut kannellist
mihe kilvoin kintahain".


[kaase laulaa neidon talolla, kerätty Inkerissä Väärnojan kylässä]
    
"Miun viljo velvyeen
kavvaala Kalervueen
istukka imantehheen
assu aine velvyeen

istukka imantehest
assu aivoin armahast
issukka sijalle sille
missä neito illan istui
missä neito aamun astui
sylin syäntään piteli
käsivarsin vatsastaan
kahmaloisin kasvojaan

miun viljo velvyeen
issukka imantehheen
assu aivoin armahast
allas on penkki pedranluinen
eessäs kalmi kalmakkain
takannais seinä siestarpuinen".


[kaase laulaa sulhasen istuessa neidon paikalle, laulun aikana lasketaan lahjat pöydälle, kerätty Inkerissä Väärnojan kylässä]
    

"Luulin tuulen tuulovaisen
ahavan arisovaisen
eipä tuuli tuullutkaa
ahavain ei aristkaa
neioin ottajat tulliit
neioin viejät viukaisiit".


[lauletaan sulhasjoukon saapuessa neidon taloon, kerätty Inkerissä Väärnojan kylässä]
    
"Päämies, pojut kalervoin
isämies, isyen poika
heitäkkä punakerräin
heitäkkä sinikerräin
heitäkkä keltainen kerräin

pitkä vitsa pihlajain
ylitsemme lyötäköö
ympäri ravattakoo
jott ei pistyis noijan nuolet
tietäjän tulikäpyiset".


[sulhasjoukkoa suojataan taioin, kerätty Inkerissä Väärnojan kylässä]
    
"Oi isoi, vanha isoi
vanha ukko vaalijaan
tiekka pojoille alku
tiekka alku astialle

marjaas matkaa männöö
tedrois tielle tallajaa
matka pitkä marjallais
tie rettuisa tedrollais

vaset sinne vaaitaa
hopehia huuvetaa
tengat tiellä tarvitaa".


[lauletaan rahalahjoja vakkaan kerättäessä, kerätty Inkerissä Väärnojan kylässä]
    
"Ehtoisa emoini lapsi
istukka imantehest
astu aivoin armahast

oi emoi, vanha emoi
vanha akka vaalijain
tuo siä sukkaa sylellä
kapukkaa kaaniolla
varvasrättiä vakalla

tuo punapolukset
kengikkä kesoikaloin
saapastiikka saarueen
veitä sukat sulkkuvarret
paa rätit räämyskäiset

päälle sukan sulkkuvarren
veitä verkaiset polukset
päälle rätin räämyskäisen
siit veitä vennään saapas
päälle verkaisen poluksen".


[kaase laulaa sulhasta kengitettäessä, kerätty Inkerissä Väärnojan kylässä]
    
"Issukka, isottu poika
kantee isollissee".


[kaase laulaa kengityksen jälkeen, kerätty Inkerissä Väärnojan kylässä]

"Miun viljo velvyeen
ehtoisa emoini lapsi
kylvekkä kypenyeen
valaele vaahterain

kylve kolmella lehellä
kolmen koivun oksasella
valaele vaahterella

vesi on tuotu kolmialta
yksi vesi on merestä tuotu
toinen lemmen lähtehestä
kolmais ojasta otettu

merivesi mielikseis
mielyisin elelläkseis
lähevesi lämmäkseis
lämpöisin elelläkseis

pään pesijä pienyeen
pese pää velloiltain
kudran karsija kannain
karsi kudrat kullaltain
pese pää velloiltain

pese pää valkiaksi
karsi kudrat kultaiseksi
kudrat kullan karvaiseksi
jottei nainen nagrahtais
muhahtais mustakulma".


[lauletaan häitä edeltävänä iltana sulhasen päätä pestäessä, kerätty Inkerissä Väärnojan kylässä]
    
"Terve kuu, terve päivä
terve kuu kumettimasta
päivyt päältä paistamasta
terve kuu yli vessien
tähti taivaha tassaine
yli maijen matkalaine
yli soien solkkirinta

terve vastaine vävvyni
terves teeltäs tultuasi
matkoiltas ajettuasi
la mie kysyn kannoittele
perin pohjin poimittele
kee siu teellä tervehytti
ken antoi aroilla kättä

terve hattu päälajelta
hiuksilta hiettömiltä
kulmilta kunitsa nahka
silmiltä repo siliä".


[lauletaan sulhasjoukon saapuessa neidon talolle, kerätty Inkerissä Joenperän kylässä]
    
"Oi Anu, siarueni
oi Anu, emäni lapsi
muissatko sitä ajutta
mitä toonoi toivoittelit
eglespäänä näill ajoilla

teemme linna liivikoille
kaasterin kylän kohalle
sinn evät tunne kozoit tulla
piippumehet pistiellä
välimehet väyhkäellä

oi Anu, siarueni
oi Anu, emäni lapsi
en mie kouhu kozojani
on miull tsirvez kirssussani
paha meekka meessassani
löömmä kozoit koolluksihe
piippumeehet pissoi maaha
välimeehet väännä maaha

oi Anu, siarueni
oi Anu, emäni lapsi
lintu muille liivikoille
kala muille kallahille
toomut toiseh taloho
yli aija naapurii".


[lauletaan neidolle häitä edeltävänä iltana, kerätty Inkerissä Joenperän kylässä]
    

"Miun ismarut isäni
miun tarkka taattoseni
annakka avaimiasi
lupajaile lukkujasi

tunnekka minun tusani
sytytä tuli kätehen
tuoppi toisehen kätehen
tuo tuopilla oloja
mesivettä mieleväisen
tuo viinaa vihaista

miun ehtoisa emoini
miun kallis kantajaini
siä kanna kannikkoja
siä paa putro patoja

la mie juotan joukkoani
la syötän sisariani
potsivoitan polkkaistani
la mie katson kansaistani
atrioitan armahia

tein mieki kesoin työtä
näin vaivaa varilla
hiki tilkkui hiuksistani
palavainen paiastani
en mie lehossa levännyt
enkä maannut marjikossa

enkä maannut kapustamailla
enkä levännyt leipämailla
tein työtä koko ramulla
väänsin hartian väellä".


[lauletaan neidon sukulaisia kestitettäessä, kerätty Inkerissä Soikkolan kylässä]
    
"Jo saatoin saarueni
jo saatoin emoni lapsen
olotin olokylään
saatoin saia-mättähälle

suuri kiitos minun emoni
suuri kiitos sukiaiseni
etpä pannut paimenelle
etkä pannut varkahalle
ikäiselle rikkahalle
vanhalle talonpojalle

kuin avaisin aitan uksen
siell oli kirstut kirpin luiset
siell oli kirstu kirstun päällä
siell oli kullat kuun ikäiset
hopiat ijän ikäiset
vaset valloin aikahiset".


[lauletaan sulhasen talolta palattaessa, kerätty Inkerissä Soikkolan kylässä]
    
"Minjueni, marjueni
neitoi minohueni
tunsit tulla, tunne olla
elä kolkassa kopise
eläkä nurkassa nuhise
kerki keskipermannolla

kuin meet marja makaamaan
lehen kanta lepäämään
ei oo kuussa neion merkki
ei oo kuussa eikä tähessä
eik oo merkki päivyessä
otavass on neion merkki
välin päivy pettelee
välin kuu valehtelee

kuin kukkoi kerran lauloi
sinä päätäis kohenna
kuin kukko toisen lauloi
sinä kengi jalkojaas
kuin kukko kolmannehen
sinä tuulena tupahan

avoa arinalauta
ota otrat kiukahasta
mee kiiruusti kivolle
siellä jauha jaaruttele
jauhot siegloin siepottele
tuo tuulena tupaan

siitä läyhy läävätielle
katso lammas karsinasta
paa heinää hevolle
mee tuulena tupaan
pesetä isännän silmät
pesetä emännän silmät
kyyn silmät kylvettele

elä oottele kytyy
eläk oottele natoi
eläk oottele kälyy
käly laati lapsiaan
nato laati lahjojaan
kyyt kyllin käänteliit".


[neidon neuvokkilauluja, kerätty Inkerissä Soikkolan kylässä]
    

"Meiän lintu, meiän liitsa
meiän kaanu, meiän kasvo
meiän vaate, meiän varsi
meiän silmät, meiän korvat
meiän luut, meiän jäsenet

miks siull on mokoma muoto
neion muoto moikataan
neion varsi vaihetaan
neion liitsi liitetään
neion kaanu katsotaan

pannaan iki sapana
iki lakki laitetaan
pääkkö pieni peitetään
liusut pienet peitetään".


[lauletaan neidon päätä peitettäessä, sapana=naineen naisen vyötärön alle ulottuva päähine, kerätty Inkerissä Soikkolan kylässä]
    
"Lankoseni, lintuseni
sinä kiität siskojaas
ylennät emoisi lasta
la mie kiitän vellojain
ylennän emoni lasta

tekeväin on meiän veikko
mahtavain on meiän marja
mahtaa se salvaa salia
koputella kornitsaa
panna pankille varoja
usatille uurtehia

lieneekö teiän siskostanne
meiän vellon vierehistä
emoin lapsen laiallista

mahtaako hurstia husoista
vaippaa vaahteran vesoista
tunteeko toimet toimikkaista
murnot toimet murtikkoista
mahtaako alkaa alaista
tehdä peukalon pesäistä

kysyykö kynsiä kylästä
käsiä kälyn takanta
yli aian naapurista

tekeväinen oli minun emoi
ei mennyt kynsiä kylästä
mahtavainen oli minun mamoi
ei mennyt käsiä kälyn takaa
tekeväinen oli minun emoni
niin teki hurstin husoista
vaipan vaahteran vesoista

teki viitan viilostista
viitta seisoi viisi vuotta
viitta seisoi orrella
viitta seisoi ja läkäjäis".


[sulhasen suvun ylistyslauluja, kerätty Inkerissä Soikkolan kylässä]
    
"Lankoseni, lintuseni
langot linnukkaisueni
langot uuen uusikkaiset

en mie tänne ilman tullut
tulin varkahan jälestä
meillä varkahat vaelsit
eglespäin näillä ajoin
revot päässä, ryyvit päällä
saksan saappahat jaloissa

vietiin lintu linnastamme
vietiin joutsen joukostamme
parahan parvestamme
mahtavin marjistamme

vietiin saunalta sakara
vietiin katto kammarista
peräseinä pirtiltämme
katokselta kallis kolkka
vietiin karjasta karitsa

osaava oli meiän omena
mahtavainen meiän marja
tekeväinen meiän tetri".


[neidon sukulaiset laulavat sulhasen talolla, kerätty Inkerissä Soikkolan kylässä]
    

"Sanottiin lankojani
sanottiin, soimattiin
vihattiin, verrattiin
leipää ei palaistakaan
viljaa ei jyväistäkään
suolaa ei raettakaan

ohto on syyä langoissani
ohto syyä, ohto juua
ohto on vierahan varaa

käin mie langon kammarissa
hulkuin hummar-huonehessa
kävin langon kivoi-koassa
katsoin langon kammariin
katsoin kammarin lakeen

kaikki oli saatu lankoiheni
kaikki oli saatu, kaikki oli tuotu
saatu oli sarvipäät jänekset
tuotu oli tetrit lehti-korvat
kammari oli teloja täynnä
telat täynnä tynnyriä
tynnyrit oloja täynnä

langon kammarin laessa
siiat oli silmistä siottu
hauvet oli pantu hampahista
lohet suuret suomuksista

kolme putkia puhuu
langon kammarin laessa
yhessä vihuinen viina
kellepä vihuinen viina
miehille vihainen viina
toisessa oloi punainen
kellepä oloi punainen
naisille oloi punainen
kolmannessa metoi makia
kellepä metoi makia
metoi meille tyttölöille

käyty on pyytä pyytämässä
jäneksiä ampumassa
pyylt on tuotu pyy-jänekset
tuotu on tetret lehtikorvat
saatu on hepoisen jalka

lankoiseni, lintuiseni
langot linnukkaisueni
tuokaa minun saavanani
kantakaa kauhtanani

jo aika pois paeta
söimme leivät kannikoille
joimme hiivalle oluet
emme kiitellä osaa
väsyyt emoin silmät
ikkunasta ootellessa

nuoren kannat katkiavat
veräjällä seisoissaan
hyvä oli laatu langoissani
hyvä oli lanko ja lakia
hyvät oli lapset langoillaan
selin seisoot oveen
suin sulin vierahisse
kannoin maassa kargajaat
varpahiin vipueleet".


[lauletaan sulhasen talolta poistuttaessa, kerätty Inkerissä Soikkolan kylässä]
    
"Langot vaiten vastasiit
emme laita lahjojanne
enkä pole panimianne

hyvät olit lahjat minnoillani
hyvät lahjat ja lakiat
ei ollut ketränt kierrospäitä
eik oo laskenut lapoja
eik oo unikekoja
kaikki sysikekoja

huomess on huolella varahin
illoin myöhän hulkkehilla
en minä kiitä minnojani
kiitän minnoini emoja
ei antant anoille maata
rapasäärien rinkotella
ajoi aamusta ylää".


[lauletaan lahjoista kiitettäessä, kerätty Inkerissä Soikkolan kylässä]

                                                                                                   sarvilakki
"Minhyeni, marjueni
viskaa lahjaa tanhavalle
veräjälle pieni verha
terve maa ja haltiasi
tervehemp on minhueni
terve verhoittu veräjä
tervehempi minhueni
terve kuu kulmiltaas
terve päivä päälaeltaas
tervehempi minhueni

minhueni, marjueni
neitoi minohueni
ihastu, elä pölästy
hot on tanhava retuisa
mahot lehmät matsakkoit
puuraat lehmät putsakkoit
pääsiit varsat vallalleen
suitsista emähepoiset
emälehmät kytkyestä
tanhavan taperteliit
sill oli tanhava retuisa

laskii maahan marjueni
oikioille olkiloille
kummemmasti kumartaa
paremmasti painuttaa
niinkuin markat maata kertit
helmet helmoja tavoitit".


[neidon tervetuliaislauluja, kerätty Inkerissä Soikkolan kylässä]
    
"Terve, terve neitsykkäinen
terve vastanen minoni
terve tieltä tultuasi
arolta ajettuasi
terve paita palttinainen
maahan asti aivinainen
terve vyö, vahelma kirja
terve huntu pääsi päällä
terve silkit hunnun päällä
terve ylpiät yliset
terve polle polttinainen
terve ne sukat sulavat
terve kengät kelvolliset

jo vello kahen tulee
jo aine kahen ajaa
neittä helmasta vetää
kulettaa kultajaan".


[neitoa tervehytetään sulhasen talolla, laulusta selviää hääpuvun marjoista saadut värit ("vahelma kirjat"), kerätty Inkerissä Soikkolan kylässä]
    
"Kosjolainen, koiran kieli
pitkä kieli, pettelikkö
välimies, valehtelia
kävit heillä, petit heiät
tulit meille, petit meiät
petit ismarot isoni
petit ehtoisen emoni
petit viedron veljyeni
petit vielä velloin vaimon
petit siityisen sisoni

toitko senen, minen lupasit
minen tuonoi toivottelit
tuonoisessa käyessääs
kuus kullaista pärettä
toiset kuusi kullatointa
syttyyt sytyttämättä
palaat parentamatta
isoille tytön siaan

kosjolainen, koiran kieli
pitkä kieli, pettelikko
välimies, valehtelia
toit senen, minen lupasit
toitko kultaisen korennon
toitko penkin paatsan puisen
itse kaivolle menee
itse kaivolta tulee
itse kaaoit kattilaan
emoille tytön siaan

kosjolainen, koiran kieli
pitkä kieli, pettelikko
välimies, valehtelia
toitko senen, minen lupasit
minen tuonoin toivottelit
velloille sisoin siaan
kuusi kulta kassuria
toiset kuusi kullatointa
itse metsään meneet
itse metsästä tuleet
lehot leikot mennessään
suot sorsit ollessaan
kaset kaaoit tullessaan

kosjolainen, koiran kieli
pitkä kieli, pettelikko
välimies, valehtelia
toitko lunnaat kulta varvat
minnolle naon siaan
itse kolkasta tuleet
itse kolkkaan meneet
rikat riivuit mennessään".


[neidon laulajat parjaavat sulhasjoukkoa, kerätty Inkerissä Soikkolan kylässä]
    

"Oi minun viekas veljyeni
ja ehtoisa emoni lapsi
elä kurta kukkaiseni
nurta nurmimarjaiseni

jo näin näöllisees
jo viimoin verellisees
on mitä oroisen viiä
sylen täysi, saanin täysi
liinaharjan liikutella
rautakapian kannatella
puurall on punaa viiä
hallilla suurta hartiaa
paatilla paksua perää

sinä katso, veljyeni
tääll on miun minnoni lahja
lakiain on minnon lahja
käpiät on käön kätkyessä
viiriäiset virvon sormet".


[nuohinainen laulaa neidon aitassa käytyään, kerätty Inkerissä Soikkolan kylässä]
    
"Terve kuu, terve päivä
terve vastainen vävyni
terve kuu yli vesien
tähti taivahan tasainen

terve hattu päälaelta
kulmilta kumitsan nahka
terve viitta viisin nyblin
kauhtana kaheksin nyblin

terve kintahat kädestä
terve kirjat kintahista
terve paita palttinainen
hipiältäs hiettömältä".


[sulhasen tervehyttäminen, kerätty Inkerissä Soikkolan kylässä]
    
"Sulhoani, velloani
mistä sie tunsit meille tulla
meiän ovehen osasit

jo sie taisit ennen käyä
taisit ennen tallaella
sykysyisellä lialla
talvisella pakkasella
kävit sie peltojen perätse
kävit aitojen alatse

sill sie tunsit meille tulla
meiän oveehe osaisit

mahtuuko vävy tupahan
ilman orren ottamatta
peräseinän siirtämättä
kammarin korottamatta

olkoon kiitetyt vanhemmad
ylistetyt ylähäset
jo mahtui vävy tupahan
ilman orren ottamatta
peräseinän siirtämättä
kammarin korottamatta".


[lauletaan sulhasväen saapuessa, kerätty Inkerissä Soikkolan kylässä]
    
"Mari sisarueni
kylve kypenyeni
valaele vaahtereni

siun viedroi veljyees
ehtoisa emois lapsi
varain oli varoi jalalla
musta lintu ennen muita
pyhä huomena varain
valjasti pyhän hepoisen
pyhäisillä valjahilla
ajo pyhä-mäelle
toi puut pyhä-mäeltä

siun viedroi veljyees
ehtoisa emois lapsi
varrain oli varo jalalla
musta lintu ennen muita
valjasti pyhän hepoisen
pyhäisillä valjahilla
ajoi pyhäjoelle
toi vettä pyhäjoelta
lämmitti pyhäisen saunan
pyhäisillä halkoloilla

minö kylvö kyllitellen
pese pää valkiaksi
jott ei nainen naurahtaisi
musti kulm ei muikahtaisi

kylve kolmella veolla
kolmen koivun oksaisella
yhellä ojan veolla
ojan vesi onneksesi
onnikkaisen ollaksesi
toisella lähe-veolla
lähe veto lämmäksees
lämmäisin elelläksees
kolmannella kaivoveolla
kaivoveto kaunoksesi
kaunikkaisin ollaksesi".


[neidon kylvetyslauluja, kerätty Inkerissä Soikkolan kylässä]
    

"Oliko onni ottajalla
vai onni otettavalla
valvoko onni onnellisen
vai onni onnettoman

minun onneni makasi
minun onni onnettoman
kuin mie onneni näkisin
selin seinään sitosin
ottasin paremman onnen
pahan onnen pois panisin

Katini, sisarueni
Katini, emäni lapsi
kuin tulee ikävä sinulle
ja tulee halunen aika
vierrä vettä ottamaan
kylän aitoin alalta
kylän peltoin periltä

keri surusi kerälle
kyynelillä kääri kiini
vieretä kerä veteen
lase kerä laukahasen
se viepi emälle viestin
sanan saunan tuojaselle".


[neidon neuvokkilauluja, kerätty Inkerissä Narvusin kylässä]
    
"Menin meren rantuelle
näin laivuen tulevan
punamastun purjehtivan
alon tekellä tiloja
valmistella valkamoja

laivut-kippari poisikkainen
ku olet vellon laiva
tulet tehdyille tiloille
valmihille valkumoille

ku et ole laivut, vellon laivut
et ole laivut emoni lapsen
mee kiini meren kivehen
mee halki meren hakoon
puutu meren puutokseen

mie itken emon sylissä
kaljun kantajan käessä
siis mie itken ilman syytä
ilman vaivatta valitan

kyll on nytki itkemistä
vaivoi on valittamista
puutun hullulle urolle
mielettömälle miehelle
olisin mie hyvänki miehen nainen
paremmanki paita-seppä".


[lauletaan neidon itkiessä emonsa sylissä, kerätty Inkerissä Narvusin kylässä]
    
"Yhet sain mokomat lahjat
taivahasta tatjan alta
toiset sain mokomat lahjat
emoiselta mamselilta
kolmannet mokomat lahjat
minnoltani nuoreltani".


[lauletaan lahjoja jaettaessa, kerätty Inkerissä Narvusin kylässä]
    
"Elä itke minun emoni
elä itke, elä hanuta
kaipaa koti kanaistas

me toimme kuusi kullaista pärettä
toimme kymmenen kyntteliä
emolle tytön siaan
teimme narvan naatalaan
teimme kaivon kartanolle

tehkää lahti lauta portti
lahti lautanen veräjä".


[lauletaan neidon emolle neitoa rekeen nostettaessa, kerätty Inkerissä Narvusin kylässä]
    

"Oi vävy, vävyjyeni
oi vävy, kuvattu kulta
sison ottaja omani
sison viejä vierakkoni
tunnet ottaa, tunnet pitää
taiat tarkasti piellä

elä laske kengättä kujalle
kapukatta kaivotielle
elä lyö sisaruttani
elä lyö emäni lasta
elä lyö yhestä syystä
elä kaikesta kahesta
lyö vaan syystä kymmenestä

rikko parvesen patoja
toisen parven tuoppiloja
kolmannen kattiloja
siis lyö sisaruttani
ja lyö emoni lasta

kuin näät kurjan kullastasi
valjun valkiaisestasi
elä neuvo ämmän kuulles
elä neuvo äiän kuulles
neuvo neljä nurkkasessa
sano sammal huonehessa
ettei tora kujalle kuulu

kuin lyöt sisaruttani
ja lyöt emäni lasta
ota olki hunnikosta
rihma siimaksi sivalla
sillä lyö sisaruttani
ja lyö emäni lasta".


[sulhasen neuvokkilauluja, kerätty Inkerissä Narvusin kylässä]
    
"Lankoseni, lintuseni
elä leiko leipiäsi
elä kanna kakkujasi
elä pilko piirakkojasi

en tullut teiän syömistä varten
enkä juossut juomista varten
tulin naineeni aviksi
vähä velloni väeksi
kalalleni kaasikeksi

puukit, poukit puutteheni
nipsut, napsut nautueni 
koistain lähtiessä
taatan koista korkiasta

kolme pöytää oli kotona
yks oli liuvuttu lihalla
toinen oli pantu paistikalla
kolmas katettu kalalla

kuin mie katson kainostani
vaatan varjopuolestani
tuota neitosen emyttä
tuo hulkku syyän pihossa
kaksi kättä kainalossa".


[kaasikkeet laulavat neidon talolla, kerätty Inkerissä Narvusin kylässä]
    
"Terve kuu, terve päivä
terve vastanen vävyni
terve tieltä tultuasi
arolta ajettuasi

ken sun tiellä tervehytti
ken anto arolla kättä
terve hattu päälaelta
silmiltä repo sininen
kulmilta kumitsan nahka

terve paita palttinainen
maahan asti aivinainen
hipiältä hiettömältä
päärmeet on piluja täynnä
kahet kirjat kauluksessa

terve turkki, kulta karva
päältä paian palttinaisen
terve kauhtana kaleva
päältä turkin kulta karvan
terve kultanen kusakka
päältä kauhtanan kalevan

terve ruoska, kulta siima
kulta siima, varsi vaski
päältä kultasen kusakan

terve kintaat käestä
terve kirjat kintahista
äärestä iki-kirjat
pienet kirjat peukalosta
käet kintahan sisästä

terve saappaat jalasta
terve vasket saappahista
terve sukat saappahista
terve vikkelit sukista

terve kaikki saaja-väki
terveheksi tervehtiä
kaikk on saaja saappahassa
viejät verka vaattehissa
sisot silkissä hyvässä
itse saarut sametissa

lankoseni, lintuseni
langot linnukkaisueni
kukali työ tulitte
mitä tietä matkustitte

tulitko aitojen alatse
vai tulit peltojen peritse
vai tulit sorsa soita myöten
vesilintu vettä myöten".


[sulhasen tervetuliaislauluja, kerätty Inkerissä Narvusin kylässä]
    

"Istu, ukko veljyeni
ase, aineeni omani
äiäs tuuin turkin päälle
ämmäs höyhenen potuskan

sain sian sirkulleni
paraan paikan partilleni
miss on emyt maannut
isot lounasta piellyt
armollinen atrioinut".


[lauletaan sulhasta istutettaessa, kerätty Inkerissä Narvusin kylässä]

"Isä mies, isyen poika
päämies päivätty kypärä
jou´uttele velloani
kukosta kutsuttiin
valetessa vaa´ittiin
elä sääli isä rahutta
osta sia sirkulleni
paras paikka partilleni
elä säästä isä rahutta
vasta vaatti alettihin
kotontamme lähtiessä
paa kultaa piolla
paa hopiaa kämmenellä
osta sia sirkulleni
miss on ennen isä maannut
emyt lounatta piellyt
armollinen atrioinut
pyhää kannelda renkotellut
alle pyyhkeen pyhäsen
selin seinää sinistä
päin pöytää vahasta
päin sukua suurta".


[lauletaan sulhasen istumapaikkaa lunastettaessa, kerätty Inkerissä Narvusin kylässä]
    
"Avatkaa viron veräjät
viron vieraat tuleet
viron vettä katsomaan
kuin vesi kupaelee
liivakko lipaelee
savikko sapaelee
someropohja soutelee
torminaaltonen ajelee
veen aaltonen vierettää

annatteko yösiaista
ulkonna on utuinen ilma
sää väljässä väkevä
rae rapsu korvihini
vihma silmäni virutti
meillä oli matka pitkä
matka pitkä, tie kovera
meillä lakkas hopu väsymään
liina lanka lakkaamaan
syötin kuotin kontistani
piimä leivät pollestani".


[lauletaan sulhasjoukon saapuessa neidon talolle, kerätty Inkerissä Narvusin kylässä]

"Nouse maahan marjueni
hepoisilta hellyeni
varsaltas valermueni
nouse uusille olille
vastumaisille valolle
kultasille kulmehille
mutt kui meet puola porstuvaan
sinne saat siestarani
elä saapasta satuta
kypenyttäs kynnyksehen
helähytä miekkoasi
karahuta kannuksia
vieroit vesipisarat
kaoit karva kauhtanasta
kussakasta kulta herne".


[lauletaan sulhasen astuessa reestä, kerätty Inkerissä Narvusin kylässä]

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti