v.1.08

tiistai 24. heinäkuuta 2012



LEMPI

1. lempeä voidaan nostattaa tulen yli hyppien, lämpimien hiilien päällä kävellen, savun läpi kävellen, lämpimällä kiukaankivellä tai uunihavulla jalkojenväliä pyyhkien, hiuksia kahareisin sukien ja kylpien.

2. lempeä nostatetaan laittamalla kammatessa irronneet hiukset tuleen sanoin "lempi nousee kuin savu hiuksista".

3. lapsen saaneen ystävän antaman lahjan uskotaan nostattavan lemmenhaluja ja parantavan lapsionnea.

4. nuorukaisen lempeä voidaan nostattaa lämmittämällä sauna ukkosen pirstomilla puilla ja laittamalla tuleen hius tai nuorukaiselle kuuluva esine.

5. lemmen nostattamiseen käytetty kylpyvesi tuodaan jäätymättömästä lähteestä tai virtapaikasta.

6. lapselle voidaan hankkia naimaonnea punomalla vanne pihlajanoksista, pujottamalla lapsi vanteen läpi, roiskimalla lapsen päälle lähdevettä ja loihtimalla "nouse lempi liuhumahan, kunnia kupahumaan, tämän lapsen lantehille".

7. neidon lempeä nostatetaan hakemalla vettä hetteestä, sitomalla vastat punaisella langalla, lämmittämällä sauna, kylvettämällä neitoa leppävastoilla, pujottamalla neito pihlajaisen renkaan läpi ja loihtimalla "nouses lempi liehumahan, tänä keitona kesänä".

8. hiusten pesemisen, kuivaamisen ja sukimisen uskotaan nostattavan lempeä ja houkuttelevan kosijoita (pestään iltaisin, suitaan aamuisin).

9. neidot kutsuvat kosijoita kiipeämällä korkealle mäelle ja puhaltamalla lepästä tai katajasta valmistettuun torveen ("neidon torvi").

10. kosijoita kutsutaan puunlehdillä viheltäen.

11. aamu ja iltakasteella, maidolla ja hunajalla kylvettämisen uskotaan nostattavan lempeä.

12. ihastus voidaan saada lemmekkääksi koskettamalla tätä "vahingossa", huutamalla ääneen nimeään tai
ottamalla tältä salaa hius tai esine.

13. lempeä kutsutaan kesäöisin suurten kivien päällä istuen.

14. lempeä voidaan kutsua kävelemällä joelle, riisumalla vaatteet yksi kerrallaan, kumartumalla veden ääreen
ja pesemällä kasvot huolellisesti (peseytymisen jälkeen "voi nähdä puolisonsa").

15. lempeä nostattavina eleinä pidetään silmäripsien osumista yhteen ja sormien menemistä lomittain.

16. neidon lempeä nostatetaan keräämällä polttopuiksi törröttäviä oksia ("poikapuita"), noutamalla vettä hetteestä tai kuohuvasta koskesta ja kylvettämällä neitoa sanoin "nousoo tällä neitosella vielä lempi liehumah, nousoo avo astumah, kunnivo kuulumah, tämä neito mieholah".

17. neitoa kylvetetään lemmekkääksi lämpimällä kiuashavulla hosuen ja loihtien "tuloo meijän neitosella lempi liehumah, kunnivo kuulumah, avo astumah, niin kirkkahasti kuin hiilet kiukoasta paistaa".

18. kesän ensimmäinen vasta heitetään saunan katolle kosijoita houkuttelemaan (jos perheessä naimaikäisiä neitoja).

19. kiukaan paukahtamisen löylyä lyötäessä uskotaan tietävän kosijoita.

20. ensimmäisen tapaamisen ja ensimmäisten sanojen muistelua pidetään lempeä nostattavana.

21. lempeä voidaan nostattaa vierekkäin nukkumalla (toisiaan koskettamatta).

22. lempeä nostattavina toimina pidetään salaa tapailemista, yhdessä nukkumista, käden pitämistä toisen kaulalla, polvella istumista, lähekkäin tanssimista ja yöaikaan yhdessä kävelemistä.

23. marineidot kutsuvat kosijoita iltaisin nimikkopuun lehdillä soittaen (jos eivät saavu jäädään "lehdellä soittelemaan").

24. marit kutsuvat kosijoita kysleä eli kannelta soittaen.

25. lemmenkylyn laittamiseen kuuluu saunan lämmittäminen pihlajaisilla puilla, kylpyveden tuominen lähteestä, kukkien ja heinien lisääminen veteen ja vedellä valaminen lemmenlukuja lukien (laitetaan yöaikaan).

26. kasvoilla, kupeilla ja iholla tuntuvaa kuumottavaa tunnetta pidetään lemmen saapumisen merkkinä.

27. lempeä karkotetaan pujottamalla lähteestä otettu kivi paidan läpi tai lyömällä paitaa kolmasti kylmään kiukaaseen.

28. kosijoiden saapumista voidaan tiedustella laittamalla lehtiä tyynyn alle, katsomalla vedenpintaa tuohusten valossa ja kantamalla vajasta sylillinen halkoja (parillinen vai pariton määrä).

29. kosijoita kutsutaan hajallaan olevia hiuksia sukien ja laulaen "suotuni, luotuni, tule päätäni harjaamaan".

30. perhosparin näkemisen uskotaan tietävän kosijoita.

31. kosijoita kutsutaan laskemalla tähtiä ("seitsemän tähteä, seitsemänä iltana").

32. lempeä voidaan nostattaa pesemällä mielitietyn vaate omien vaatteiden kanssa.

33. lempeä nostatetaan ottamalla kiukaasta kivi, pujottamalla lämmin kivi rakastetun paidan läpi ja loihtimalla
"olokoon syvämmes yhtä var kun tämä kiv".

34. lempeä karkotetaan sitomalla kiviä vastapuolen paitaan ja heittämällä paita kaivoon sanoin "olokoon syvämmes yhtä kylmä kun tämä kiv" (toisen tavan mukaan lyödään paitaa kylmää uunia vasten sanoin "sun sylämmes olkoon niin kylmä kun toi muuri").

35. lempeä voidaan karkottaa ottamalla molemmilta osapuolilta vaatekappale, pitämällä vaatteita kiinni toisissaan ja repimällä vaatteet rikki.

36. lempeä nostattavina toimina pidetään kielestä puraisemista, silmien ja hiusten pesemistä auringonnousun aikaan, hiusten sukimista, irronneiden hiusten ottamista talteen ja palmikoiden sitomista kolmella nauhalla.

37. kosijoiden saapumista tiedustellaan käeltä sanoin "kuku kultani käköni, helkyttele hietarinta, kuku kullak kulmiltas, hopieset huuliltas, vieläk olev villapeänä, kauvan kassan kantajana, sano totta niinkuv vettä".

38. kosijoiden tuloa ennustetaan ottamalla kasasta halko, nukkumalla yö halon kanssa ja katsomalla halon muodosta kosijoiden piirteitä.

39. lempeä nostatetaan viemällä neito veden ympäröimän kiven päälle, valamalla neitoa vedellä, soittamalla kulkusia ja loihtimalla "niim miun kunnivoni kuulukkah niinkun tämä kello on".

40. neidon lempeä nostatetaan kaatamalla päällensä vettä ympyräksi taivutetun vitsan läpi ja lausumalla "nouse noppa, seiso seppä, kohuo urosten kokka, tämän neitosen nenille, tämän peiposem peräh".

41. kosijoita kaipailevaa neitoa vastotaan sanoin "mi ol lehtie, se ol lempie, mi on urpue, se ol sulhuo".

42. lempeä nostatetaan ottamalla sukaan jääneitä hiuksia, leikkaamalla palanen paidan helmasta (jalkovälin kohdalta), käärimällä hiukset palaseen ja asettamalla käärö mielitietyn huivin alle.

43. lempeä voidaan viilentää sitomalla vastapuolen hiuksia kivien ympärille ja lukemalla viilentäviä lukuja.

44. naimaonnea parannetaan pukemalla päälle kahdet vaatteet sanoin "nuttu nurin, onni oikein" (alimmaiset puetaan nurinperin).

45. lempeä nostatetaan kylpemällä polulla kasvaneista vesoista sidotulla vastalla.

46. kosijan olinpaikkaa tiedustellaan ottamalla käteen leppäkerttu ja kysymällä "lennä, lennä leppotiira, mistä piika äijän saapi, iästä vai lännestä, vai poikkipuolen pohjasista".

47. lempeä nostatetaan sanoin "nouse lempi liehumahan, kunnia kupajamahan, läpi linnan, läpi lännen, läpi kuuen kyläkunnan, jos et tartu tältä puolta, tule turuu tuolta puolta, höyhen tyynyjen sisässä".

48. "lempeyees liikkukoon, kunniass kuulukoon, läpi kuuen kyläkunnan, läpi seitsemän pitäjän, nuoret miehet mielimään, sulhaiset suvaitsemaan, lesket lemmen katsomaan", "heitä nyt herjat helmoistais, päältäis pahat pakinat, kaik miehet mielimään, sulhaiset suvaitsemaan, noutamaan nuoret miehet", "kunnias kuulukoon, niinkun kukko laulo, lempeyes liikkukoon, niinkun hopeat hilajat", "tule sulho suomen maalta, kaala sulho karjalasta, omajais ottamaan, kanajais katsomaan, tätä neittä noutamaan, varttais valitsemaan", "nouse kiihko kiima suosta, häkärä häjyn pesästä", "kuin lie lehtii vastass hyväss, kuin lie varpuin lukkuu, niin on luku sulhasii, kuin lie lehtii vastass hyväss, kuin lie varpuin lukkuu, niin on miestä katsomassa" (nostatussanoja).

49. kosijoiden tuloa tiedustellaan käeltä sanoin "kuku, kuku, kultalintu, rinta hieta, helkyttele, kuku kullat rinnastas, hopieiset huuliltas, vieläkö viivyn villapeänä, kauan kassan kantajana".

50. lempeä nostatetaan sukimalla hiuksia, ottamalla talteen irronneet hiukset, laittamalla hiukset tuleen ja loihtimalla ensimmäisen savun tuprahtaessa "noin miun lempeni liehukoh, kun nuo tuola tuulessa".


51. neito voi nostattaa lempeään istuutumalla saunan kynnykselle kahareisin, sukimalla hiuksiaan, ottamalla talteen irronneet hiukset, kylpemällä ja polttamalla hiukset sanoin "niin minun lempi liehukoon, niin minun auvo astukoon, niin kunniani kuulukoon, kuin tämä savu ilmassa".

52. lempeään voi nostattaa nousemalla aikaisin aamulla, sukimalla hiuksiaan, virittämällä tulen ja laittamalla irronneet hiukset tuleen sanoin "näin miun lempeni liehukkah, kuin tämä savu".

53. lempeä nostatetaan laittamalla veteen hopearahoja, valamalla päätä hopeavedellä ja heittämällä loppu vesi ilmaan sanoin "niin ylähänä olkoh lempeni, kun tämä vesi on ylähänä".

54. lemmenkylpy lämmitetään riipimällä vastasta lehdet, hakemalla järvestä kylpyvesi, kylpemällä riivityllä vastalla ja polttamalla riivityt lehdet räppänän alla sanoin "niin miun lempeni kohokkoh, kuin tämä savu kohuou".

55. lempeä nostatetaan hakemalla avannosta vettä, lämmittämällä vesi kiukaan perillä, valamalla vettä kylvetettävän päälle ja soittamalla kylvetettäessä tiukua sanoin "niin miun lempeni liehukkoh, kuin tämä kello soittau".

56. lempeä voidaan nostattaa peseytymällä lumessa auringon noustessa sanoin "olkoon maineeni niin puhdas, kun tämä lumi, ja katsokoon minua jokainen, niin kun tuota päivännousua".

57. lempeä nostatetaan pitämällä vesiastiaa neidon pään päällä ja valamalla vettä sanoin "nouse, lempi, liehumah, nouse, auvo, astumah, kolmessa kokon sulassa, kuuvessa kukon sulassa, seitsemessä kalan evässä, kuulusaksi kunnivoksi, auvoksi astumah, lemmeksi liehumah".

58. neidon naimaonnea voidaan parantaa sanoin "nouse, lempi, liehumah, kirjo korja, kiitämäh, kultana kumottamah, hopiena hohtamah, jott ois naiset naurusuulla, miehet mielellä hyvällä, pojat pyöris polvillah, tämän neitosen eressä".

59. lemmenkylpy valmistetaan hakemalla hetteestä vettä, jättämällä hetteen haltijalle vastalahja, valamalla vesi turpeenpalan läpi, lämmittämällä kylpy ukkosen murtamilla puilla, sitomalla vasta kolmesta kuivalla maalla kasvavasta koivusta ja kylpemällä sanoin "lähes, lempi, liehumah, auvoni, astumah, niin miun lempeni loitokkali kuulukkoh".

60. neidolle voidaan kutsua kosijoita sitomalla vasta kolmesta puusta (viehkasta, näreestä ja koivusta, kolme varpaa kustakin) ja kylvettämällä neitoa sanoin "nouse, lempi, liehumah, nouse, auvo, astumah, jotta tulis tuonnempua, ettis etempiä, kirja-korja kiijättäis, repoturkki rennättäis, vihmuis silmät viijelläki, kuhkais vatta kuuvellaki, seittemenki siän palais, tämän peiposen peräh, tämän lapsen lantehilla".

61. lemmenkylpy lämmitetään ottamalla puuta kolmesta ukkosen lyömästä puusta, hakemalla vesi "tulisen kosken" kuohuista ja kylpemällä sanoin "nousis lempi liehumah, auvinkoh astumah, neijon kuulusan kojista, tulis viejät veräjillä, ottajat ovilla, tulis tuojat tuonnempuata".

62. lempeä voidaan nostattaa valamalla neitoa hetteestä tai koskesta tuodulla vedellä ja loihtimalla kylvetettäessä "nousoo tällä neitosella, vielä lempi liehumah, nousoo avo astumah, kunnivo kuulumah, vielä tästä neitosesta, juopi suku suuret sarkat, heimokunta hempeet pikarit".

63. neidon lempeä nostatetaan hosumalla takapuoleen lämpimillä havuilla ja lukemalla "tuloo meijän neitosella, lempi liejumah, kunnivo kuulumah, niin kirkkahasti, kuin hiilet kiukuasta paistaa, niin kirkkahasti, tämä lempi liejukkah, tämän tytön peräh, silmät vihmuu viijeltä, kupu kuhkaa kuuvelta, säkähinä syän palaa, vatsa tuiskuu tulena, tämän peipposen perällä, tämän sotkan suojuksih".

64. lempeä nostatetaan sanoin "nouse, lempi, liehumah, nouse, auo, astumah, miehen mieltä kääntämäh, aivoja asettamah, pane tuska tuhniohon, pakko paian helman alle".

65. kosijoita voidaan houkutella laskemalla hiukset hajalle, sytyttämällä päreeseen tuli ja heilauttamalla hiuksia palavan päreen kanssa sanoin "näin minun lempeni liehukoon".

66. lempeä nostatetaan ottamalla kiukaasta kuumaa tuhkaa, levittämällä tuhkaa ympärilleen ja loihtimalla savun noustessa "noin miun lempeni liehukkah, kunnivoni kuulukkah, ku toi savu levinnöö ympäri ilmast, niin miun lempeni levikkäh, moni katsois kasvohoni, varteheni valkuttais".

67. lemmenvasta sidotaan kolmen lehtipuun varvuista (sydämeksi leppää ja pihlajaa, ympärille koivun varpuja).

68. lemmenkylpy lämmitetään yöllä kenenkään huomaamatta.

69. lempeä nostatetaan hakemalla vesi koskesta tai hetteestä, valamalla kylvetettävää kolmesta kohdasta ja heittämällä loppu vesi polunhaaraan.

70. "nouse, lempi, lievulla, nuoren neiton kassasesta, nouse, lempi, alta lauan, alta lempilautasen" (lempeä kutsutaan hiuksista ja lauteiden alta).

71. lempeä kehotetaan liikkeelle sanoin "mene, lempi, liikkehelle, kunnivo kuulusalle, nyt on lemmen liikeaika".

72. lempeä voidaan viilentää ottamalla koskesta kiviä ja lukemalla "kivi kylmä jään alainen, vilu virran pohjimainen, tule syöntä kylmämään, vatsoa vilustarnaan, vieraasta vilustamaan".

73. pari saatetaan yhteen kosken rantaan kävelemällä, ottamalla vettä pahkaiseen kuppiin, kiertämällä pari veden kanssa ja antamalla molempien juoda kupista ("silloin rakastuvat toisilleen").

74. "peze oamut, peze illat, yöseämi kuivoale, päiväseämi harjoele, siidä käyäh kuuvet koizat, seittsemät ne selgiävät, kaheksat on toivojate" (hiusten pesemisen ja harjaamisen uskotaan houkuttelevan kosijoita).

75. nuorukainen voidaan saada lemmekkääksi hieromalla hikeä tämän vaatteisiin ("tällöin hiet sekoittuvat ja mieli kiintyy neitoon").

76. pari saatetaan erilleen lämmittämällä kylpy tuulen kaatamilla puilla, ottamalla vesi kahdeksi haarautuvasta purosta ja kylvettämällä osapuolia sanoin "siitä lemmen lievittelen, laskettelen, lannistelen, painan suruisat sytämmet, erillehen toisistansa, ijäksensä, ilmaksensa, polveksensa, päiviksensä, jottei tunne toinen toista, eikä yhtehen yritä".

77. "morsian, sisaruoni, puhu tulta puikkoseh, hienoseh hiilyehen, älä lienosti levitä, äsken lempi liehuavi, hyvä auosi tulevi" (tuleen puhaltaminen lempeä nostattavaa).

78. "morsien, sisoriseni, kabulehti, lagluoni, assu hanhen asselilla, taputa tavin jaloilla, ässen lembes liehunoo, hyvä auvossas tuloo" (hanhen lailla astuminen lempeä nostattavaa).

79. neidon lempeä nostatetaan jokivedellä valaen, kekäleellä sivellen ja loihtien "kippu kiirehil tylikybenil, maata ni istuo, syvvä ni juvva, duumil hyvil, ajatuksil parembil".

80. lempeä voidaan nostattaa sanoin "nouze, lembi, lemmon kattilaa, yllene yli kynsii, ylleene maaha i mieroo" tai "ritsii riizu paijad, nuorilla poijalla nuoldavaks, moa dai mieruo myö".

81. lemmenkylpy lämmitetään männynkävyillä ja silmälähteestä tuodulla vedellä (loppu vesi palautetaan lähteelle).

82. lempeä nostatetaan vastomalla nuorukaista sanoin "kuin tästä vastasta lähtöy sauhut moada i mieruo myö, niin läksiis tsestiis" tai "mi palavuoks palaudu, sen palavuks palau".

83. lempeä nostatetaan polttamalla kuivia vastoja, hyppimällä tulen yli ja loihtimalla "kuin täs tuli leviey, miun lembi levikkäh" tai "kuin tämä savu yläh nousoo, miun lembi yläh nouskah".

84. ikävää voidaan lieventää valamalla kylmää vettä sanoin "kuin tämä vesi on kylmä, muga miun syväin olgah kylmä".

85. lemmenvastaa sidottaessa hoetaan "mie taijon taikavassan, leyhkäytän lempivassan, puut punaset, moat siniset, lehet lemmenkarvalliset".

86. kosijoiden saapumista tiedustellaan leppäkertulta sanoin "lennä, lennä, leppäkerttu, minne päin sä lentänet, sielt kosiat tulkohon, sulhaset suihkahtako".

87. lempeä nostatetaan polttamalla kammatessa irronneita hiuksia sanoin "kuin tämä tuloopi tukan käry ilmalla ensimäiseksi, tulkahan minun lempeni liikkumaan ensimäiseksi ilmalla".

88. lemmenkylpyyn nostetaan vettä sanoin "kuin tämä vesi yläh nousoo, miun lembenj yläh nouskah".

89. kosijoita toivotaan laittamalla tikkuja muurahaispesään ja loihtimalla "kuin kusjoit kupehtavat näihin ympärillä, niin pojat kupehtakoot miun ympärillä".

90. perheen vanhin tytär toivoo kosijoita nostamalla liepeitään sanoin "mie tyttö vanhin ta miun lempeni vanhin".

91. lempeä kutsutaan sanoin "nousepa, lempi, liehumane, kunnia kupajamahan, lehen puussa liekkuessa, ruohon maahan nousteessa" (toivotaan saapuvan kesän aikana).

92. lempeä kaipailevaa ylistetään sanoin "pääskynen paras lintusista, tämä parvesta parahin, ruskia merellä ruoko, ruskiempi sie sitäkin, kaunis armas auringoinen, kaunihimpi sie sitäkin, kirkas tähti taivahalla, kirkahampi sie sitäkin" tai "puhas ön pulmunen merellä, puhtaampi sinä sitäi, kirkas tähti taivosella, kirkkaampi sinä sitäi, valkia merellä vaahti, valkeempi sinä sitäi, kaunis koivu kankahalla, kauniimpi sinä sitäi".

93. neitoa loihditaan lemmekkääksi sanoin "paan mie miehet mielimähän, mielet keikelehtämähän, syämet sykkelehtämähän, varpahat vapajamahan, jott ei yölläkän makoa, ei päten päivälläkään" tai "pala, miehen nuoren mieli, pala, vatsa valkiaisen, sytytä syän tulehen, jos ei saisi öissä maata, päten päivissä levätä" tai "kuun kirkauveksi, päivän valkeueksi, mesi keitä, mieli käännä, nuoren miehen mieli murra, syäntä hypittämähän, mieltä keikäreytämähän, tämän peiposen perälle, sekä lapsen lantehille, kupehille kummallekki, vasemalle varjollensa".

94. mielitietylle leivottaessa hoetaan "suostu minun suoloni, rakastu minun rakehin, lepy miun leipini".

95. lemmenkylpyä lämmitetään sanoin "nouse, lempi, heräjä, lempi, jos et nouse, niin mie nostan, jos et heräjä, niin mie herätän, nouskohon lepästä lempi, läpi kiukasin kivistä, läpi saunan sammalista, minkä vettä viskonen, noille kuiville kiville, se meiksi muuttukoon, simaksi sirahtakoon".

96. "nouse, lempi, liehumah, kekäleinä keikkumah", "a mie nostan siulla lempii", "nouse, lempi, liehumahan, kunnia, kupahumahan, tämän peiposen perällä, tämän lapsen lantehilla" (nostatussanoja).

97. lemmenkylvyssä loihditaan "kun on saunan lämpimät mänöö, sinne on minun lempen mänköön, kuin on tämän saunan uuni ärisöö, niin on minun lempen ärisköön".

98. "nouse, lempeni, levosta, haon alta haltiani, nouse, kiihku, kiimasuosta, häkärä, häjyn purosta, nouse ilman nostumatta, kiihy ilman kiroamatta, kuin et nouse, niinp on noiun, kuin et kiihy, niin kiroan" (lempeä nostatetaan haosta, suosta ja purosta).

99. "riisu pois riihirievut, kaskivaattehet karista, pane päälle lempipaita, lempiä lekuttamah", "pois on heitän hellevaatteet, piikkopaijat piällä heitän, lahjapaijat piällä laitan, kukkapaijat kuumottelen" (lempivaatteisiin pukeutumisen uskotaan nostattavan lempeä).

100. lemmenvastaa sidotaan sanoin "taian tehä taikavastan, kukkalatvan laitatella, jolla neittä kylvettelen, kassapiädä kapsuttelen, panen langat lautasille, silmille siniset rihmat, kultarihmat kulmasille, hobijaiset huulosille, jotta noutais nuoret miehet, segä sulhaset suvaitshis".


101. kylvetettäessä ihoon tarttuvien lehtien uskotaan kertovan lemmen nousemisesta ("mi on lehteä, se on lembie").

102. nuorukaisen lempeä nostatetaan sanoin "kuun kukkuuveks, päivän valakeuveks, nuorten naisten mielhyviks, morsiimiin suvattavaks".

103. neidon lempeä nostatetaan sanoin "nosta lemmet liehumahan, kunniat kupahumahan, veret kasvoihin kasoa, punamarjat poskipäihin, jott olis kaunis neiti nuori, piika piettävä pyhäinen" tai "nouse, lempi, liehumaan, kunnivo, kuulumaan, tämän lapsen lantehilla, tämän peiposen perillä, tämän allin assuntaa, tämän linnun liikuntaa".

104. lemmenvasta taitellaan nuorten koivujen latvavarvuista (yksi varpu kustakin, koivujen tulee olla riittävän kaukana toisistaan).

105. lempeä nostatetaan vettä valamalla ja nostamalla valuvaa vettä ihoa ja kasvoja pitkin sanoin "nouse, lempi, liehumahan, kunnivo, kuulumaan".

106. lemmenkylpy valmistetaan "ennen päivän nousemista, auringon ylenemistä, koillisen koittamista, mussan linnun muuttumista" ("kuin ikkunoille päivä läikähtää, niin lempi läikähtäköön").

107. lemmenvasta laaditaan koivun ja lepän varvuista, heinistä ja kukista.

108. lemmenvastalla kylvettäessä hoetaan "mi urpua, se poikuo, mi lehtii, se lempii", "nouse, lempi, lepän juureen, ennen päivän nousemista, auringon ylenemistä" tai "nouse, lempeni, norosta, sinisukka suon sisästä".

109. lemmenkylpyyn käytetty vesi haetaan "vennosta joesta, läikkyvästä lähtehestä, heikkuvasta hettehestä".

110. neito nostattaa lempeään sanoin "kuin on kaunis päivä nousoo, neido vielä kaunehembi", "muut ollah lambahat, mie olen kondie, miun valdoinj vanhin olgah" tai "mie suurenen sueksi, kaunistunp on karhuloiksi, muut on muuttuis mustaks mullaks".

111. lempeä viilennetään pesemällä käsiä kaivo tai lähdevedellä ja loihtimalla "niinkuin on tämä vesi kylmää, niin kylmäks hän minuun tulkoon".

112. parin lempeä voidaan viilentää hakemalla kolme kiveä pohjoiseen päin virtaavasta ojasta, hokemalla "näin kylymä olokaah heijjän syvämmesäk, kun tämä kiv on teällä veessä", menemällä parin luokse, kävelemällä
osapuolten välistä, puhaltamalla kumpaakin kolmasti, puristamalla riepuun käärittyjä kiviä ja ajattelemalla "näin kylymä olokaan teijjän syvämmennyk, kun tämä kiv on tässä, tulukaan taijjasta taika, taika tajan tehtäitä".

113. paria saatetaan erilleen sanoin "kivi kylmä maan alainen, vatsoa vilustamaan, syäntä kylmyttämään, kolm ol kylmiä kiviä, joilla mie välillä kävin, kävin kertoa yheksän, olkaa erinnä toisistanne, ijäksinne, päiviksinne, jot ej tunne toinen toista, jot ej tunne, ejkä tiiä, eikä yhteen yritäk".

114. "nouse, lempi, liehuamaha, kunnia, kukahuama tämän neitosen emällä, tämän peiposen perällä, tämän kunnahan kukuilla, tämän lapsen lantehilla, tämän pääskyn päätulilla", "ota hiili hiiloksesta, kivi kuuma kiukoasta, kuusi kuumoa kiveä, syäntä sytyttämähän, vatsoa varistamahan, miesten mieltä kääntämähän, miesten mielitiettäväksi, sulhasten suattavaksi, kaikkien katseltavaksi, mennä mielensä palaa, sekä tulla tuohkuohon, kekälennä kiehkuohon", "sytytä syän tulehen, ja vatsa varistumahan, syän veret nureksimahan, selkäsuonet soutamahan, käet tänne käpyämähän, mennä mielensä palaa, sekä tulla tuohkuohon, niinkun tuli palavi, valkeinen valvattavi, tämän tyttären tyköhön", "kun yksi yrittänee, yheksän yrittäköhön, kaheksan kavahtuohon, tämän tyttären tyköhön, tämän lapsen lantehille, tämän hanhen hartehille, tämän kumpahan kukuille", "kuule, kuu, palate, päivä, pala, nuorten miesten mieli, sytytä syämet tuleen, vaai valkian väkeen, nosta mielet meltteisille, jott ei saisi öissä maata" (nostatussanoja).

115. lempeä nostatetaan taittamalla vasta yhdeksän puun yhdeksästä lehvästä, kylpemällä ja viskaamalla vasta kylvyn jälkeen ilmaan sanoin "noin minun kunniani kuuluvoon, noin minun lempeni liehuvoon, kuin tuo vasta on tuolla".

116. "vaan kun mie koivuun kohosin, taitoin sitten taikavastan, lempivastan liekautin" (lemmenvastan taittaminen).

117. "nouse, lempi, lehvän alta, varastaiten vastan alta, tääl ois kaunis katsomatta, viemättä verevä neito, ei oo naitu nainta vuonna, viety viimessä kesänä", "palat tul, palat, takla, tämän neijjon nuorem peälle, tämäl lapsel lanteille", "heitäp pois herjapaita, panep peälles parasta, helleitä helemolles, kulleita kulumilles", "nousen, neiti, lähtiistä, hienohelema hettiistä, tuop tuokko puhasta vettä, kannu kullan karvallista, jolla neitinem pesekse, kylän kukka kuurohokse", "nouse, kunnia, kukoistamaan, tähtenä kimottamaan, miehen ainoan avuksi, yksinäisen ympärille", "pala tuli, pala pakkula, pala, miehen nuoren mieli, rakkaus, tulena tuika" (nostatussanoja).

118. lempeä nostatetaan viemällä neito lähteelle, sitomalla pihlajainen vanne, käärimällä vanteen ympärille punaista villalankaa, pujottamalla neito vanteen läpi, vastomalla neitoa ja roiskimalla päälleen vettä sanoin "nouse, lempi, liehumaan, kunnia, kupahumaan, tämän lapsen lantehille, jos et tänä kesänä, niin elä sinä ilmoisna ikänä".

119. lempeä nostatetaan kylpemällä kesän ensimmäisellä vastalla, viskaamalla vasta syrjäiseen paikkaan ("jotta ei saa kukaan sen päällitse kulkee") ja loihtimalla "nouse nyt, lempi, liehumaan, kunnia, kupahumaan, näihen lehesten aikana".

120. "mäp pois pilivi päiväm piältä, piäsis päivä paistama, aurinko helottamma, tulis sukukuntin kuloks, heimokuntih helyks", "kuuna tyttö paistamahan, tähtenä kimottamahan", "taitin mie vastan varvikosta, otin vettä lähteestä, pesemään mun pienoistani, puhistamaan pulmoistani", "ken on päällen kahtonoopi, kahtuon metosin silmin, lemmen silmin liehauon, paah nyt kulta kuultamaan, hopia helistämään", "tässä vastassa hyvässä, kuin liene lehtiin luku, niin on miestä kahtomaan, mikä lie urpiin luku, se sulhasten luku" (nostatussanoja).

121. "tulipa metinen pilvi, satoi mettä taivosesta, mettä taivahan navalta, nostin lemmen liehumaan, kunniankin kuulumaan" (kesäsateen uskotaan nostattavan lempeä).

122. "paan näölle näyttämähän, poskille punottamahan, mie hankin metusen vastan, metusista mättähistä, korkeista koivuloista, lehtosista liekuvista, mie lyön lemmen löylyt, luonnon löylyt löyhyttelen, kivisille kiukosille", "otan vettä lähtehestä, jolla pesen neion silmät, silmistänsä sirkiäksi, korvistansa korkiaksi, kasvostansa kaunihiksi, punaseksi poskistansa, miesten nähä, naisten nähä, sekä kaiken kansan nähä", "otin puhkan puun kylestä, pahkan päivän nousennasta, veen otin vennon lähtehestä, jolla nostan neion lemmen, neion lemen liehumahan, kunnian kupahumahan" (lemmenkylvyn laatimista).

123. puolison lempeä voidaan nostattaa hokemalla salaa kämmenelle "kuudama ei voi nousematta olla, niinkuin sie et voi minutta olla, kui päivä ei voi nousematta olla, niin sie et voi minutta olla, kui pätsissä hilet palavat ollah, ninkuin siun sydänalas minuh palavuduis" ja sivelemällä kämmenellä toista.

124. kosijan lempeä nostatetaan virittämällä istumasijalleen pieni tuli sanoin "noin mieles palavuun, kun tuo tuli palaa".

125. "ol yksi sokia ämmä, kylvetti tytöt kylältä, jott nuo nahit naitaisii, män too metsään kesällä, vitsaksen vitsikosta, vastakseen varvikosta, otti tuolt sitt oivan vastan, koko kolmesta puusta, pieksi pihjalan lehill, hamps haavan lehtosill, komps koivu lehtosill, jott nuo nahit naitaisi" (lemmenkylvettäjä).

126. "tuoho nousi tuomi kaunis, karkasi kataja kaunis, katajaisen kaunis marja, tuomehen hyvä hetelmä, joka siintä oksan otti, se otti ikuisen onnen, joka siintä lehen leikkais, se leikkas ikuisen lemmen" (marjat, oksat ja lehdet).

127. "menin me metsää kesällä, tei me vastan pihlajasta, kylvettelin neitojain, sitt kokosin tuleen koprat, kylvettelin neitojain, tulliit tuolta kolmet kosiat" (pihlajainen lemmenvasta).

128. saamelaiset selvittävät kosijan luonnetta viskomalla maahan palavia kekäleitä (jatkaa palamista pahankurinen, alkaa savuamaan hyväluontoinen).

129. tulen polttamaa reikää vaatteissa pidetään lempeä nostattavana (tulen valitsema).

130. tulen nopean syttymisen uskotaan tietävän hyvää onnea lemmenasioissa ("katso kuinka lempesi roihuaa").

131. leipomuksien palamisen uskotaan tietävän epäonnea lemmenasioissa ("lempi paloi leipien mukana").

132. puolison henkilöllisyyttä selvitetään laittamalla tyynyn alle pala maata uuden kuun aikaan (uskotaan näyttäytyvän unessa).

133. mansit uskovat joen näyttävän tulevan puolison kasvot veden pintaan katsottaessa (ajatellaan olevan "vedenhaltijoiden vieraana").

134. "lennä, lennä, leppätiira, missä päi miu sulhasei" ("pannaan leppätiira kädelle ja minne päin se lentää siellä on sulhanen").

135. "lähteköön lepästä lempi, kihotkohon kiukuasta, löyly luokoon sulhasia, rapakivet rakkautta" (lempi nousee leppäpuista).

136. nuorukaisen lempeä nostatetaan ottamalla havuja kaksihaaraisesta katajasta, sitomalla havuista vasta ja kylvettämällä nuorukaista sanoin "kaksin, kaksin, katajatkin on kaksin, kaksin".

137. "pala tuli, pala taula, pala nuorten miesten mieli, paras siulle, ei pahinta, paras poikien seasta, verevin vesien päältä" (lempeä nostatetaan tulen keralla).

138. neidon lempeä nostatetaan ottamalla turvetta "semmoisen lammikon laidalta missä sammakot ovat keväällä lempineet", pujottamalla neito turpeen läpi ja kylvettämällä neitoa sanoin "lähe nyt lempi liehumahan, kunnia kuhajamahan, niinkuin savu ja saunan löyly, nouse kirppu kiimasuosta, häkärä häjyn lahesta".

139. "nouse lempi lähteestä, hienohelma hetteestä, näköpiät näyttämää, poskipiät punottamaa, pojat eistä ottamaa, takkaa tavottamaa, kupehelta kummaltai, kansa kaikki kahtomaa, ihmiset ihhoomaa" (lemmen nostaminen lähteestä).

140. kosijaa houkutellaan palaamaan pyörähtämällä kolme kertaa myötäpäivään ja loihtimalla "niin noppeest kui mie pyörähän, niin noppeest tehköö mieleis takasi" (hoetaan kosijan lähdettyä).

141. "lennä, lennä, leppä tiiri, mis päi miu sulhaseini" ("leppätiiri otetaan käteen, vapaasti annetaan kävellä ja sitte sanotua mainitut sanat siit mihipäi lähtyö lentämiä siel on morsia tahi sulhanen mut jos männyä muaha ennustua kuolemua").

142. "ken on päälle katsonevi, katsokoon metosin silmin, lemmen silmin liehatkohon, ku lie lehtien lukua, tässä vastassa hyvässä, niin on miestä katsomassa, ku lie urpien lukua, tässä vastassa hyvässä, niin on luku sulhasien" (lemmen silmät, hyvä vasta).

143. selkupit pitävät puolison hiusten sukimista ja täiden etsimistä lempeä nostattavina toimina.


144. "armasleikkie ja lemmenkiikkuo ne om pelanna" (pojan ottaessa tytön huulilta tikun ja päinvastoin).

145. "kenen kassa avahu auk siis se sinä vuon mäni miehelle, aamul mäntii katsmaa kenen kassa on avahunt" (letti auennut yöllä).

146. "arparuahoo solmivatten ehtoolla ja siit likat sitte ennusteli" (yhteen solmituista ruohoista naimaonnea).

147. "menin armastakoukkua Hautalan Jussin kans", "ne kävel armaslenkkua" (käsikynkkää).

148. "piti kahtua halkolatehel läpi, siellä toisella puolen oli sitte yrkämies" (tulevan puolison näki katsomalla halkopinon läpi saunasta tullessaan).

149. "miä händ aim piäm melez" (mielessä pidetty).

150. "iloz on kävellä armahan ker" (yhdessä käveleminen).

151. "kui savu leviöy ilmal, lembi levikkäh" (lemmen nostatusta).

152. "tiettuo näin, ilehyin igihyviksi" (tiettyä=armasta, rakasta, mielitietty).

153. "igävytt ei voi ni sanuo" (ikävää ei pueta sanoiksi).

154. "tyhjeäd igävöitsettöz, opi vattsoa urostoa" (vatsan eli sydämen urostaminen eli kovettaminen).

155. "paremb ilehtyy muzikku naizeh, kun on kirjavat helmat" (kauniit kirjailut kiinnittävät miehen huomion).

156. "igäväd aijad oli ihalmottah, atkalad armahattah" (rakkaan nimityksiä).

157. "älä enzi hyvih ihastu" (ihastumisen petollisuudesta).

158. "sih tyttöh häi ihavui" (ihastui).

159. "kästsiipas ku tapain, ga soatoin" (kävellä käsisiippaa eli kynkkää).

160. "mäne velli kodih, muttsoidas hyveälet, katso igävöittsöö" (ikävän karkoitus).

161. "huimenendas sah palavui sih tyttöh, ei voi ni koiz olla, moin on hänel tusku" (rakastuneen mieli palavuu eli palaa).

162. "g en olis hillendännyh astumista, sinä ed olis minuu tavannuh" (älä kävele rakkautesi ohi).

163. "kuin on tämä hiilava, niin olgah siun syvän hiilava" (lemmentaikoja).

164. "ukko da akka herskutah", "ukko da akku hetkutah" (lempivät).

165. "min serkumbi sen herkumbi" (yhen-laisuus).

166. "armahan hentun ker pagizenda ei lopu" (puheenaiheet eivät lopu hentun eli mieleisen pojan kanssa).

167. "helevästi kattsoo omoa kuldoa" (hellä katse).

168. "mieli helahtau tyttöh" (palaa, polttaa).

169. "siun sanal miun syväin hellendih" (hellä sana).

170. "ku hammas suus lähtöy lembi langiau" (hampaan lohkeaminen huono enne).

171. "käzihangoa tsokkoammo" (käsikynkkää).

172. "toine toizeh armassuttih" (rakastuimme toisiimme).

173. "sie oled miul armahattsani" (rakas).

174. "armahuzissah näed lauletah" (rakastuneena lauleskellaan).

175. "mie karehun sium peällä" (suutun).

176. "kun seäntyy nin karehtuu" (sydämistyy eli karehtuu).

177. "vuota tietto, kagloa kabuolemmokseh, ammoin emmo nähnyh" (tietto=ystävä, mielitietto=sydänystävä).

178. "kabozen kahen olimmo" (pidetään lempeä nostattavana).

179. "elä sie kassauvu, mie silma tunne en" (lähentelyn vieraudesta).

180. "käez ymbär ku kasam punalluttanen, ga siid soat tiedämäh, kuulet sanan" (kassalla eli leteillä ennustamista).

181. "sillä on kaunis katsahus" (kaunis katse).

182. "lemb on neidizel omas kieles" (oma kieli, omat laulut).

183. "kuldazez erotez vezi silmäzis kiehuu" (silmät täyttyvät kyynelistä).

184. "briha vatsan kiehaskoitti" (tunteiden tuntuminen vatsassa).

185. "mieli kiehastui neidizeh" (kiehastui eli ihastui).

186. "kiihistyi brihah" (ihastui).

187. "kiiskoin syödyö kiihissyt, syö sie, siul on nuori mutsoi" (kiiskilientä pidetään lempeä nostattavana).

188. "kattsuo kiirottoa tsomal silmäl" (katsoa somalla silmällä).

189. "kuz armas, sie silmy" (katse seuraa rakasta).

190. "ajeltih toinetostu jällekkäh, ga i kirgevyttih" (takaa-ajamista pidetään lempeä nostattavana).

191. "kirgiheinä" (kihokki).

192. "kirgiloukko kubizoo, pidäiz olla pölöi siel" (sukuelinten kotoperäisiä nimityksiä, vrt. sukunimi Pölönen).

193. "lembyt hyvä on sil neidizel kizaitukseh" (haetaan usein tanssimaan).

194. "neidizel lembi kohuou" (varttuessaan).

195. "näin sinä kylmene kuin tämä vesi on kylmä ta kolkko" (lemmen viilentämistä).

196. "lemmeks pannah kondienkynsi, kondienhammaz da veittsi" (väkevään lemmentaikaan).

197. "kondienkynzi pidäy panna lemmekse" (taikakaluksi).

198. "hyvin on vatsan korvendanuh, ei voij erota" (ovat kokoajan yhdessä).

199. "korbikuustu poltammo, lattien ragoh pyssetäh pärettä, kunnepäi koadunoo, siel miul sulhani puuttuu", "kunne korbikuuzi kuadunnoo, sinne mie miehel" (kuusipäreillä ennustamista).

200. "korbikuustu poltetah synnymmuan aigah, kudoah puoleh kuaduu, sid neidine menöy sinne päi miehel, toizel ei kuavu ni kunne, sid neizakaks jiäy" (neisakaksi eli ikäneidoksi).


201. "kovendi sydämen händy vaste" (halusi erota).

202. "kaks emändöä otat kun on kaksi kruugoa" (hiuspyörtyäistä).

203. "kukali ruhkat kulkenou, sikäli lempeni liehukoon" (loihditaan ja heitetään roskia ilmaan).

204. "eigä ole omua armahembua, eigä kuldua kaunehembua" (hellimäsanoja).

205. "kuin on kaunis kullervonkukka, niin olgah kaunis neidone" (loihditaan kulleroita sisältävällä taikavastalla kylvetettäessä).

206. "annoimba henttul kundo luigozet" (kullalle muiskut, vrt. sukunimi Hentunen).

207. "kuin kuumat on hiilet, niin kuuma olgoh tytön syvän" (lemmennostatusta).

208. "ei yhtel kylvetyksel lembi nossuh" (lemmekkääksi kylvettäminen).

209. "itse kylmistyt tostu vaste, ei mieleh juohtu" (lempeä viilennettäessä).

210. "tietokset kyllekkäh issuttih" (rakastavaiset).

211. "kyllekkäh astutah" (pidetään lempeä nostattavana).

212. "kyngäkkäi käveltih" (käsikynkkää).

213. "kydevyi mieli häneh" (mielen kyteminen).

214. "vattsa kydöö sih tyttöh" (vatsan kyteminen).

215. "hyvin vatsan heil yhteh kyvöitteä" (rakastuneilla).

216. "igävöittsöö, kyynälöittsöö" (itkee ikävästä).

217. "kämmekkyheinäm pidäy kaivoa juured, pestä, kuivata, brihal syötteä, sit ottau mutsoikse" (kämmekkä).

218. "myö matkazima käzikeäkkäh" (lempeä nostattavaa).

219. "peän keimisti da suudu noppai" (suulle suutelun vieraudesta, vrt. kotoperäinen nenien hierominen).

220. "makua selin seinäh, kohin miuhu" (kohikkain makaaminen).

221. sanalla keje tarkoitetaan haluamista, innostumista, lemmekkääksi tulemista, lemmekkääksi taikomista, viettelemistä, keskustelemista, pariutumista ja onnelliseksi tulemista (saamen gikka, komin koj, hantin kej, mansin kij, unkarin keny).

222. sanalla jor tarkoitetaan ystävää, auttajaa, vahvistajaa ja puolisoa (udmurtin jurtti, komin jortas, nenetsin juru, enetsin idu, nganasanin niru, vrt. jorma).

223. sanalla äkä tarkoitetaan rakkautta, emon rakkautta, rakasta, hellyyden osoittamista, arvokasta, tärkeää ja rakkauden voimaa (saamen äcce, hantin jecok, vrt. äkäpussi).

224. enetsit kutsuvat suutelemista sanalla nujdas.

225. enetsit kutsuvat ystävää sanalla kasa.

226. nenetsit kutsuvat rakastamista sanalla muaanieu (vrt. maanittaa).

227. selkupit kutsuvat suutelemista sanalla nidgu.

228. samojedit pitävät mustasukkaisuutta outona asiana (suomalainenkin sana myöhäistä alkuperää).

229. hantinaiset piilottavat poskensa ja silmänsä vierailta (voi liittyä totemismiin tai sielujen olinpaikkoihin).

230. udmurttimiehet haluavat elää elämänsä "ensimmäisen näkemänsä naisen kanssa" (ei näyttäydytä kelle sattuu).

231. marit kutsuvat ystävää sanalla joltas.

232. marit kutsuvat tutustumista sanalla palasem.

233. marit kutsuvat halaamista sanalla ultalem.

234. virolaiset sitovat nuorta vaimoa uuteen taloon ottamalla suortuvan hiuksiaan, kätkemällä suortuvan koloon ja sulkemalla kolon pihlajaisella tapilla ("tällöin ei karkaa").

235. saamelaiset kutsuvat lempimistä sanalla narrke.

236. saamelaiset kutsuvat rakastamista sanalla šoabpše.

237. saamelaiset kutsuvat suutelemista sanoilla cummá ja nisse.

238. saamelaiset kutsuvat halaamista sanalla asskte.

239. saamelaiset kutsuvat uskollista sanalla vujjk.

240. saamelaiset kutsuvat kaunista sanalla cáppat (vrt. käpiä).

241. saamelaiset kutsuvat rakastamista sanoilla ráhkestit ja rähistid (vrt. rähistä).

242. saamelaiset kutsuvat rakasta sanoilla ráhkis ja räähis.

243. saamelaiset kutsuvat ystävää sanalla ustit (ustitlaš=ystävällinen).

244. sanalla cukke tarkoitetaan suukkoa ja suukottamista (mansin sox, unkarin csok).

245. sanalla jot tarkoitetaan ystävää, kaimaa ja ihmistä jonka luona vietetään aikaa (hantin jöt, mansin jit, unkarin jat).

246. sanalla en tarkoitetaan juttelemista, hellimistä ja suukottamista (mansin injol, aniyl, unkarin enyeleg).

247. selkupit yhdistävät lukua kolme lempeen ja keskiseen.


248. "vielä oli puussa semmoni tuulenkopra, siitä loajittih vasta kel lemmen nossatti, ta sillä kylvetettih" (lemmen nostattamista).

249. "niindyi hyvin miuh" (kiintyi).

250. "suudu napsai lähtiez neidizel" (outona pidetty tapako, sanat omia).

251. "naindankiimu gu pidäy, sid magoa ed" (rakastuneena ei nukuta).

252. "myötikset" (kaverukset).

253. "armahan hentun ker pagizenda ei lopu" (hyvän pojan kanssa puhuttavaa riittää).

254. "katso tsomal silmäl, älägo muglota" (katsoa somalla silmällä).

255. "suudu muiskahutti" (antoi suukon).

256. "mutsoil suuda muiskai" (mutsoille eli vaimolle).

257. "mutsoil andoi muiskun" (muiskun).

258. "nenäs on neijon lembi, muuvos morziimen" (lemmen sijainnista).

259. "en kirkene kiittäjez, engo morsei moittijez" (kehumisen ja moittimisen vieraudesta, kirkene=kiihotu).

260. "tuoda tyttyö mie mielessäpien" (pitää mielessä).

261. "mieli palau neidizeh" (mielen palo).

262. "hänez ymbäri mieli pyöriy" (ihastuneella).

263. "sidä nejjisty pidäy mielez" (ajattelee).

264. "mielikohtoa vardoitsehai" (mielikohdan eli jalkojenvälin vartioiminen).

265. "tyttö ta poika ollah mielitiettäväisilläh" (rakastuneita).

266. "tiettoizeh päi silmäl mahnin" (vilkaisin mielitiettyä).

267. "neidizel maha palau" (rakastuneella).

268. "vattsu lämbii, ku händy sain nähtä" (tunteiden sijainnista).

269. "se neidini mielen läikähytti" (liikutti, sai kuohuksiin).

270. "lykykkähäd nämät puarad, panim piäl ezmäizen kerran, ga jo sulhaine puutui" (itse valmistettujen
vaatteiden taikavoimista).

271. "silmän luonne on hyvä, siihhän ne tytöt mieltyy" (lempeisiin silmiin).

272. "heil on hyvä lubovus" (ystävyys, vrt. lupsakka).

273. "lubova meil rikkovui" (sopu).

274. "annoimba henttul kundo luigozet, suuda luiskahutin" (suukon hentulle eli kullalle).

275. "vai se on aiga lemmekäs, kai roza losnie" (posket punoittavat).

276. "ruvetah tietostelemah" (seurustelemaan, vrt. tietto, mielitietty).

277. "neidine laitteleh, keimisteleh" (keimailee).

278. "ken se tulis niinkun yöllä viereh, ni sehän se heilä mieheksi loatiutuis" (mies joka tulee viereen unessa).

279. "brihal tytöl suudu littsai" (suutelee suulle).

280. "se briha lijjan kerran mieleh juohtuu" (ei häviä mielestä).

281. "leäsitähez, silitellähez, suudu noppaillah" (nuoripari kuhertelee).

282. "neidin on lemmessäh, suluhazie kävyy" (lempi eli viehätysvoima).

283. "lembi langeni, kui lapsen sai" (katosi).

284. "lemb on omaz itsez, omaz eländäz, omiz virroiz, omaz itsempiendäz" (lemmen lähteitä, virta=tapa).

285. "lembiviibalo neidizet syvväh, sid brihat suvajjah parembi" (lempeä nostattavan viipaleen).

286. "ezmäine viiboi on kannoihud, sit kazvaiviiboi, sit lembiviiboi" (toinen viipale kasvattaa, kolmas antaa lempeä).

287. "k oliz lent ottsoa myö, tietto vattsoa myö" (vatsan eli tunteiden mukainen tietto).

288. "paraz lemmenaigu on kaheksastostu vuodeh kahtehkymmenehkahtes sah" (18-22v).

289. "neidizel oliz vie lemmenaigu" (aika jolloin pojat kiinnostavat, ei kestä ikuisesti).

290. "lemmenlehti" (havupuusta löydetty lehti, vrt. lehtisammal).

291. "katkoa vasta koivahazes, vallitse lemmenlehti" (lempeä antava koivunlehti).

292. "lemmenlehti lekahtih, sulhaista nygöi räigeä, ei ole ni yön rauhoa" (käy liikaa kosijoita).

293. "sil lemmenlehten lekahutti, hyvin sulhastu kävyy" (lemmenlehden lekahus).

294. "lembyt hyvä on sil neidizel, kizaitukseh kai hallattaz" (kaikki haluavat tanssittaa).

295. "se tyttö lembevyi, sulhaista rubei käymäh" (lempeytyä).

296. "nuorella vain lembie on" (vanhana naimisesta, vietti puuttuu).

297. "se akku malttaa tyttölöil lembie nostua" (osaa nostattaa lempeä).

298. "kondienkynzi pidäy panna lemmekse" (lempeä antavat taikakalut).

299. "kastepizarehii lemmekse kerätäh, sid silmii pestäh, sid lembi nouzou" (kasteen ja lemmen yhteydestä).

300. "nagroa pihkuttoa ylen tsomazesti" (soma nauru).


301. "piipettäv astuu neidine hyväh loaduh tsomazesti" (viehettävinä pidettyjä piirteitä).

302. "parembi se om pieni ihassus kuin suuri pahamieli" (sanonta).

303. "älä koske minuu, peäl ollah" (kuukautiset, lemmetön aika).

304. "peälennos kävelöö" (päälennossa eli ihastuneena).

305. "muatah piäkkäi" (pääkkäin eli päät vastatusten).

306. "pezevezii lykittih tyttövägi levol" (pesuvesiä levolle eli katolle, lemmentaikoja).

307. "mielem pehmitti sulil sanoil" (sulat eli rakastavat sanat).

308. "siitä tulou se tyttö, sillä kaklassa sepöäy jotta" (sepöää eli halaa kaulasta, vrt. Seppo, Seppä).

309. "aigu se ku tagenoo, parembaine roih, ei vattsoa tuskoa" (aika parantaa lemmenhuolet).

310. "eikä niitä parija ole rikottu" (jotka olen yhyttänyt, lemmen asioihin erikoistuneet noidat).

311. "nämmis tulis hyvä pariskundu" (näistä tulisi, yhenlaisuuden näkeminen).

312. "ne panemma yhteh" (tytön ja pojan).

313. "briha da neidiin yhtenjyttymäd ollah" (yhenlaiset, sopivat yhteen).

314. "silmät palau poikiem peräh" (lemmen näkyminen silmissä).

315. "armahas silmät paloa" (oman armaan katsominen).

316. "silmät tiettoh palau" (tiettoon eli mielitiettyyn).

317. "kui tämä tuli paloa, Vasa palakkah Pasah, Pasa palakkah Vasah" (tulen avulla yhyttäminen, lemmentaikoja).

318. "tietokset yhteh paletah" (palavat yhteen, rakastuvat).

319. "Konoin Vasa panoo palviet, kedä ruvennoo, ga yhytteä, kedä ruvennoo, ga i eroittoa" (taikoo ihmisiä yhteen ja erilleen, pyynnöstä).

320. "palav on sih tyttöh" (palava eli rakastunut).

321. "enzi kerran nähtyö ruvettih palavumah yhteh" (palamaan yhteen).

322. "heil om palavuz yhteh" (rakastumisen yhistävästä voimasta).

323. "palavuzissah ei voij erota" (eivät voi erota, ovat aina yhdessä).

324. "onnoakko on heidä paissutettu yhteh, ei voija ni erota" (onkohan taiottu yhteen, liian voimakkaita tunteita pidetään epäilyttävinä).

325. "neidiine brihoa pastuttau, tiedohoitsou, stobi häneh palaz" (tekee lemmentaikoja saadakseen
ihastumaan itseensä).

326. "otsakkah istummo da pagizemmo" (otsakkain eli lähekkäin istuminen).

327. "ne pidäy toini toistah mielessä" (mielessä pitäminen).

328. "mieles pidäy nejjisty" (vrt. mielitietty).

329. "suvaindoa pidäy" (suvanto=tyyni kohta, oma rakkaus=tyyntä yhdessä olemista).

330. "et katso matkam pitkutta, oman luo lähet" (omaksi kutsuminen).

331. "ammui nähty armahastu, itsel aigu pitky" (ikävöivän aika pitkä).

332. "parempi se on yhestä pitäytyö kun yheksästä" (monisuhteilun vieraudesta, johtaa moniongelmiin).

333. "mielem polttau hänel neidizel lyö" (neidon luokse).

334. "erähät tytöd alasti jaksetahez, vieretellähez ruispelloz, anna lembi nouzou" (eräät tytöt, vieraat ruispellot (rye), vieras ruispelloissa pyöriminen).

335. "heän on kuuluu siuh mieltyt" (mieltyä toiseen).

336. "puhtahal tiedohuol omaks otti häi ukon" (tiedohuol=taialla, lemmentaiat).

337. "kehtoau peädy puneloittoa, laitteleh, keimisteleh" (keimailun ja koreilun outoudesta, pidetään
ylpeyden muotoina).

338. "sebäi putsisti" (halasi rutisti).

339. "suustah puututtih yhteh, ei malteta i erota" (juttuun tulemisen tärkeydestä).

340. "tsiepustelendoa myö mietit, hyö yhteh puututah" (tsiepustelevat eli halailevat paljon, taitavat
päätyä yhteen).

341. "päderäm päivän vuotan kodih kuldastu" (kullan odottaminen, päterän=ikävän, pitkän).

342. "koska omani tuli, näköiseni näytteli" (yhennäköisyys).

343. "mää niitylle nimettömälle, nimen tietämättömälle, taita sieltä taika vasta, lempi vasta leuhauta,
sivu sillä illon, aamun, tulee sulhaset suvesta, poijat toiset pohjolasta" (lempivastan olinpaikasta).

344. "kive on kylme vein alanen, join pohian pohjimainen, ole nuo kylme, kuin se kive on minussa"
(tunteiden viilentämistä, loihdittaessa laitetaan koskesta haettu kivi vatsan päälle).

345. "oun niin kylymä, kuv vespisara on kylymä" (viilentäviä lukuja).

346. "noin paluvuun sinun mieles jälelle, kun tuli palaa pakkulassa" (luetaan mieluisan kosijan poistuessa, lakaistaan luudalla jälkiään takaisinpäin ja lasketaan jälkien päälle tulisia pakkuloita).

347. "nouse lempi liehumahan, kun ma taitan taikavastan, lempivastan liehautan, ihvelläkö sun ihosi,
tervalleko tienohosi, kun ei noua nuoret miehet, eikä sulhaset suvaitse" (lempivastalla kylvettämistä).

348. "pane kullat kuultamahan, hopeat helisemähän, ota kullat kulmillesi, hopeat hivuksillesi, kun yksi yrittänehe, yheksän yrittäköhön, kaheksan kavahtukohon, tämän tyttären tyköhön, tämän lapsen lantehille, tämän hanhen hartioille, tämän kumpahan kukuille, puhko pellot penkeristä, auo maat alaisin puolin, päästä kullat kulkemahan, hopeat vaeltamahan, tämän tyttären tyköhön" (lempeä nostattavia lukuja).

349. "pala tuli, pala taula, pala rääsälin räpäle, pala mieli nuorten miesten, kuin tuima tuli palavi, valkeainen valvattavi, tämän tyttären tyköhön" (tulen avulla lietsomista).

350. "ota hiili hiiloksesta, kivi kuuma kiukoasta, viisi hiiltä hiiluvata, kuusi kuumoa kiveä, syäntä sytyttämähän, vatsoa varistamahan, miesten mieltä kääntämähän, miesten mielitiettäväksi" (tulen ja lemmen yhteydestä).

351. "nouse lempi liehumahan, kunnia kukoistamahan, kekäleinä keikkumahan, maan kukaista, suon kukaista, vesiheinän hempeyttä, kastekorren kauneutta, makeutta mesimarjan" (nostatuslukuja, maasta nouseva lempi).

352. "taitin vastan varvikosta, lempivastan liehautin, otin vettä lähtehestä, heiluvasta hettehestä, pesemähän pienoistani, pulmoista puhistamahan, tässä vastassa hyvässä, mi lie luku lehtilöien, se on miestä katsomahan, mi lie luku urpasien, se lie luku sulhasien" (lempivastan voimista).


353. "kylls se Veetu om pahasti kallallaa sit Mantaa päi" (kallellaan Mantaan päin, ihastunut).

354. "kaltiosta neh veikkoste hait juhanusaattona vee ja sillä pesis sitte ittensä" (neidot hakivat vettä kaltiosta eli lähteestä, lemmentaikoja tehdessään).

355. "kamaht min kaulahain kun ol kauvan ikävöinny" (kamahti kaulaan, rakkaiden ikävöiminen).

356. "ne kampottelee" (rakastuneet, kävelevät käsikoukkua).

357. "ruveta me oleman kampois keskenäs" (olemaan kampoissa eli yhdessä).

358. "nuaret ova kampois" (kampoissa eli rakastuneita).

359. "ja senkum miä eslinail levitin sih kanervikkoh, ja käytih maata" (kävimme maaten esiliinan päälle).

360. "ne rupesiit yhel kannikal" (menivät yhteen).

361. "okko sää yksiv vai onko sulla minkäällaista kansollista" (kansollista eli seuralaista, vrt. kansa).

362. "kaposen kahen" (kahden oleminen).

363. "miehelt jos meinas suaha karehin" (karehin eli vallan, tällöin piti kolmena ensimmäisenä yönä
harakoija eli kulkea ylitseen kahareisin).

364. "seä katot nii karsoan näköisest, et yhteä lempiäst" (karsas katse=karkottaa lempeä, lempeä katse
=nostattaa lempeä).

365. "em minä tuommosta karttaamista oon nähäny ikään että naiset keskenähän karttais" (naisten
välistä rakkautta, harvinaista, salassa pidettyä). 

366. "mää kaseran tommose rakkaure, ei simmossi ol" (en pidä toisen mieheen rakastumista aitona,
jotkut rakastuvat helposti, toisilla pitää olla juuri oikeat olosuhteet).

367. "joka paikassa ne vuan toissiisak katastelloo" (katselevat toisiaan, rakastuneet).

368. "he rupesiva sillo sit toistas kattoma" (katsomaan toisiaan).

369. "kärek kaulas" (menivät nuoret).

370. "ja myö maattii kättä kaulaa koko yö" (makasimme käsi kaulalla, oman läheisyyden luonteesta). 

371. "miul ol nii ikävä jot pittää iha kaulaa antaa" (antaa kaulaa eli halata).

372. "männiit kaulattain" (kädet toistensa kaulalla).

373. "istuuvat kaulatuksi" (kaulakkain istuminen).

374. "kahen kesen kaulatuksin" (sanonta).

375. "istuvat siin kaulatusten, kälet kaulal" (kädet kaulalla istuminen).

376. "kahen kesken kaolatuste, muihen näher rinnatuste" (julkisen "lääppimisen" myöhäisestä eli vieraasta alkuperästä, oma läheisyys=yksityistä).

377. "kaolatusten ukkosak kansa" (omalta kuulostava kaulaileminen, vrt. suuteleminen).

378. "kehnontaa ikäväki" (heikentää, liian ikävöimisen vaikutuksista).

379. "kyl se ol nii kehukas et peräst sai sulhaise" (tyttö jolle oli kylvetetty naimaonnea, vrt. kehua).

380. "vain osovvaa ne miehettik kekloitellak" (keplotella rakkausasioissa).

381. "taitaat männä yhteen kelekkaan" (yhteen kelkkaan eli yhteen, perhe=yhdellä kelkalla liikkuvat).

382. "tonnem mänvät mäjel laitaan kelkkimiän" (kelkkimään eli lempimään, ulkona lempiminen=sisällä lempimistä vanhempaa perinnettä, lapsi syntyy seuraavana keväänä).

383. "kaksi rakastunutta ellää vaihka kuivalla kuusenkengällä" (rakkauden voimasta).

384. "kovast, kovast sen Elsankii tekee miästä miäl, vaikka se on sellanen kepsu" (kepsu eli hupsu, läheisyys=ihmisoikeus).

385. "alkaaha se ikävä jo vähä kerrastee haihtua" (haihtua vähän kerrallaan, väkevä tunne).

386. "ei hää siel kauva kestä ku tyttö tääl vuotteloo hänt" (vuotteloo eli odottaa, ikävän voimasta).

387. "hyö olit nakomat keseksee" (nakomat eli tuttavat, monet ystävää tarkoittavat sanat lainaa,
vrt. kotoperäiset sukulaissanat).

388. "pittää keskuutta" (seurustelevat, vrt. olla keskenään).

389. "se mies ol yhtyyttä pitänä kuulema" (pitänyt yhtyyttä, vrt. yhtyä, yhdyntä, tulla yhdeksi).

390. "ne oj jo kestynneet, siit pit kylymentöö" (nuoret kestyneet eli kiintyneet toisiinsa, vrt. kesyyntyä).

391. "joskus joku saatto ottaa kesähellun akaksesaki" (hellun eli heilan).

392. "joko sä ny oot jättäny kesäheilas" (kesä=lemmen aikaa, talvi=mittaa lemmen vahvuuden).

393. "voi hupsuva, valavova ketäppäs puolee yöhö minu tauttai" (valvoi puoleen yöhön takiani, ihastunut nuorukainen).

394. "annam mullek ketunnahkoja" (halaa minua, vrt. kaulassa pidetyt ketunnahat).

395. "se oli hyvin komia tyttö mutta se käytti ittesä huonostin nuorena" (olemalla niin miehiin menevä, ihmissuhteissa onnistumisesta, pelkällä ulkonäöllä ei pitkälle pötkitä).

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti