v.1.08

keskiviikko 25. heinäkuuta 2012



HÄITÄ EDELTÄVÄ AIKA

1. ylkää ja neitoa kylvetetään häitä edeltävänä iltana (ylkää neidon vastalla ja neitoa ylkän).

2. häitä edeltävänä iltana vietetään neitosia eli neidon iltaa (niidizeht).

3. neidoniltaa vietetään kylpien ja neidon hiuksia laittaen (hiukset pestään, kammataan, letitetään ja kiedotaan huivin alle).

4. häitä edeltäviin tapoihin kuuluu neidon luokse kokoontuminen, vaatteiden ompeleminen, leikkien leikkiminen ja tarinoiden kertominen.

5. neidon iltaan kuuluu pienien kellojen kiinnittäminen neidon letteihin ja vyöhön.

6. "oi emoni kantajani, heitämmä lapsuus lautsan päähän, huimuus hurstin helman alle, pennusaika penkin päähän" (neidonkylpyyn jätetään lapselliset tavat).

7. neidon isä valmistaa hääreen kosinnan ja häiden välisenä aikana (valmistaminen voidaan aloittaa jo tytön ollessa pieni).

8. neidon hiusten laittamista kutsutaan päänpanijaisiksi ja sukijaisiksi.

9. häitä edeltävänä päivänä lauletaan neidon lauluja, tanssitaan, vihelletään ja soitetaan huiluja ("viheltämisen päivä").

10. häitä edeltävän yön tapoihin kuuluu neidon polvistuminen maahan levitetyn liinan tai vastan päälle ja ilman suunnille, päivälle, kuulle, tähdille ja vanhemmille kumartaminen.

11. neito luovuttaa neidonvaltansa eli viehätysvoimansa nuoremmalle sisarelleen, serkulleen tai ystävättärelleen ennen häihin lähtöä (liitetään hiusten ja nauhojen avulla sormukseen tai huiviin).

12. hääitkuja itketään kosijaisista häihin asti (itkut ilmaisevat elämänmuutoksesta aiheutuvaa kaihoa ja ikävää, itkeminen suoritetaan yöaikaan korkealla äänellä, "miä kysyn sinnua kylvettäjäiseen, i sylvähä nyt miä syvämee i miä syvänhalukas, ja asetteleha miä alle rintojen").

13. neidoniltaan eli neitoziin osallistuu neidon naispuolisia sukulaisia ja ystävättäriä (tapahtuma kestää auringonlaskusta nousuun).

14. neidoniltaan kuuluu saunan lämmittäminen, vastojen hauduttaminen, saunan siveleminen hunajalla, neidon tuominen saunalle (neidon vaatteissa ja leteissä), neidon nouseminen kiukaan korvalle, lapsuuden muisteleminen, neidon kylvettäminen korvallisten (morsiusneidot) toimesta, neidon pukeminen häävaatteisiin, neidon hiusten vapauttaminen ja laittaminen naisen leteille, neidon saattaminen saunasta ja päivän kolmelle suunnalle kumartaminen.

15. neidonillan tapoihin kuuluu neidon kengittäminen onnen kengillä (kengät valmistaa ja nauhoittaa neidon veli, epämukavilta tuntuvia pidetään huonona enteenä, kenkiä soviteltaessa itketään "kengitteletkö onnen kengät onnettomalle itselleni, vai kengitteletkö itkukengät ikäisenonnettomalle itselleni").

16. häitä edeltäviin tapoihin kuuluu enneleivän leipominen (kypsyydestä ennustetaan, raaka=kyyneleitä, kypsä=iloa).

17. vanhempansa menettäneet käyvät kutsumassa vanhempiensa henget häihin (häihin osallistuu suvun tämän ja tuonilmaiset jäsenet).

18. neidonillan tapoihin kuuluu neidon pään voiteleminen voilla, hunajalla ja oluella (voitelijoina korvot eli korvoikultaset).

19. neidon kylvettämiseen käytetyt vastat tehdään kuivalta kangasmaalta (kuivaa eli kyyneletöntä elämää).

20. häihin lähdettäessä ei katsota taaksepäin tai jätetä hyvästejä.

21. neidon lemmen, viehätysvoiman ja naimaonnen uskotaan olevan huipussaan neidonillan aikana (nuoremmat neidot saapuvat iltaan toivoen osan lemmestä tarttuvan heihin).

22. häitä edeltäviin tapoihin kuuluu sukulaistaloissa kiertäminen, häihin kutsuminen ja hääavun kerääminen.

23. neidonillan tapoihin kuuluu saunan lämmittäminen märillä tai lahoilla puilla, neidon kylvettäminen, neidon hiusten laittaminen, nauhojen sitominen neidon hiuksiin (ystävättärien ja miehen lahjoittamia) ja neidon pukeminen häävaatteisiin.

24. neito luovuttaa otsalla pitämänsä kangasnauhan (peärihma) tai huivin (ottsipaikka) naimattomalle sukulaiselleen tai ystävättärelleen (naimaonni).

25. neidot pitävät hiuksia pitkillä palmikoilla joiden päihin punotaan pauloja, rahoja ja helmiä.

26. setukaisten tapoihin kuuluu häihin kutsumassa käyminen leivän kanssa, neidon vierellä kulkeminen (sukulaistytöt), neidon auttaminen lahjojen teossa (valmistetaan leikkien ja laulaen), neidon ja ystävättärien
pukeminen kukkaisvaatteisiin, neidon hiusten sukiminen ja sitominen sinisellä ja kultaisella nauhalla (emo), huivin ja punaisen lakin asettaminen neidon päähän (kaulaan toinen huivi), miehen lahjoittaman neulan laittaminen neidon rintaan, neidon pukeminen, suvun haudoilla käyminen, esiäitien henkien kutsuminen itkuin (uskotaan saapuvan perhosten ja lintujen hahmossa), veden äärellä käyminen (peseydytään, tervehditään Veen emoa) ja kylän läpi käveleminen iloisesti laulaen näyttävässä neitojen rivissä.

27. karjalainen neito kylvetetään ja pestään huolellisesti lemmentaikoja tehden ("stobi ukko suvattsis, da akku ukkuo, stobi hyvin elettäis", kylvettäjänä toimii itkettäjä-akka eli itettäjä).

28. kosinnan ja häiden välistä aikaa kutsutaan "keän alla oloksi".

29. kosinnan hyväksyneen neidon palmikko puretaan hajalle ja hiukset peitetään huivilla eli ujoilla (ujoin päällimmäinen takakulma käännetään eteen niin että peittää osan kasvoista).

30. neitojen pitämiä huiveiksi taiteltuja kolmikulmaisia liinoja kutsutaan ottsipaikoiksi (ottsipaikkoja edelsivät peärihmat eli punaisella langalla koristellut nauhat, peärihmoja helmin koristellut verkanauhat).

31. häitä edeltävää kylvetystä kutsutaan antilaskylyksi, impikylyksi ja neizkylyksi (järjestetään häitä edeltävänä iltana).

32. neizkylyn tapoihin kuuluu luvan pyytäminen kylyn lämmittämiseen, neidon kutsuminen kylpemään, vastan pyytäminen neidon vanhemmilta, saunalle saapuminen, neidon kylvettäminen, kylyn kiittäminen ("satoina savupatsahina soavehen hyväseni soarukylyöt soarnan ylekkäh, tuhansina tulikypenyisinä tuuvehen hyväsen tunnon myöhäset iltakylyset tunnon ylekkäh"), neidon saattaminen pirttiin (veli), pölkyn asettaminen tulen viereen, sukan tuominen, neidon hiusten sukiminen pölkyn päällä, veden hakeminen (virrattomasta paikasta), veden kaataminen (veli), neidon kasvojen peseminen, pyyheliinan ojentaminen neidolle ja tuohusten sytyttäminen.

33. saunassa suoritettuihin valmisteluihin kuuluu kynttilän sytyttäminen, neidon palmikon purkaminen (veli), sukan tuominen saunaan ja neidon hiusten eli nimysten sukiminen (sukijoina ystävättäret, irtoavien hiusten toivotaan "lentävän kauas").

34. neidonkyly lämmitetään "puilla tuulen tuittamilla, ukon ilman särkemillä, veen tuomilla haoilla" (toisen tavan mukaan leppä tai lehmuspuilla, puihin ei kosketa teräasein).

35. neidonkylyyn tarvittava vesi otetaan taivaalta (sadevesi), lähteestä, meren takaa (suuri järvi) tai kultaisesta kaivosta.

36. neizkylyn vastat taitellaan kuivalla ilmalla koivujen keskimmäisistä oksista (vastojen sisään lempeitä lepänoksia).

37. neizkylyn jälkeisiin tapoihin kuuluu neidon taluttaminen saunasta (takaperin pää peitettynä), neljälle suunnalle kumartaminen, turkin päälle lankeaminen, turkkiin kääriminen ja neidon kantaminen pirttiin.

38. kosinnan jälkeistä aikaa kutsutaan toivikkiajaksi, tulevaa morsianta toivikiksi.

39. toivikkiajan tapoihin kuuluu neidon luona käyminen, neidon äidin lahjominen ("äiti armas kantajainen, valikoitu vaalijainen, hyvän laadit lapsukaisen, punaposki puolukkaisen, jota kosi sorjat sulhot, nuoret miehet noudatteli"), neidon talon kynnyksen koputtaminen kepillä, molemminpuoliset tervehdykset ("onko sulhanen rikas rahoiltaan vai kepiä kengiltään", "kuningas rikas rahoiltaan, susi kepiä kengiltään"), neidon esiin tuominen, neidon ja sulhasen asettuminen kepin vastakkaisille puolille, lahjojen (rintasolki, kirjavat sukat) vaihtaminen oikealla kädellä (sulhanen kepin ylitse, neito alitse), lahjojen piilottaminen kilpaa, ruokaileminen, olkien levittäminen ja yöpyminen.

40. neidon palmikon pää aukaistaan kosinnan jälkeen (toisaalla hiukset aukaistaan kokonaan ja pidetään auki häihin asti).

41. virolaiset käyttävät häitä edeltävän ajan lahjojen valmistamiseen (lahjat laitetaan pruudikottiin eli morsiussäkkiin, köyhemmissä taloissa kerätään morsiuspua, keräämässä käyvät neito ja eestkäibija).


42. neidonkylyn tapoihin kuuluu saunan kiertäminen kolmasti soihdut käsissä.

43. marit kutsuvat neitojen helmi ja rahakoristeista päähinettä takijaksi.

44. marineidot koristelevat palmikot ja korvakorut helmin, simpukankuorin ja sorsien untuvista valmistetuin höyhenpalloin (neitoajan päänauhat ja korvakorut kiinnitetään vaimon päähineeseen).

45. udmurttineidot pitävät hiuksia pitkällä palmikolla jonka päähän kiinnitetään riipuksia, villanauhoja, rahoja, nappeja ja helmiä (letin päälle laitetaan helmi ja rahakoristeinen patalakki (takja) joka lahjoitetaan häiden aikana nuoremmalle sisarelle tai ystävättärelle).

46. obinugrilaiset neidot pitävät hiuksia kahdella vyötäröön asti ulottuvalla pitkällä letillä (miehillä ja naisilla samanlaiset, hiustyyli ei muutu naimisiin mentäessä, hiukset palmikoidaan kerran kuussa uuden kuun aikaan, "uudestisyntyminen").

47. obinugrilaisten letit palmikoidaan punaisin nauhoin, yhdistetään takaraivon kohdalta helmikoristeisella nahanpalalla, liitetään päistä ketjuin ja riipuksin ja koristellaan helmin, kulkusin ja toteemeja esittävin eläinhahmoin.

48. obinugrilaisten pitkien lettien uskotaan kuvastavan syntymänjumalatar Kaltes-akan luomia Ob-joen haaroja ("mitä pidemmät letit sitä enemmän jumalattaren voimaa").

49. marit kutsuvat äidiltä tyttärelle periytyvää naidun naisen päähinettä sorokaksi (vuorimareilla tytär perii lakin sijasta äitinsä korut).

50. marit vaihtavat neidon pienen kaulakorun suurikokoisiin rahakoruihin häiden alla (rahakorut osa pyhäpukua).

51. marineidot kiinnittävät pitkään vyön alle ulottuvaan palmikkoonsa pellavaisia tupsuja ja riipuksia (pyhäpäivinä palmikon päällä takja-päähine tai huivi).

52. marineitojen pukuun kuuluu nahkainen rahakoristeinen palmikkonauha ja pieni kaulassa pidettävä koru.

53. marit vaihtavat neitojen pienet helmikorvakorut naimaiässä suurempiin hopearahoista valmistettuihin korvakoruihin (alko).

54. mordvalaisneidot pitävät hiuksia pitkällä letillä joka peitetään kauniisti kirjaillulla nauhalla (nauhan kirjailut jatkuvat lannevaatteen tapaisessa takaliinassa).

55. mordvalaisneidot koristelevat otsanauhansa (vädmä) helmin, sulin, tupsuin ja mielitiettynsä hiuksin (lahjoitetaan häissä sukulaistytölle).

56. mordvalaisten pyhäpäähine (pehtim) koristellaan villapalloin, helmin ja simpukankuorin (päähineen hännät roikkuvat palmikon päällä).

57. mordvalaiset laittavat kaulakoruihin simpukankuoria, pähkinöitä, helmiä, luunpalasia, karhunkynsiä ja ukkosen iskemistä puista otettuja lastuja (suojelevia).

58. mordvalaiset valmistavat korvakorut (puhna) lintujen sulista ja untuvista (kiinnitetään nauhoilla korvanlehtien taakse).

59. morsiuskeruu suoritetaan hiukset hajalla, sulhasen lahjoittamiin koruihin ja huiveihin pukeutuneena (lahjoiksi saaduista kankaista valmistetaan häälahjat eli häissä annetut vastalahjat).

60. sulhassaunaa pidetään yhtä tärkeänä kuin neidonsaunaa (lapsuusajan lopetus).

61. sulhassaunan tapoihin kuuluu sulhasen pukeminen vanhempiensa ja isovanhempiensa valmistamiin ja pitämiin vaatteisiin (suvun jatkuminen).

62. vepsäläiset pitävät neidoniltana (niidizeht) suoritettua hiusten sukimista häiden toiseksi tärkeimpänä toimituksena (hiuksia suitaan vuorotellen, koko suku osallistuu sukimiseen).

63. ersalainen neito hyvästelee synnyinkotinsa saunanhaltijan sanoin "Sauna-emo, emonen, älä säikähdä itkuääntäni, nyt olen tullut kylpemään viimeisen kerran kuumassa saunassasi" (kylpemisen jälkeen jatketaan sanoin "Sauna-emo, emonen, kiitos kuumasta löylystäsi, raikkaasta vedestäsi, olen kylpenyt kuumassa saunassasi, olen valellut päälleni raikasta vettäsi").

64. komit laittavat neidon kylvettämiseen käytetyn vihdan jokeen (lapsuusaika).

65. neidon vallan (vapauden, viehätysvoiman) uskotaan nousevan kylvetettäessä saunan savupiipusta, muuttuvan hanheksi, lentävän taivaalle, laskeutuvan niitylle ja uivan jokea pitkin pois.

66. neidon vallan sijoina pidetään lettejä, otsanauhaa ja tyttönimeä.

67. neidon hiuksia suittaessa lauletaan "sui, sui sisarakene, su sorasta hiusta, vahalatva lahutele, no sui, sulle onnest, sui viläst, no sui su, karja kasumahe, no sui, naka on villä vinnumähe, jo siu hiukses hirtetää, kassaasi kaotetaa, liemonöijes leikataa".

68. heinäkuuta kutsutaan neitokuuksi (lemmen aikaa, neidot ja kosijat liikkeellä).

69. kosinnan ja häiden väliseen aikaan kuuluu punaiseen pukeutuminen ja arkitöiden vältteleminen ("olla morsiamellaa").

70. neiskylyn tapoihin kuuluu lehvien, havujen, kukkien ja nokkosten levittäminen saunaan, outoihin vaatteisiin
eli henkiolennoiksi pukeutuminen (ystävättäret), neidon riisuminen ja vaatteiden lahjoittaminen riisujille, metelöiminen (neitoa kylvetettäessä, neidon astuessa ulos), neidon paikalle istuminen (lemmen tarttuminen), kellojen ja kulkusten kilisteleminen neitoa vihdottaessa ja neidon pukeminen punaisiin vaatteisiin.

71. neidonillan järjestäjinä toimivat neidon naispuoliset sukulaiset, ystävättäret ja kaaso.

72. neiskylyn valmisteluihin kuuluu saunan peseminen ja koristeleminen koivunoksin ja kukin.

73. neiskylyn tapoihin kuuluu neidon vihdan heittäminen saunan katolle ja neidon vaatteiden kääntäminen nurinperin kylvettämisen aikana (vihtomisen uskotaan tuovan neidolle onnea).

74. neiskylpy järjestetään häitä edeltävänä yönä ("jotta neito olisi häihin lähtiessään raikas ja terveen punakka").

75. vepsäläisneito kuivaa itsensä sulhaselle tai anopille lahjoitettavaan paitaan.

76. vepsäläisten neizkylyyn kuuluu neidon riisuminen ja peseminen astian päällä (edetään ylhäältä alas), piirakan valmistaminen pesuvedestä (syötetään sulhaselle), tahkonmuotoisen kiven ripustaminen neidon kaulaan (suojeleva),
neidon pukeminen, silmineulojen pistäminen neidon vaatteisiin (suojelevia) ja neidon koristeleminen helminauhoin (suojelevia).

77. virolaisneito ei koske tai kättele ketään kosinnan ja häiden välisenä aikana (toisen tiedon mukaan pitää kokoajan sulhasta lähellään).

78. komineito pesee häitä edeltävänä iltana "neidon kauneutensa" synnyinkotinsa saunassa.

79. ersalaisten neitojenpitoihin kuuluu korujen ja koristelujen valmistaminen ja kiinnittäminen neidon hääpukuun (mitä enemmän koruja sitä suojellumpi ja rakastetumpi uskotaan olevan).

80. neidonillan tapoihin kuuluu neidon kylvettäminen pellavavihkoin, veden kaataminen neidon veljen toimesta, neidon pukeminen puhtaisiin vaatteisiin, neidon hiusten letittäminen kahdella toisiinsa yhtyvällä nauhalla (eri väriset), neidon äidin käynti joen rannassa (kumartaa haltijat, pyytää tyttärelle hyvää osaa), neidon saattaminen pirttiin, ystävättärien kestittäminen ja neidon taluttaminen nukkumaan ("viimeinen neidonuni").

81. neito hyvittelee synnyinkotinsa haltijat lahjoin ja sanoin "sulahyväzet, tulguo vuassazii juomah, sulahyväzet, tulgua viimezii kerdazii vuassazii juomah, viimezii kerdazii ku täs koiz vie olen, nygöi muutan sulahyväzien kodjizeh, sid en voi tiedjie voingo teidy sinne käskie, ollako siel semmoizet valdazet, ozuttakkua parahat ozazet ku nygöi sulahyväzen kodjih mänen".

82. setukaiset purkavat neidon palmikot ja sitovat hajallaan olevat hiukset niskasta punaisella langalla (neidonillan tapoja).

83. neidonillan perinteisiin kuuluu kylän läpi matkaaminen neitojen kulkueessa (kädet vierustovereiden kainaloiden alla, neito rivin keskimmäisenä).

84. neitojen palmikoituja hiuksia pidetään pyhinä (ulkopuolisten ei anneta koskea hiuksiin).

85. neidon vallan toivotaan jäävän "kasteheinäksi emonsa rakkaille poluille" (hääitkujen sanoja).

86. neidonkylyn tapoihin kuuluu saunan koristeleminen lehvin tai havuin (vuodenajan mukaan), neidon vastan
sitominen (sisään nokkosia), neidon kylvettäminen, neidon vaatteiden kääntäminen nurinperin (kylvettämisen aikana), neidon paikalle istuminen (naimaonni), neidon vastasta kilpaileminen (naimaonni) ja vastan siteen kiinnittäminen neidon vaatteisiin.

87. moksalaisneito luovuttaa ennen häitä palmikkokorunsa ja nauhoin koristellun sormuksensa parhaalle ystävättärelleen.

88. marineidot pitävät kaulassa pieniä helmin ja kolikoin koristeltuja nauhoja (ensimmäiset suuremmat korut saadaan neitojen pidoissa, udyr sij).


89. komineito pitää kosinnan ja häiden välisen ajan lampaannahkaista lakkia (alkujaan kosijalta saatua revonnahkaista, lakkia pidetään päivin öin).

90. neidon kassaa purkamaan eli riitsimään mentäessä mennään "levittelömäh lemmen nuorukkaisie lempilieminöisie".

91. vienankarjalaiset pitävät hiuksia vapaina tai sitoavat ne juuresta kuin vastat (palmikoidaan ensimmäisen kerran häissä).

92. marineidot ilmoittavat naimahaluistaan soittamalla torvea (neidon torvi (syze puts) valmistetaan haavasta, torven ympärille kiedotaan tuohinauha, torvi otetaan mukaan kotoa lähdettäessä).

93. inkeriläisneidot käyvät häiden edellä yksin metsässä (haltijoiden hyväksynnän pyytäminen).

94. neitoa kylvetetään valamalla tämän jalkojen päälle vettä vastan läpi (veden tulee valua jalkoja pitkin maahan, neito istuu kiukaan ääressä).

95. "oi emoni vanha vaimo, lämmitä saloa sauna, pian pirtti riuvuttele, hienosilla halkosilla, lai piimästä poroa, ytelmästä saupua, millä peiponen peseksen, sueksii urosten sulho, sykysyisistä sysistä, taonnoista talvisista" (sulhassaunan kuvaus).

96. "oi emoni kantajani, lämmitä saloa sauna, pian pirtti riunuttele, pikkusilla pilkehilla, lai tiimaista poroa, tuo sie paita palttinainen, tuo sie kauhtana kaponen, päälle paian palttinaisen, tuo sie ussakka utunen, päälle kauhtanan kapoisen" (häävaatteisiin pukeminen).

97. "tämä on kyly ensimäinen, ensimäinen, jälkimäinen, hukuissus hurstin hulpiloih, vakoissus vastan tyvehen, lapsessus lautojen päähän" (häitä edeltävään kylpyyn jätetään lapselliset tavat).

98. "Anni tytti, ainut neiti, niemen neitoni verövä, lämmitä saloa sauna, pikkusilla lastusilla, pienillä pilastehilla, tuopa vettä korvosella, millä sulhon suoriella, moan valivon valmissella" (sulhassaunan valmisteluja).

99. "moamozeni kandajaizen, lämmitäs utune kyly, halolla havuttomalla, puulla muurehettomalla, hauvo vasta villazeksi, sivo vyöllä sulkkuzella" (häitä edeltävä kylpy lämmitetään havuttomilla puilla).

100. "Annikki saaren neiti, lämmitä saloa sauna, pian pirtti riuvuttele, haapasilla halkosilla, pienillä piristehilla" (haapapuilla).

101. "hoi sie Viljo veljyeni, pilkos halot pikkusiksi, paljahalla kalliolla, kasa hietran kalkkamatta, kirveen käymättä kivehen" (sulhasen valmistautumista, halkojen hakkaaminen myöhäistä perinnettä).

102. "Iroseni sikkoseni, lämmitä kynäinen kyly, laustuta simainen sauna, kanna vettä läiköttele, hyissä helmoin, jäässä polvin, herasista heittimistä, läikkyvistä lähtimistä, kolmin koivusin korennoin, laaji saunassa poroa, näpin täysi näyheräistä, sulhon pään pesettämiksi" (sulhassaunan valmisteluja).

103. "maammongoine, kandajoine, lämmitäs kyly läishkäsköitä, medosissu halgosissu, pesen piähyön pelvoipivoks, kaglasen kananmunikse, muun rungan muikse hyvikse" (emo kylvyn laittajana).

104. "mänes, mänes, poigu, kylyh, kylyn minä valmistin, havduin vastan havrun-piäl, veden lämmän lämmitin, kylbe, poiga, kylläzesti, vala vette valdaizesti, peze piähyd pelvaz-pivoks, silmäized-ku siiru kabuks, kaglaine-ku kanan munaks, muitsi rungu lumi tukuks" (sulhasen peseytymisestä).

105. "sormus sormesta solahti, kaunis lanka kassan piästä, punalanka vyöni piästä, sinilanka silmiltäni, helylanka helmiltäni, kultalanka kulmiltani" (neitojen pukeutumista).

106. "Anni tyttö, ainut neiti, läksi vettä kantamahan, otti korvon olkapäälle, meni ahon, meni toisen, meni kohta kolmannenkin, noron puolelle mäkeä, päivän puolelle noroa, otti vettä norosesta, veip on vettä ämmöllensä, ämmö vastahan saneli, tuota vuotin tään ikäni, vuotin vettä juuvakseni" (häitä edeltäviin toimiin kuuluu veden kantaminen ämmölle eli isoäidille).

107. "peze peäs on puhtahaksi, silmäs siivoa hyväksi, hibiäs on hiettömäksi, kagla voahen valgehuoksi" (häävaatteet puetaan hiettömälle hipiälle).

108. "heitä huimus hurssin hulbiloho, vagahaizus vassan tyveh, lapsus laudojen perillä, naiessa jalua naista, muuvokasta morzienda" (sanotaan sulhasen kylpiessä).

109. "suga pilvestä pirahti, sulhon peän suvittsimiksi" (sukimiseen käytetty luinen suka eli kampa).

110. "otan kolme varvastani, netpä silkillä sitelen, punalangalla punelen, tätä neittä naittaessa" (neidonvasta
sidotaan kolmen varvun kimpuista silkkinauhalla ja punaisella langalla).

111. "oi sinä moammoni, kantajoni, magean maion antajoni, lämmitä kyly metoni, metosill on halgosill on, hoi on moammoni, kantajoni, magean maion antajoni, katko vasta varvikosta, valittse lehti lemmekkääsi" (kylvyn valmisteluja).

112. "hoi on moamo, kandajoni, lämmitä kyly laikasköitä, tuo leppäistä halguo leppiembeä, kanna vezi silmäkaivos" (kylpy lämmitetään leppäpuilla ja lähdevedellä).

113. "hoi sinä moamo, kantajani, armas maion antajani, lämmitä kyly metone, metosilla mielysillä, halgosilla haljekkahilla, katko vasta koivusta, vallitse lemmen lehvä" (vastat koivuisista lemmenlehvistä).

114. "neiti kangasta kuttoo, ja sujahtaa sukkulaine, se ja kultakankaita kuttoo, hopiaisii helskyttellöö, sekä miittii miehe miele" (neidon valmistautumista).

115. "jo ois aika ammuin naija, tuuva kultain kottii, kuhu kultane tuotanee, kuhu kulta pantanehe, ku ei tehty tuvaista, saat ei samalhuonehesta" (kodin rakentaminen miehen vastuulla).

116. morsiusapua keräävästä neidosta ja sauvanaisesta (kaaso) sanotaan "suvet tulloot" ("sai äijä villaa, tek nuttuu").

117. "sulholle katajaist kappalauvat, niistä kaaselle kappa" (lahjoiksi valmistetut astiat katajasta).

118. "hyvä kuase, kaunis kuase, synnytä ilo sykerö, ilolakki piähän laula" (kaason osallistumisesta).

119. "mist tänne kuu kumaht, kuu kumahti, päivä pääsi" (lauletaan neidon lakituksen jälkeen).

120. selkup-neidot voivat ottaa miehen osatessaan neuloa käsineet, turkistakin ja poronnahkajalkineet.

121. nganasanit kutsuvat neitojen letteihin laitettuja metallisia riipuksia nimellä nyaptukhyai (hiukset letitetään kahdelle letille ja rasvataan poronrasvalla).

122. "ei sunkaan se ook kumma jos Matti arkailee ottaa akkaa ku eij ook kotia mihin sen vie" (perheen perustamisen edellytyksiä).

123. "kyl siittä saa semmotten äijjän ettei saa eres rekkee kokkoon" (veistäminen mieheltä odotettuja taitoja).

124. "laiska morsii ei kehant neuluu apelle ies kintaita" (vaatteiden valmistaminen naiselta odotettuja taitoja).

125. "kuka ei soa kiertänie vitsoa tyyvvie ast sil miehel ei huoli viel akkoa" (aikuisen miehen voima naisen oton edellytyksiä).

126. nenetsimiehen nahkavyöhön kuuluu luisia ja vaskisia riipuksia ja nappeja, ketjuja, puukko tuppineen, hiomakivi ja suojeleva karhunhammas (vyö aikuisen miehen tunnuksia).

127. nenetsinaisen pyhänä pidetty ompelupussi neulotaan poron päänahasta ja koristellaan taidokkain kirjailuin (ulkosyrjään tasku neuloille ja sormustimille, aikuisen naisen tunnuksia).

128. "nät saren tyttölöil ongi kaksin kassoin hardial, kolmin koittanin seläs" (saaren neidoilla kaksi lettiä ja kolme nauhaa).

129. "meijjen tyttöi pani tildukkaist korva" (tildukkaiset=korvakorut).

130. "sisarhan se ensiksi letitti sen kassan" (tärkeimmät avustajat lähisukulaisia).


131. "kylvettämässä käivät tytöt siz noriken" (neidon kylvettäminen häitä edeltävänä iltana).

132. "mö emmä pidänet kudriloja, a nyd norkansa pittät kudriloja" (kiharoiden tekemisen vieraudesta).

133. "hiukset harrilla, piteks hartioilla" (neidonsaunan jälkeen hiukset harrilla eli harallaan eli vapaina olkapäillä).

134. "ne kakrapokot sillä vassalla kylvetäh jälesti" (morsiusneidot antilaan vastalla, naimaonnen tarttuminen).

135. "sulhasen assa oj jeävitty vanhemmilla, siitä savotimma häitä loatimah" (sulhasen asia ilmoitettu neidon vanhemmille).

136. "neidizet piettih kaglaz jantariloi", "kaglas piettih janttarihelmyizii" (meripihkasta tehtyjä helmiä).

137. "suluhaista on igävä, sidä itkeksie" (häitä edeltävä ikävä).

138. "akat issutti helmet häntih" (lapsen saaneet sukulaisnaiset helmet antilaan päähineeseen).

139. "imbikyly ta neiskyly, miehel mänendeä vas" (häitä edeltävä kyly).

140. "hobjaz azutud on sergazed" (hopeaiset korvarenkaat).

141. "ossiin hobiezen koltsazen" (sormuksen).

142. "hobiezet pangazet" (korvarenkaat).

143. "hobjani tsieppi" (ketju, korujen kotoperäisiä nimiä).

144. "tyttölöil ollah helmet kaglas" (suojelevat helmet kaulassa).

145. "helmikäs korvupangaine" (korvarengas).

146. "siul on vai yksi helmiskerda kaglas" (helmikertojen määrästä, joillain kansoilla nauha / vuosi).

147. "andilazkyly on dostali kyly neidizel" (neitovuosien viimeinen kylpy).

148. "sinne sulhasen kotih pitäis ommella paitoja, niin ne kakrapokot ommellah", "kun sitä morsienta kylvetetäh nin siitä kakrapokot kylvetäh", "kagrabokkoja otettih ombelomah morziemella" (kagrabokot eli morsiusneidot).

149. "meän tytär miehellä mänöy ta Ohvo-teätän tytöt ollah meilä kakruimassa" (auttamassa sukulaistyttöjä).

150. "oli kaglutsieppi, kahtu sormie levei" (kaulaketju).

151. "kassetta yöllä kerättih" (morsiamen pesemiseen, "tekee lempeäksi").

152. "no siitä kun tukka pletittih nin siih pantih siitä kassarihma" (morsiamen hiuksiin).

153. "neidizel om pitky kassu selläl" (pitkä letti).

154. "miul oli nii tobie kassa" (paksu ja tuuhea letti neitona).

155. "nygöi tazatukkii pietäh, mejjän kazvindajjoil oli kassu da kasanagjas kassunuorane" (vieraiden hiusmuotien tulosta).

156. "jo oj jalka kenkitetty, toista vasta kenkitetäh" (morsiamen valmistamista).

157. "sormet täyteh sormuksija, korvat täyteh koltuksija" (morsiamen pukemista).

158. "helmikäs korvupangaine" (korvakoru).

159. "siitä se min sulhani tuopi iltalahjoikse sev voattien" (vaatelahjan häitä edeltävänä iltana).

160. "koditaba jätä kodih, keral älä ota" (sanotaan kotoa lähtevälle tyttärelle).

161. "sini on andilas, kuni on hiät" (häihin asti).

162. "neidine kuvitteleh tyhjeä, suoreilou, duumajjah miehel meniig on" (neidon sovitellessa vaatteita).

163. "kivihine kaglus" (musta ja lyhyt helminauha).

164. nganasanit eivät pidä aikaisempia lapsia liiton esteenä (pidetään "jumalten lahjana").

165. hantit luovuttavat naimisiin menevälle tyttärelle suojelevan kodinhaltijan kuvan (periytyy emolta tyttärelle, haltijalle uhrataan huiveja).

166. komit varmistavat häitä ennen ettei kosijan perheessä ole sairauksia (etenkään henkisiä joita pidetään pahimpina).

167. udmurtit keittävät naimaikään tulleiden neitojen kunniaksi puuron (keitetään pyhässä lehdossa).

168. komit laittavat neidon hiukset häitä edeltävässä saunassa (muutetaan yhdeltä letiltä kahdelle).

169. komien koruihin kuuluu sorsanjalkojen muotoiset korvakorut (suojelevia), simpukankuoret ja leteissä, päähineissä ja vöissä pidetyt pienet kellot.

170. mordvalaiset neidot laittavat kuukautisten alettua päälle naisen paidan (paidassa erityinen lantiokoristus, "pulay", pidetään niin kauan kun hedelmällisyyttä jatkuu).


171. mordvalaiset ympäröivät naisen paidan kauluksen helmin, hopearahoin ja kirjailuin (etenkin kaulusta yhdistävän haan, syulgam, sul-gamo).

172. moksalaiset koristelevat naisen rintavarustuksen helmin, kolikoin ja villatupsuin (suurimmat helmet kaulan ympärille).

173. moksalaiset pitävät korvakoruina hopearahoja, helmiä ja hanhen untuvia.

174. neidon hiuksia yhdistetään hääitkuissa nimeen ja ohimolla asustavaan sieluun (vrt. hiusten sukiminen häitä edeltävänä iltana).

175. mordvalaiset leikkaavat neidon hiuksista suortuvia häitä edeltävänä iltana (annetaan sisarelle tai ystävättärelle).

176. vepsäläiset sukivat neidon hiukset saunassa häitä edeltävänä iltana (niidizeht, neito kutsuu itkuin sukulaisia sukimaan, miehet sukivat, naiset vastaavat itkuin).

177. "sui, sui sisarakene, sui sorasta hiusta, vahalatva lahutele, no sui, sulle õnnest, sui viläst" (sui sisareni, sui soreaa hiusta, erottele vahanvärisiä hiuksia, no sui, sulle onneksi, setukaisten sukimislauluja).

178. "sugu, tulgõ õks päädä sugima, võsa, tulgõ õks harja võtma, kui olli ma inne neiokõnõ, kutsus õks ma suku sugimahe, võssa kutsus harja võtma, sugigõ õks mul iast ilosahe, pandas mul pää palmikohe, saai õks pääd päävä nätä, hiust tuulõ helotada" (suku, tulkaa sukimaan päätäni, sukulaiset, ottakaa harja, kun olin vielä neito, en kutsunut sukuani sukimaan, sukulaisiani ottamaan harjaa, sukikaa iäkseni iloiseksi, sitten kun hiukseni on letitetty, ei pääni näe päivänvaloa, hiukseni hulmua tuulessa).

179. "nõsõ'i iks mu nõrga käe, painu'i iks mul partsi sõrmõ, sui'ks sa iäst ilosahe, kaugust kal'lihe, saa'i inämb pääd päiva nätä, hiust saa'i tuulõ helotõla, pandas pää'ks jo palmikohe, hius hella nöörikuhe, sui'ks sa iäst ilosahe, ja kaugust kal'lihe" (heikot käteni eivät nouse, sorsan-sormeni eivät taivu, sui iäkseni iloiseksi, kaukaa kallihiksi, pääni ei päivää näe, hiukseni eivät hulmua tuulessa, päätäni letitetään, pehmeät hiukseni peitetään, sui iäkseni iloiseksi, kaukaa kallihiksi).

180. "soe pääda, neitsikene, soe pääda, arja pääda, soe need sulad hiused, arja need ane hebemed, sugu tõi soa Virusta, isa arja Arjumaalta, veli kammi kaugeelta" (sui päätä, neito, sui päätä, harjaa päätä, sui näitä sulia hiuksia, harjaa hanhen haituvia, suku toi suan Virosta, isä harjan Harjumaalta, veli kamman kaukomailta, setukaisten sukimislauluja).

181. saamelaisneito riisuu häiden edellä neidonkenkänsä ja kätkee kuukautisriepunsa (kutsutaan "toisen emon" eli Sáráhkkán rievuksi).

182. "neizikylyn lämmäh pannes kerätäh neidizet, kutsutah, kyly lämmitetäh pajon ker, neidizet itkietäh
andilahal" (neiskyly, lämmitetään laulaen).

183. "neiskyly, tytöd autetah andilasta" (häitä edeltävä kyly).

184. "naindusobu piettih, äjjygo lahjoa annetah" (sovittiin häälahjoista).

185. "naindusovad on laitud nygöi meäm pojjal, vai naija kovahuttoa" (häälahjoiksi laaditut vaatteet valmiit).

186. "pidäy kyzyö, laskietannehgo sinuo kodavävykse, kerähm ajoa" (ajaa kerähmö eli kutsua suku koolle, sukuihin ei haluta vääränlaisia ihmisiä).

187. "lämmitä kyly medoni, medozil mielyzil, halgozil haldeikkahil" (häitä edeltävän kylyn taianomaisesta luonteesta).

188. "nejjistyzvirred on käzil neidizinn ollez ainoz" (kotoa lähtöön valmistavat laulut).

189. "kezäaigazin mäned mandzoimoahuzil, siid minun valgied valdazed avaele" (neijistysvirsien kieltä).

190. "nejjistyksem pidäy" (viettää aikaa naimattomana).

191. "se neidini mänetti neijissyksen, ku lapsen sai" (neijistyksen loppu).

192. "miehel gu menet, sid nejjiständy loppuu" (elämä muuttuu).

193. "neizaigua pädi eliä" (päti elää, huoletonta aikaa).

194. "tytöil loukkosie lävissetäh usniekkoin varoin" (lävistetään korvia koruja varten).

195. "sillozeh aigah kaikil korvat läystettih" (lävistettiin, vanha tapa).

196. "kahta luudu pidäs pann yhteh, sid neizaig oliz vesselembi" (nähdä toisen luun eli sukupuolen edustajia).

197. "käimmö lujuzil" (sopimassa häistä).

198. "ennen lujuiziem piendeä ei lahjoi juata" (jaeta lahjoja).

199. "lujuod laitah, sid on andilaz, kuni lujutt ei laita, sin ei ole andilaz" (lujusien merkityksestä).

200. "liesteil ollah" (perumassa häitä).

201. "lujad liessytimmö" (purimme lujusissa tehdyn sopimuksen).

202. "azied liessettih, ei annettu muttsoi" (peruttiin häät).

203. "naizilla on latikot a tyttölöillä kassat" (latikot eli palmikot).

204. "lapsemmieli on vie, ei ole vanhemban mieldy" (ei ole valmis naimaan).

205. "heitä lapsestandu nygei, opi ruveta nejjistämäh" (lapsesta neidiksi).

206. "heitä lapsessuz lautsan oal, vagahaissuz vassan oal" (neiskylyssä luovutaan lapsellisista tavoista).

207. "lapsiluadu vie on tyttö" (15-vuotiaana, liian nuori naimaan).

208. "lapsmieli on vie, hoz rungoa on" (lapsen mieli, aikuisen runko).

209. "erähäl on kaks pyöröidy peälakal, kel on kaks kerdoa najja virkkanuh Jumal" (hiuspyörtyäisten
ja naimaonnen yhteydestä).

210. "kui mänemäh ruvennet, migäli voinemmo, sigäli autammo" (naimisiin menevää tytärtä, nuorten
auttaminen uuden elämän alkuun).


211. "naizill ollah palmikot" (alkujaan miehilläkin).

212. "neidizil on tukad yhtel palmikol" (yhden palmikon vaihtaminen kahteen, sukulaiskansojen kuvissa
kaikilla kaksi lettiä).

213. "senkös tähem Moarie-tytöm palopeäkse heitti" (heitti palopääksi, hylkäsi ennen häitä).

214. "palvaileh neidizez ymbäri" (liehittelee neitoa, vrt. palvoa).

215. "brihaksi sanotah i pojaksi" (naimatonta nuorta miestä).

216. "mie en suvatse laiskoi brihazie" (laiska=lazy, briha=selvästi venäjää, laiskojen miesten alkuperästä).

217. "heitä nygöi brihastandu, ota akku" (läheisten neuvot).

218. "brihastuksen loppi, ku nai ga" (lopetti poikamieselämän).

219. "paraz brihastuzaigu on, en rubie naimah" (liian aikaisin naimisesta).

220. "viel brihaistaa, ei ota akkua" (viettää poikamieselämää).

221. "ei voi häi nejjisty hyveä löydeä, sendäh i brihastau" (hyvän löytäminen, vrt. "ainoan oikean").

222. "häi brihasti kahtehkymmeneh kolmeh vuodes sah" (naimavuodet).

223. "brihastui nygöi, jo sulhaiziks kävyi" (käydä sulhaseksi).

224. "että haisis havulle, kattaille katkuas, metän iliveksen iholle, metän uuhen untuville" (luetaan neitoa kylvetettäessä).

225. "koko vuoren tehtii kapioo" (kapioita eli morsiamen myötäjäisiin kuuluvia kankaita ja vaatteita).

226. "siit ku hyö tekkiit ne kapiaan" (kun tekivät kapiot, voitiin viettää häät).

227. "morsiar rustas ittellensäk kapioota" (itse tekeminen=omaa, toisilla teettäminen=vierasta).

228. "kapina ol semmotti sit vaan ko laitetti niit hantuukei ja alusvaatei ja raitei" (kapioiksi liinoja, alusvaatteita ja lakanoita).

229. "eihän ne tyttöihmiset muuta kun kapiohömppöötä kutovat" (kutovat kapioihin kuuluvia kankaita,
mieleistä puuhaa).

230. "se oli kapioliinaa kun tehtiim paitoja niillem miähen sukulaisille" (vrt. lahjojen vaihtaminen sukujen välillä).

231. "se morsijal läht kapijonajoo, nin sille annettiin niitä siteitä ja nestuukkija ja pellavaspalamikoeta ja villoja ja mitä kukin anto" (kapioiden kerääminen eli kerjääminen, selvästi vierasta perinnettä).

232. "em minä käynnyk kapionhaussa" (kapioiden keräämisen myöhäisestä alkuperästä, suurin osa
ns. kylähäihin liittyvistä tavoista vierasta alkuperää).

233. "kapiopussit ol valkeit pussia ja niis ol punaset sitiet" (pussit joihin kapiot kerättiin).

234. "miten tuo oesik kun tännet tullessakit tahto riita kapista" (naimisiin meno epäilyttää kun nyt jo riidellään, osa alkuaikojen vaikeuksista voi johtua siitä ettei tunneta kunnolla).

235. "paikan katannolle" (morsian meni, katsomaan tulevaa kotiaan). 

236. "se käv kahtomassa hakoa ihelleen" (morsian miehen kodissa).

237. "kävi arina katsomassa" (morsian).

238. "suluhane haki morsiemesak katsotuksille" (katsotukset=koeaika jonka morsian viettää sulhasen kotona ennen häitä).

239. "katsotuksilla on käötetty ja hyvä kuuluu tulovan" (vieraat tavat=luovat uusia vieraita tapoja,
miehen perheeseen muuttaminen tuntuu kaikista häätavoista vieraimmalta).

240. "pitteähä sil tytöl soaha kavetta" (kavetta eli kapioita, liina ja pitovaatteita).

241. "se meni kehruupuunsijaa kahtomaa" (sanotaan sulhasen kodissa vierailevasta morsiamesta).

242. "kuka ämmä pääs katsomaa keträpuusijal ja susimaa" (keräämään morsiuslahjoja morsiamen kanssa,
vrt. kerjäämään).

243. "mäntii oikei usia mies ottamoa morsianta keträppuu sijoil" (katsomaan keträpuun sijaa morsiamen kanssa).

244. "sie taisit käyvä jo keträppuun paikkoo kahtomassa" (häitä edeltäviä tapoja).

245. "kävi ettimäsä keitinselän paikkaa" (vrt. keträpuun paikkaa).

246. "jo huusiit kaukaa jot morsee tulloo kekkaämmä keral" (kekkaämmä=vanhahko nainen joka kiertää morsiamen kanssa ennen häitä).

247. "siihe aekkaan kun kerruuttivat ne miehet niitä morsiemijjaan" (keruuttivat morsiamiaan, kapioiden keräämisen vieraasta alkuperästä).

248. "kerräämäs morsiimet käivät sauvaämmä kans, pellaviikii jotkut antoit" (keräämässä kapioita
sauvaämmän kanssa).

249. "sie taisit käyvä jo keträppuun paikkoo kahtomassa" (vieraimmalta vaikuttava miehen perheeseen muuttaminen, yhden miehen alaisuudesta (oma isä) kahden miehen alaisuuteen (sulhanen ja isänsä),
vrt. kotoperäinen omaan kotaan muuttaminen).

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti