v.1.08

keskiviikko 25. heinäkuuta 2012



HÄÄT

1. hääparille toivotetaan "eläkää yhdessä niin kauan kun hampaat suussa pysyvät".

2. hääpari vastotaan pirtin ovella ja toisen kerran tulisijan edessä.

3. morsiamen syliin laitetaan poika tai tyttö sen mukaan kumpaa toivotaan.

4. häävaatteet periytyvät sukupolvelta toiselle.

5. häävaatteisiin laitetaan paljon suojelevaa punaista (lakki, huivi, paidan kirjailut).

6. häävuoteen ympärille kiedotaan punaista lankaa.

7. hääkulkueen reitille ja häälahjojen ympärille solmitaan punaista nauhaa.

8. morsiamen toimiin kuuluu veden luokse matkaaminen, ruokalahjojen laskeminen Veen emolle (terveys, jälkikasvu) ja veden äärellä tanssiminen.

9. morsian kannetaan rekeen jalat edellä ("jotta ei kaipaisi takaisin").

10. morsiamen ja sulhasen kulkueet kohtaavat toisensa puolivälissä perheiden taloja jonka jälkeen yhdistynyt kulkue kiertää talot useita kertoja (hääpari matkaa kulkueen keskivaiheilla).

11. morsiamen tapoihin kuuluu veden hakeminen lähimmästä lähteestä ja lahjan jättäminen Veen emolle.

12. morsiamen päätä ja jalkoja roiskitaan vedellä toisena hääpäivänä.

13. morsiamen kantamasta vedestä valmistetaan hääpuuro (vesi kannetaan niin että pisaraakaan ei pääse maahan, roiskeet=kyyneleitä).

14. hääpari suojataan vedellä valellen, suojelevia loitsuja loihtien ja tulen kanssa kiertäen (kahdesti myötä ja kerran vastapäivään, vuitaiminen).

15. hääparin korvat valellaan vedellä (kuuntelun taito).

16. morsiamen talolle saapuneelta sulhasjoukolta arvuutellaan mahdottomilta tuntuvia kysymyksiä ("kuinka monta tähteä taivaalla", pyritään viivyttämään morsianta valmisteltaessa).

17. häihin lähdetään etuovesta ja palataan takaovesta.

18. ketohäitä vietetään luonnonniityllä jonne levitetään valkoisia pellavakankaita (tarjoilut kankaiden päälle).

19. morsiamen talon eteen levitetään liina jolle morsian johdatetaan sulhasen seuruetta odottamaan.

20. morsiamen ja sulhasen hiukset solmitaan tai letitetään yhteen liiton merkiksi (miehillä ja naisilla yhtä pitkät hiukset).

21. hääpäivän säästä ennustetaan parin tulevaisuutta (pouta=onnea, sade=riitoja).

22. ensimmäisen hääpäivän sään uskotaan kertovan sulhasen luonteesta, toisen morsiamen ja kolmannen esikoisen.

23. hääparin tapoihin kuuluu samasta puukupista juominen ja samalla puulusikalla syöminen.

24. häävuoteen alle laitetaan parillinen määrä kiviä (toisaalla "niin monta kuin toivotaan lapsia").

25. hääperinteisiin kuuluu morsiamen talolla pidetyt läksijäiset (syödään, juodaan, tanssitaan), yöpyminen, toisen hääpäivän aloittaminen aterialla, sulhasen talolle matkaaminen, ryijyn levittäminen sulhasen talon rappusille, morsiamen laskeminen ryijylle, hääparin kantaminen pirttiin, kunniakierroksen käveleminen pirtissä (muiden katsellessa), maljojen juominen, laulaminen, soiton kuunteleminen, pienen pojan tai tytön laittaminen morsiamen syliin, kedolle siirtyminen, parin polvistuminen ryijyn päälle, yhytys-sanojen lausuminen suvun vanhimman toimesta, parin onnitteleminen, kankaiden levittäminen kedolle, tarjoilujen asettaminen kankaille, hääaterian syöminen yhteisistä vadeista (laulajan säestäessä), yhdessä laulaminen ja tanssiminen, kolmanteen hääpäivään herääminen, morsiamen kukkaseppeleen vaihtaminen nuorikon nättymyssyyn (nättykäiset), puuron, rieskan ja juuston tarjoaminen vieraille, päivän viettäminen syöden, juoden, tanssien ja kisaillen (nuoret miehet mittelevät voimiaan painien ja kiviä kantaen), neljännen hääpäivän aloittaminen aamiaisella, kertojen juominen (pari istutetaan pöydän taakse, parin eteen asetetaan vakka ja juominkeja, vieraat käyvät laskemassa vakkaan lahjoja) ja vieraiden poistuminen koteihinsa.

26. pari yhytetään sytyttämällä hankaamalla tai iskemällä tehty tuli (syttymisestä ennustetaan parin tulevaisuutta, yhytys-sanoja vanhempaa perinnettä).

27. vienankarjalaisiin häihin kuuluu morsiamen talolle saapuminen aikaisin aamulla, pirttiin käyminen, morsiamen eteen astuminen, morsiamelle kumartaminen ja hakuaikeista ilmoittaminen, pihalle poistuminen, morsiamen johdattaminen saunaan, morsiamen peseminen (veli kaataa vettä), morsiamen hiusten sukiminen, "kukkaiskielen" puhuminen morsianta laitettaessa, pirttiin palaaminen, ensimmäisten lahjojen antaminen (kiedotaan huiveihin, asetetaan tarjottimelle, morsian koskettaa lahjoja), vastalahjaksi kestittäminen ja itkeminen, makuuvaatteiden pyytäminen maamolta ja taatolta ("joilla yöpyä viimeinen yö"), toisen hääpäivän aloittaminen leipomalla (viemisiksi anopinpiiraat), kisojen järjestäminen pihamaalla, sulhasväen kutsuminen sisään, pöytien asettaminen katsotusta varten (sulhasjoukko istutetaan morsiamen sukua vastapäätä), käeniskuleipien asettaminen perimmäiselle pöydälle, morsiamen pukeminen saunassa (hyväksyy vaatteet kolmannella ojennuksella, pukee itse esiliinan ja otsanauhan), morsiamen ja kaasojen saattaminen pirttiin, verhojen vetäminen morsiamen seurueen ja sulhaskansan väliin (paapon toimesta), tarjottimen antaminen morsiamelle, juoman tarjoaminen vieraille (aloittaen sulhasesta, kieltäytyy kolmasti), toinen lahjanvaihto (morsiamelle kosto, sulhaselle punainen paita, otetaan vastaan kolmannella ojennuksella), katsotuksen päättymisen julistaminen suvun vanhimman toimesta ("piettiin rauhassa ja tervennä katshotus, ei tullut vaaraa eikä vahinkoa"), parin varaaminen tietäjän toimesta (suojaavia loitsuja loihtien), pöytien kääntäminen tavalliseen asentoon, yhdessä ruokaileminen, kolmas lahjanvaihto, vajehukseen valmistautuminen, sulhasen lahjominen morsiamen toimesta (kumartaa kolmasti), morsiamen käsivarteen tarttuminen, pyöräyttäminen ja varpaille astuminen (sulhanen), sulhasen jaloille astuminen (morsian), morsiamen vetäminen viereen ja tukistaminen sulhasen toimesta (vajehuksen päättyminen), lähtörokan syöminen, morsiamen pukeminen arkivaatteisiin, hääitkujen itkeminen arkivaatteissa, morsiamen suvun kutsuminen vastavierailulle, sulhaskansan poistuminen, morsiamen sukulaisten matkaaminen sulhasen talolle, morsiamen suvun kestittäminen, morsiamen sukulaisten poistuminen pihalle ja palaaminen sisään, kotona odottavan morsiamen tilasta ilmoittaminen ("olihan meillä asjaakin, meill on hyvä rahvas asja semmoinen jotta mitä oletta käynyt siellä roatamah, piilotteliutumah, antilas hyppöä ikkunasta ikkunah, tahtoo mennä reppänästäkin, emme voi pitää"), natojen eli sulhasen sisarten lähettäminen morsiamen talolle, natojen kestittäminen, nadoille itkeminen (kiitokseksi vastalahjoja), sulhasjoukon palaaminen morsiamen talolle, morsiamen valmisteleminen lähtöön, eroitkujen itkeminen, morsiamen johdattaminen pihalle, polvistuminen turkin päälle ja kumartaminen neljälle ilmansuunnalle, nuorten neitojen huiskiminen turkilla (lemmen tarttuminen), morsiamen otsanauhan riisuminen, kuljettaminen ympäri pirttiä ("sopivaa sijaa" etsien) ja laittaminen nuoremman sisaren tai sukulaistytön päähän, morsiamen kävelyttäminen pirttiin tuodun kirstun ympäri ja istuttaminen kirstulle kolmasti, morsiamen hiusten letittäminen kirstun päällä, palmikkojen kääriminen päälaen ympärille ja pään lakittaminen (hiusten lisäksi peitetään kaula ja kädet, lakitettaessa lauletaan päänpanentavirttä), sulhaskansan poistuminen pihalle, pienen pojan tai tytön tuominen morsiamen polvelle, morsiamen taluttaminen pihalle enon tai veljen toimesta (suvun seuratessa),
morsiamen kirstun potkaiseminen (naimaonni), morsiamen johdattaminen sulhasen eteen, sulhasen neuvominen
sanoin "myö olemma kasvattaneet mielehemme, kasvata sie nyt mielehes, johdata hyvällä sanalla, mutta peätä elä kadota, on meitä suuri heimokunta, me etsimään käymme", morsiamen neuvominen sanoin "sie elä kauniisti jottei suvullesi ja heimollesi tulisi sinun takia häpiätä", morsiamen pyöräyttäminen kolmasti, morsiamen huivin alle katsominen, morsiamen vetäminen viereen (sulhasen toimia), hääjoukon varaaminen tietäjän toimesta (lukee suojaavia loitsuja kirveen ja soihdun kanssa, hajottaa päreet pihamaalle), morsiamen suvun kutsuminen myötämenijäisille, sulhasen talolle matkaaminen (maamo jää itkemään morsiamen kirstulle), morsiamen kintaiden heittäminen sulhasen talon pihalle, hääparin istuttaminen pitkän pöydän taakse, saattojoukolle kumartaminen, morsiamen huivin poistaminen ja tulovirren laulaminen morsianta paljastettaessa.

28. sulhasen vaatteisiin piilotetaan lahjoja jotka morsian voi löytää hääyönä (morsian asettuu kasvot tai selkä sulhoon päin).

29. häihin kuuluva kädenpuristus suoritetaan pellavaliinan alla (toisen tiedon mukaan pari kiedotaan liinalla käsistään yhteen, eron tullessa liina revitään kahtia ja heitetään polun kahta puolin).

30. morsiamen reitti saunalle päällystetään pellavaliinoin (alkujaan lehvin tai havuin).

31. neidon otsipaikka vaihdetaan häissä nuorikon päähineeseen (otsipaikka=neitojen niskan taakse solmittu kapeaksi nauhaksi kierretty huivi).


32. karjalaista morsianta kutsutaan antilaaksi ja valvatiksi (antilas=annettu, valvatti=odotettu, sana morsian lainaa balttien nuorikkoa tarkoittavasta sanasta marti, sanan kotoperäisiä vastineita itämerensuomalaisten mutso ja saamelaisten lintu, loddadz).

33. morsiamen äiti siirtää lapsionnen tyttärelleen nuorikon lakkia laitettaessa (sitoo morsiamen hiukset omilla hiuksillaan).

34. mordvalaisiin häihin kuuluu leivän ja hunajan uhraaminen esivanhemmille, kannan leikkaaminen leivästä, hunajan siveleminen kantaan ja kannan vieminen yöllä morsiamen talon portin pylvään päälle.

35. moksalaisiin häihin kuuluu alustavat tiedustelut, esivanhempien hyväksynnän pyytäminen, "tähtien pano" eli lahjojen valmistaminen, lahjojen vaihtaminen, sulhasen "pilkkaaminen" lauluin, sulhasen kodin tarkastaminen, kosinta, morsiamen piiloutuminen kosinnan ajaksi, "merkin pano" eli sulhasen tuoman rintakorun ojentaminen, kylän ympäri kulkeminen näyttävässä neitojen rivissä, morsiamen laulun laulaminen, morsiussauna, morsiamen "pidätteleminen" saunassa, morsiamen palmikon hajottaminen, hiusten sukiminen ja pukeminen häävaatteisiin, kikirkan eli helmikoristeisen pannan asettaminen morsiamen päähän, häihin kutsuminen viestikapulan kanssa, nauhan sitominen kapulaan myöntävän vastauksen merkiksi, sulhasen valmistaminen, sulhasen vanhempien hyväksynnän pyytäminen, sulhasjoukon liikkeelle lähteminen, sulhasjoukon pysäyttäminen morsiamen talon edessä, "portinvartijoiden" lahjominen, morsiamen pään peittäminen kukkahuivilla, parin päähineiden poistaminen ja pyörittäminen päiden päällä, sulhasen lakin laittaminen morsiamen päähän, morsiamen otsanauhan laittaminen sulhasen päähän, sulhasen talolle matkaaminen, hääkulkueen "kynsiminen" karhuksi pukeutuneen toimesta, "karhun" tervehtiminen, paistinpannun potkaiseminen sulhasen talon kynnykseltä, tulijoiden kestittäminen, laulaminen ja tanssiminen, yöpyminen, morsiamen herättäminen, morsiamen nimeäminen nuorikon eli miniän nimellä, leivän pitäminen morsiamen pään päällä nimeämisen aikana, nuorikon johdattaminen kaivolle, nuorikon tutustuttaminen uuteen veteen, uusiin sukulaisiin tutustuminen kisailun ja leikkien avulla, yöpyminen, nuorikon sukulaisten poistuminen, lähtöleivän leipominen, nuorikon sauna ja nuorikon ensimmäinen vierailu vanhempiensa luokse.

36. sulhasväkeä huijataan pukemalla morsiamiksi joukko morsiamen ystävättäriä ("morsiamen etsiminen").

37. mordvalaisiin häihin kuuluu morsiamen vaatteiden savustaminen ja morsiamen seurueen päähineiden koristeleminen värikkäin nauhoin.

38. hääpari kulkee pöydän ympäri käsi kädessä toisten laskiessa harteilleen liinoja (liinat sidotaan pitkäksi nauhaksi, "pitkää yhteiseloa").

39. morsian heittää talon kuistilta heinikkoon korun jota nuoremmat neidot alkavat etsiä (naimaonni).

40. hääparin kotioven ylle lyödään veitsi ja häävuoteen alle laitetaan koivuhalkoja (suojelevia toimia).

41. kaasojen määrä vaihtelee yhdestä kolmeen (ensimmäinen taluttaa morsianta ja istuu vieressään, toinen laulaa häälauluja, kolmas laulattaa vanhempia).

42. morsianta talutetaan kankaasta, hihasta tai kädestä kiinni pitäen (toinen kaaso pitää kättä morsiamen kaulalla, kaasot lähisukulaisia).

43. karjalaisiin häihin kuuluu morsiamen poistuminen pirtistä ("niin monta kertaa kuin perheessä jäseniä"), perheenjäsenille itkeminen, morsiamen pään peittäminen huivilla (ujoi), sulhasen talolle matkaaminen, tulijoiden vastaanottaminen sulhasen äidin ja siskon toimesta, turkin laskeminen maahan, morsiamen astuminen turkille, uuden maan tervehtiminen ("terve maalle manterelle, terve tervehyttäjälle"), saattajien sanat ("tulimme istuttamaan kaunista kukkaa"), morsiamen käyttäminen maata tervehtimässä, sulhasen pirttiin astuminen, morsiamen huivin poistaminen ja silmiin katsominen ("kauniita lapsia").

44. morsian voi vahvistaa asemaansa polkemalla sulhon jalan päälle ja hyppäämällä tämän päälle nukkumaan mentäessä ("oma tahto, oma mieli").

45. udmurttisulhanen rientää piiloon morsiamen seurueen saapuessa (tulee esiin seuraavana päivänä).

46. hääpari asetetaan seläkkäin ja köytetään yhteen vyöllä jonka jälkeen pari kumartuu ja päällensä nostetaan alaston lapsi joka vihtoo paria märällä vihdalla (lapsionni).

47. häätalo koristellaan koivunoksin, pitkin valkoisin liinoin ja luonnonkukin (vrt. koivujen alla järjestetyt ketohäät).

48. häitä varten tarvittujen vaatteiden ja kankaiden kerääminen ja valmistaminen aloitetaan nuorena
(paikoin jo 12-vuotiaana).

49. häätapoihin kuuluu morsiamen kohottaminen akaksi (naitujen naisten toimesta) ja sulhasen kohottaminen ukoksi (naitujen miesten toimesta).

50. saamelaiset viettävät häitä talvisaikaan nuorukaisen tai neidon kodalla.

51. saamelaisiin häihin kuuluu vieraiden kestittäminen (poronjuustoa, poronlihakeittoa, kalaa), juotavien jakaminen lahjoja vastaan (lahjat annetaan "uusille ihmisille") ja kiitos ja ylistyslaulujen laulaminen.

52. häihin kuuluu sukujen välinen kilpalaulanta (lauletaan suvun parhaan laulajan eli esilaulajan johdolla, esilaulaja laulaa ensin muiden seuratessa).

53. setukaiset poistavat morsiamen punaisen lakin ruokailun, laulun ja tanssin ajaksi (asetetaan takaisin
häämenojen jatkuessa, toisen tiedon mukaan vuorottelua tehdään morsiamen vaatteilla, arkivaatteet häävaatteiden alla).

54. setukaisten häihin (sajat) kuuluu sulhasen tuoman kosioliinan (puhäzerätti) lyöminen morsiamen talon seinälle, ympyräkuvioin koristellun leivän (leemeleib) asettaminen talon pöydälle, morsiamen suvun kesken ruokaileminen, morsiamen puhemiehen valitseminen (eno), morsiamen käyttäminen aitassa, kulhon hajottaminen laulajien tanssiessa sirujen päällä, tyynyn pehmittäminen morsiamen istuimeksi, lahjojen tuominen morsiamen eteen (kumartaa kiitokseksi), morsiamen saattaminen kuistille (neitojen laulaessa ja tanssiessa), morsiamen sukiminen kuistilla (suitaan vuorotellen morsiamen itkiessä "menetettyjä neidonhiuksiaan"), neitojen työntäminen sivuun, vanhempien naisten tanssi, nuorten miesten tanssi ("piha puhdas, sää kaunis, morsian valmis, kaikki valmiina sulhasta varten"), sulhasen suvun kokoontuminen sulhasen talolle (syödään, juodaan, lauletaan, tanssitaan), sulhasen pukeminen ja sukiminen aitassa (suitaan vastakarvaan), neuvokkivirsien laulaminen sulhasta valmisteltaessa, morsiamen talolle matkaaminen, sulhasjoukon pysäyttäminen talon portilla, portinvartijoiden lahjominen, kankaan asettaminen maahan (morsiamen äidin toimesta), sulhasen astuminen kankaalle, lahjan ojentaminen morsiamen äidille, morsiamen suvulle kumartaminen (sulhasen toimia), kankaan taitteleminen maasta, sulhasjoukon kutsuminen sisään (istutetaan pöytään), sulhasen tuoman kosioliinan (puhäzerätti) ripustaminen talon pyhään nurkkaan, juoman kaataminen morsiamen vanhemmille ja sukulaisille (sulhanen), morsiamen tuominen hääkansan eteen (viedään saman tien pois), morsiamen ylistäminen laulajien toimesta, sulhasen vieminen aittaan, ruokaileminen, eroitkujen itkeminen, jäähyväisleivän leikkaaminen (puolet morsiamelle, puolet vanhemmille), morsiamen suvun kutsuminen vastavierailulle, sulhasen talolle matkaaminen, morsiamen auttaminen alas (sulhasen isän toimesta), lahjojen ojentaminen sulhasen vanhemmille, kynttilöiden sytyttäminen, palamisesta ennustaminen, parin saattaminen aittaan, parin kestittäminen aitassa, morsiamen kapioarkun tuominen aittaan, lahjojen jakaminen arkusta, morsiamen sukulaisten kestittäminen, morsiamen hakeminen aitasta ("vastoin tahtoaan"), sulhasen suvun kutsuminen vastavierailulle ja morsiamen suvun poistuminen.

55. setukaiset kutsuvat häiden toista päivää heimopäiväksi (hoimupäiv, vietetään oman suvun kesken).

56. setukaisten heimopäivään kuuluu leikkiminen, hölmöileminen, yhdessä oleminen, morsiamen saattaminen kaivolle (kantaa kaksi ämpärillistä vettä) ja yhdessä ruokaileminen.

57. karjalaisiin häihin (lahjomiset) kuuluu antilaan talolle matkaaminen (sulhanen, tietäjä, soajannaini eli sulhasen sisar ja tämän mies), antilaan vieminen piiloon itkettäjän toimesta (pirtin tsuppuun), pirttiin käyminen, antilaan eteen astuminen, antilaalle kumartaminen (kolmasti), lahjojen tarjoaminen antilaalle (nousee seisomaan ja kieltäytyy), lahjojen vastaanottaminen veljen tai isän toimesta, lahjojen vieminen aittaan (soajannaini näyttää mikä tulee kullekin), vastalahjojen antaminen (vaatteita, liinoja), lahjanvaihdon "ihmetteleminen" ("miksi mentiin ottamaan lahjoja omattomilta"), itkujen itkeminen, parin varaaminen tietäjän toimesta ja makuuvaatteiden pyytäminen antilaan vanhemmilta.

58. antilas nukkuu viimeisen yönsä kahden neidon välissä (unta vartioidaan, vuode kyhätään höyhenistä).

59. hääpäivän tapoihin kuuluu antilaan herättäminen ("nukkui kuin muurahaispesässä"), murkinalle käyminen, sulhasjoukon saapuminen (kovaa ääntä pitäen), pöydän ympäri käveleminen eroitkuja itkien (antilas ja itkettäjä), sulhasjoukon vastaanottaminen vävyn virrellä (ohjataan istumaan "parhaille paikoille"), antilaan pukeminen tsunalassa (pirttiä vastapäätä oleva valkea aitta, hyväksyy vaatteet kolmannella ojennuksella), antilaan taluttaminen pirttiin (saviessan eli verhon taakse), poapon julistus verhon välistä ("ei näytetä ilman lahjoja", verhon takana poapo, antilaan sisaret, ystävättäret, tädit ja veljien, setien ja enojen vaimot), antilaan hiusten sitominen (sisaret, veljien vaimot), antilaan tuominen verhon takaa, antilaan ja sulhasen seurueiden lähestyminen (yhtyvät keskellä pirttiä), sulhaselle kumartaminen, koston ojentaminen antilaalle, paidan ojentaminen sulhaselle (antilaan ompelema), neljälle suunnalle kumartaminen (antilas), kiukaan ääressä itkeminen ("kuinka omattomat lahjoivat"), antilaan taluttaminen pirtistä aittaan ja häävaatteiden riisuminen.

60. morsiusneitoja kutsutaan kakrapokoiksi, tsiilahaisiksi ja nokkosiksi.

61. karjalaisiin häihin kuuluu häiden läpi jatkuva asian "tuumaileminen" (jos kukaan ei tule toisiin ajatuksiin ilmoitetaan "miän puolesta asie vielä nousou").

62. hääparin varaamiseen eli suojaamiseen (iltalahjojen jälkeen, katsotuksen ja peärahan välillä, vuitaijessa) kuuluu parin kiertäminen kolmasti viikatteen, tulisen päreen ja veden kanssa, parin vaatteiden yhdistäminen
luuneuloilla (olkapäistä, vyötäröltä ja jaloista, "että joutuvat lähelle toisiaan") ja parin kävelyttäminen kahden tulen välistä.

63. karjalaisiin häihin (vajehus) kuuluu liinojen vaihtaminen (antilas tarjoaa sulhaselle liinaa, sulhanen pyöräyttää antilasta kolmasti), antilaan istuttaminen sulhasen viereen, vierekkäin istuminen, toistensa jaloille polkeminen, antilaan "tukistaminen" kaksin käsin sulhasen toimesta, antilaan tempaiseminen pöydästä "järkyttyneen" itkettäjän toimesta, antilaan taluttaminen aittaan, häävaatteiden riisuminen, pirttiin palaaminen arkivaatteissa ja tapahtuneen itkeminen ("kun vallan omattomat voalimaiset voimaloin kätösin vaiman liikahuteltih").

64. hääpäivän tapoihin kuuluu jäähyväisitkut, myötäjäisitkut, myötäjäisten (turkki, makuutarpeita, vaatteita, työvälineitä, kotieläimiä) laittaminen kuljetusta varten, vävyn virren laulaminen sulhasen seurueen lähestyessä (antilas istuu ystävättäriensä sylissä), turkin levittäminen pihalle, antilaan astuminen turkille (kumartaa pihamaalle, ilman suunnille ja esivanhemmille), antilaan kävelyttäminen pihaa ympäri ("lassemassa valdojaan"), antilaan kassan hajottaminen, antilaan taluttaminen hiukset silmillä (etsii turvallista paikkaa "imbikuiduzilleen"), oven avaaminen pihalta palattaessa (isä avaa "kuin vieraille"), viimeiset hyvästit ja antilaan pyöräyttäminen (kukin vuorollaan).

65. antilaan ottsipaikan eli huivin (neidon vallan) luovuttamiseen kuuluu pirtin ympäri käveleminen "sopivaa paikkaa" etsien, huivin sovittaminen nuoremman sisaren tai sukulaistytön päähän ("vakavasti valtivoitavaksi"), piirin muodostaminen pihan keskelle, antilaan, itkettäjän ja sukulaistytön astuminen piirin keskelle, huivin käyttäminen piirissä olijoiden päässä ja huivin asettaminen sisaren tai sukulaistytön päähän.


66. antilaan hiuksia suitaan häitä edeltävän illan kylymenoissa ja hääpäivänä ennen lakinpanoa (seisoo suittaessa kiukaan patsaan luona, nokiräppänän alla tai keskellä lattiaa, ennen sukimista nostetaan huivi (ujoi) antilaan silmiltä, suudellaan tätä ja sanotaan "pie mieli päässäs ta kuuntele miestäs").

67. antilaan sukimiseen käytetään isän valmistamaa kalanluista kampaa eli sukaa (sukimisen aloittaa antilaan äiti).

68. antilaan hiusten laittamiseen (peänpanijaiset) kuuluu hiusten palmikoiminen kahdelle kassalle, kassojen kääntäminen pään ympäri ja punaisesta kankaasta valmistetun päähineen (sorokka) asettaminen kassojen päälle (päähineen niskaosa eli "häntä" kirjaillaan luonnonhelmin).

69. antilaan hiukset laitetaan pölkyn tai lippaan päällä (istutetaan pölkylle kolmasti, "kieltäytyy" ja nousee ylös kahdesti).

70. hiusten laittamista edeltää antilaan pukeminen häävaatteisiin eli "kaunehia kaklussomasie" (vaatekertaan kuuluu rätsinä, jupka eli alushame, kosto, peretnikkä eli esiliina, kaklapaikka ja kintaat, kintaisiin laitetaan taikakaluja "uutta kotia varten").

71. antilas valmistellaan naimisissa olevien sukulaisnaisten toimesta (valmistelujen aikana itketään itkuja, itkuvirsien aiheet siirtyvät pois antilaasta peänpanon aikana).

72. peänpanon jälkeisiin tapoihin kuuluu kasvojen peseminen maidolla (antilas, polvillaitkijät), antilaan pään peittäminen suurella huivilla eli huilupaikalla ja antilaan taluttaminen pihalle enon tai veljen toimesta.

73. antilasta aletaan kutsua lakittamisen jälkeen nuorikoksi eli nuoreksi vaimoksi (lakittaminen lopettaa häissä lauletut eroitkut).

74. antilaan luovutukseen (vuitainta) kuuluu neuvokkivirsien laulaminen antilaan talon pihalla (sulhasen sukua
varoitetaan sanoin "mie anna tervehenä, katannettä kiän, mie vuojin kiän kiästä, katannetta jalan, mie vuojin jalan jalasta"), saattueen lähteminen kohti sulhasen taloa, antilaan suorittamat kumartelut pysähdyspaikoissa ja tulien sytyttäminen matkan varrelle.

75. vepsäläinen hääkulkue pysähtyy ruokailemaan suvun kalmismaalla (ruokitaan elävät ja kuolleet, tarkoituksena hankkia esivanhempien hyväksyntä ja ilmoittaa suvun jatkumisesta).

76. häätapoihin kuuluu huivein ja kankain päällystetyn kujan läpi kulkeminen, suojelevan liinan laskeminen parin harteille, jyvien heittäminen parin päälle, morsiamen valmistaman pöytäliinan levittäminen sulhasen talon pöydälle ja samalla lusikalla ruokaileminen.

77. häälahjat pyritään valmistamaan häiden alla (mitä uudempia ovat sitä suurempi uskotaan olevan suojeleva voima).

78. morsiamen kunniaksi karsitaan puu jonka ympärille kiedotaan tuohta tai kangasta.

79. virolaisen sulhasen tulee tunnistaa morsian samanlaisiin vaatteisiin ja huiveihin naamioitujen neitojen joukosta (neitojen tanssiessa piirissä).

80. virolaiset kutsuvat sulhasta nimellä peiokene (peijokainen), sulhaspoikia nimin peiud ja peiupoiss ja puhemiestä nimellä raudkäsi (vrt. peijakaiset eli peijaiset).

81. virolaisiin häihin (pulmat) kuuluu laulaen morsiamen talolle matkaaminen, kolmasti pysähtyminen matkan aikana (pysähdyspaikoille merkki maahan), morsiamen talon portille saapuminen (pyydetään laulaen päästämään sisään), portinvartijoiden lahjominen, sulhasen seurueen tervehtiminen pilkkalauluin, peremmälle käyminen, vieraiden kestittäminen, piiritanssin tanssiminen kiitokseksi (vasen käsi seuraavan tanssijan olkapäällä, oikea edellisen vyötäisillä), "tyhjän tanun" eli koristelemattoman vaimon päähineen laittaminen morsiamen päähän (kaaso koskettaa morsianta tanulla kolmasti ja sanoo "unuta uni, mäleta muts, piä nuor mies mieles"), valkoisen huivin (ljona) ja nauhoin koristellun huivin (uig) laittaminen tanun päälle, kilpalaulaminen (sulhasen laulajat laulavat morsianta ulos, morsiamen laulajat laulavat neuvoja matkalle), morsiamen vanhempien ja lapsuusajan hyvästeleminen (hähkämine eli hähkuslaul), "hyvien tapojen" jättäminen muistoksi, sulhasen talolle matkaaminen, uigin laulaminen morsiamen päästä (sulhasen äiti nostaa huivin talon parsille), vaimon päähineen (koristeltu tanu) laittaminen morsiamen päähän, neuvolaulujen laulaminen morsiamen sukulaisia odoteltaessa, morsiamen sukulaisten saapuminen, yhdessä syöminen, juominen, laulaminen ja tanssiminen, morsiamen kirstun auki laulaminen ja lahjojen jakaminen kirstusta (veimede jakamine).

82. virolaisia häälauluja (ootsumine) lauletaan kylki kyljessä kainaloista kiinni pitäen, jalalta toiselle keinuen, vartaloa puolelta toiselle taivuttaen (säkeen aikana astutaan neljä askelta, askeleen kohdalle sattuva tavu lauletaan painollisena).

83. tietäjä poistaa parin päältä kateita ukonkynnellä sivellen ja loihtien "kun on kaksi kaunokaista, kaksi nuorta naittilasta, tässä yhtehen yhytän, panen toisen toisehensa, niin on pahat paetkohot, ilkeät asettukohot".

84. hääpäivän jälkeiseen aamuun kuuluu samalla vedellä peseytyminen (toisen tiedon mukaan pestään toistensa silmät).

85. hääpari saatellaan vuoteelle eli vuuville laulujen säestyksellä (kaaseet yrittävät estää sulhasen pääsyn sänkyyn, sänkyä huiskitaan housuilla sanoin "puoleks poikii, puoleks piikoi").

86. häätapoihin kuuluu morsiamen hyppääminen pätsin eli uunin päältä sulhasjoukon keskelle, sulhasväen käyttämien astioiden heittäminen uunin päälle, peänpanoon käytetyn rahin tai pölkyn potkaiseminen nurin morsiamen toimesta, morsiamen kaappaaminen sulhasen rekeen ja sulhasväen takaa-ajaminen morsiamen sukulaisten toimesta (nuodemiehet).

87. sulhasen taloon astuva morsian heittää kynnyksen yli kolikon, nostaa silmiltään huivia, katsahtaa talon lakeen ja koskettaa kädellään uunin pankoa.

88. morsiamen lapsettamiseen kuuluu pöytään istuminen (morsian istuu kintaidensa päälle), morsiamen huivin nostaminen sulhasen sisaren toimesta, pienen lapsen nostaminen morsiamen polvelle ja lapsen pukeminen (morsian ottaa nyytistään sukat, paidan ja vyön ja pukee ne lapselle).

89. hääjuomia juodaan yhteisestä katajaisesta kapasta.

90. toisen hääpäivän (kylypäivä) tapoihin kuuluu syöminen, juominen ja kylpeminen (saunaa pidetään lämpimänä koko päivän, hääpari kylpee viimeisenä).

91. hääsaunasta palaava pari kantaa kepillä vesisaavia ("onneaan") jonka muut yrittävät kaataa (roiskeet "kyyneliä").

92. itä-suomalaisiin häihin kuuluu kosijaiset eli kysyjäiset, kädenisku korennon eli kepin yli, kodinkatsojaiset sulhasen luona, liitot eli lujuset, morsiuskeruu, morsiussauna, antilaan kylpyveden talteenottaminen, sulhassauna lähtövirsineen, sulhasjoukon koristaminen käsipaikoin eli pyyhkein, sulhasjoukon varaaminen tietäjän toimesta, antilaan herättäminen itkuvirsin, enteiden katsominen, kotipiirille itkeminen, sulhasväen saapuminen, tulolaulut, katsotus, peäraha, lahjojen vaihtaminen antilaan odottaessa verhon takana, antilaan paljastaminen sulhasväelle ("tunne omasi"), vahvistusmenot, käeniskuvirsi, vajehus, antilaan pyörittäminen, sulhasen jalalle tallaaminen, antilaan hiuksista vetäminen, antilaan ja sulhasen välinen lahjanvaihto, sukujen välinen lahjanvaihto, kutsuilla käynnit, kutsuinlaulut, sukulaisille itketyt eroitkut, pölkylle istuttaminen, antilaan pukeminen, kengittäminen ja kinnastaminen, antilaan hiusten laittaminen, nuorikon päähineen ja huivin pukeminen, pukemisen "pitkittäminen", luovutusvirren laulaminen, antilaan taluttaminen pihalle, antilaan luovuttaminen sulhasväelle, luovutusitkut, häämatka, hääjoukon varaaminen, hääjoukon jälkien lakaiseminen, tulijoiden vastaanottaminen tulovirrellä,
nuorikon laskeminen turkin päälle, jyvien viskominen parin päälle, odotuslaulut, nuorikon taluttaminen uunin luokse, nuorikon kasvojen paljastaminen, lahjanvaihto, ylistyslaulut, pidot, neuvokkilaulut, kiitos ja moitevirret, vuoteeseen johdattaminen, parin varausmenot, hääaamun menot, nuorenparin sauna ja päätösateria.

93. punaisten marjojen aikaa pidetään suosiollisena kosimiseen ja häiden järjestämiseen (terveys, yltäkylläisyys).

94. uuden kuun ja uuden kuun jälkeistä aikaa pidetään parhaana häiden järjestämiseen ("uusi alku").

95. morsiamen ja sulhasen häävaatteet voidaan pakata lahjojen joukkoon ja pukea päälle lahjanvaihdon jälkeen.

96. häävirsiin kuuluu sulhasen lähtövirsi (pyydetään veljeä pilkkomaan puita ja emoa lämmittämään sauna), sulhasen pukemisvirsi (kerrotaan vaatteiden olevan emon kutomia ja isältä perittyjä), matkavirsi (toivotetaan seurueelle onnea sanoin "ota ruskea repo edelläsi juoksemaan, valkea jänönen sivullasi kulkemaan"), tulovirsi (antilaan äiti tarkastaa sulhasen silmät tuohuksen valossa), kokkovirsi (tiedustellaan sulhasväeltä miten löysivät paikalle), päänpanentavirsi (antilasta lakitettaessa), luovutusvirsi (antilasta luovutettaessa) ja nuorikon tervehdysvirret ("kylä vuotti uutta kuuta").

97. inkeroisten itkuhäihin kuuluu morsiamen luona tapahtuva kädenlyönti, illallinen, emolle itkeminen, kupelileivän eli hääleivän leipominen häiden vastaisena aamuna, leivästä ennustaminen ("ku on vesi kuoren alla, siis lienöö vesionni onnettomalla, ku on tahhiia leipä leinäkkähälle, siis lienöö paremp onni onnettomalle"), haudoilla käyminen, uunin päällä itkeminen, esivanhempien hyväksynnän pyytäminen, pyhään nurkkaan kumartaminen, morsiamen hiuksien hajottaminen, morsiamen taluttaminen saunaan (hiukset silmillä), morsiamen kylvettäminen,
kylvettäjille ja saunalle itketyt kiitositkut ("sakiaisetka makiaiset saunan löylyt, lähtekääkkä miun lämmäisekseen"), saunan edessä itketyt itkut ("Mari sisarueni, kylve kylpenyeni, valaele vaahtereni"), morsiamen taluttaminen saunasta, morsiamen istuttaminen vihdan päälle, kolmelle päivän suunnalle kumartaminen, ilmasta ennustaminen, pirttiin palaaminen, kynnyksellä itkeminen, kylvystä kiittäminen ("suuret kiitokset sukujaiseen, ku lämmitit metoisen saunan, miulle mielen muurehikkaalle, miä kylvettelin kyyneliään, miä hautelin halujaan"), uunin päälle palaaminen (morsiamen paikka), morsiamen kengittäminen, esivanhempien kestittäminen, morsiamen siirtyminen pyhään nurkkaan, morsiamen lahjominen, yöpyminen, sukulaisten herättäminen itkuin ("noiskaaka yllää lankkoni nossateltuin, laatimaa laatuisia lausehikkahalle itselleen"), morsiamen ja korvojen itkut sulhasjoukon lähestyessä ("jopa tullee susijoukko suuri tusakkahalle, karhun kansa kaitoi leinekkähälle"), morsiamen taluttaminen piiloon, morsiamen pukeminen piilopaikassa, morsiamen pään peittäminen huivilla, morsiamen taluttaminen pihamaalle enon toimesta, jäähyväisitkut ("ottakaaha onnetoint itsiään, kantakaaka kahest kätyest") ja sulhasen rekeen astuminen.

98. virolaiset käyvät kosimassa keväällä (myöhempää perinnettä edustavat häät syksyllä uuden kuun aikaan).

99. virolaiset sulhaspojat ja morsiustytöt vaihtavat keskenään lahjoja ja nukkuvat hääyön vierekkäin (paria jäljitellen).

100. virolaiset kutsuvat sulhasen sukua saajarahvaaksi ja morsiamen sukua vakarahvaaksi tai saunjarahvaaksi (suvut kutsuvat toisiaan langoiksi).

101. virolaisiin lauluhäihin eli pulmiin kuuluu heimoiltaan (hoimuohty) kokoontuminen ruokaa ja juomaa sisältävien konttien kanssa, naulan lyöminen vastakkaisen suvun talon seinään (yöllä salaa), yöpyminen, lahjoja vastaan laulaminen, morsiamen talolle matkaaminen, esteiden pystyttäminen sulhasjoukon tielle, "kaupan hierominen" talon portilla, lahjanvaihto, tervetuliaislaulut, ovenpielien koputtaminen kepillä, hääleivän asettaminen pöydälle, morsiamen piiloutuminen ja etsiminen, neljän neidon pukeminen morsiamiksi, morsiamen toimien jäljitteleminen valemorsiamen (kasunoorik) toimesta, morsiamen peittäminen huivilla (uju), morsiamen esiin tuominen, morsiamen kiertäminen kolmasti raudan kanssa (karastamine), morsiamen nostaminen ilmaan, saajarahvaan kestittäminen, parin istuttaminen vierekkäin, sulhasen takinliepeelle istuminen morsiamen toimesta, samasta astiasta syöminen (kinnaskäsin), morsiamen äidin lahjominen (kengät, ämmänkakku), leikkiminen, tanssiminen, neuvolaulujen laulaminen, morsiamen kylvettäminen ja pukeminen, helmarahan (sabaraha) laskeminen morsiamen paikalle, tavaroiden "varastaminen" morsiamen talosta, hääjoukon varaaminen matkaa varten, paluumatkalle lähteminen, morsiamen "kaappausyritykset" matkan aikana, sulhasen talon aidan särkeminen, rikotusta kohdasta sisään käyminen ja talon ympäri kulkeminen.


102. virolaisten pulmien jälkimmäiseen osaan kuuluu morsiamen nostaminen reestä turkin tai kankaan päälle, morsiamen kintaiden laskeminen turkille, morsiamen taluttaminen sisään, kintaiden laskeminen talon oviaukoille, morsiamen nostaminen leipälapion yli, morsiamen takamuksen hierominen uunia vasten, halkojen heittäminen uuniin, ujun eli huivin poistaminen morsiamen päästä (nostetaan kepillä), morsiamen pyöräyttäminen, ujun heittäminen talon katolle (ujuheitmine), pöytään käyminen, leivän murtaminen, samalla lusikalla syöminen, nuorimman sukulaislapsen asettaminen morsiamen syliin, sukkien lahjoittaminen lapselle, morsiamen taluttaminen ympäri pihaa, lahjojen laskeminen pysähdyspaikoille, morsiamen sukulaisten (nuodeväki) saapuminen kirstun ja lahjavakkojen kanssa, morsiamen piilottaminen nuodeväeltä, nuodeväen kestittäminen, morsiamen pään sukiminen, morsiamen hosuminen tanulla eli vaimon päähineellä, morsiamen lakittaminen (tanuttamine), tanun ravistaminen päästä kahdesti, morsiamen nimittäminen uudeksi kuuksi, morsiamen näyttäminen lahjaa vastaan, neitojen piiritanssi, morsiamen kukkaseppeleen riisuminen ja asettaminen neidon päähän, sulhasen päähineen pois laulaminen, morsiamen vyöttäminen esiliinaan, morsiamen tanssittaminen veljen toimesta, parin saattaminen nukkumaan, makuupaikan sijaaminen sulhasen niittämistä heinistä, makuupaikan varaaminen, parin riisuminen kilpaa, morsiamen heittäminen sulhasen viereen, morsiamen kaappaaminen kesken yön, vieraan neidon tuominen sulhasen viereen, parin herättäminen huutaen tai torvea soittaen, kintaiden jättäminen vuoteelle, lahjojen jakaminen morsiamen vakasta (vaimevakk), suuremman lahjavakan aukilaulaminen (lahtilaulmine), vakan kantaminen talon pöydälle, lahjojen jakaminen vakasta, lahjoista kiittäminen vakan ympäri tanssien (vakatants), rahan kerääminen morsiamen oikealla kengällä (kingaajamine), rahan kerääminen suureen puukauhaan (kulbiraha), hääajot, nuodeväen poistuminen, uusien sukulaisten luona vieraileminen (langusoit), päättäjäisateria ja jälkihäät (järelpulmad).

103. virolaisiin häätapoihin kuuluu parin vaatteiden yhteen sitominen, vieraiden vaatteiden yhteen sitominen ja vieraiden vihtominen uunin päällä (vihtlemine).

104. saamelaisiin häihin kuuluu liiton vahvistaminen iskemällä tulta parin yläpuolella (isketään tuluksilla), neidon "vastahakoinen" käyttäytyminen (näyttää nyrpeältä, vastailee kielteisesti), parin pukeminen taljoihin ja turkkeihin, hopeavyön kietominen neidon hiusten ympärille (toisaalla hiukset pidetään vapaina), pitojen järjestäminen (poronjuustoa, leipää, kalaa, lihaa), porontaljojen levittäminen tarjoiluille, taljoilla ruokaileminen (jokaisella oma puulusikka) ja lahjojen vaihtaminen (työkaluja, hopeaa, poroja, poronjuustoa).

105. unkarilaiset hääpuvut ommellaan kolmen värisistä kankaista (vihreä=kevät, kukoistukseen puhkeava luonto, punainen=terveys, valkoinen=rauha).

106. unkarilaisiin häihin kuuluu ruokalahjojen vieminen sulhastaloon pajukorissa (kananmunia, leipää, hääpullaa eli pankoa), luumuviinojen esiin ottaminen, hääruokien valmistaminen (lihakeitto, paprikakana), ruokien ylistäminen lauluin, häiden aloitusmerkin näyttäminen sauvalla (vöfipalca), sulhaspoikien pukeminen rosmariininoksista ja ruusukkeista punottuihin hattuihin (bokreta), morsiamen avustaminen morsiusneitojen (nyuszuleany) ja pukijan (nyuszuasszony) toimesta, häätalon koristeleminen tammen ja koivun lehvillä, morsiamen pukeminen 12 palasta ommeltuun alushameeseen (pendely), punavihreään päällyshameeseen, valkeaan esiliinaan, valkoiseen paitaan, hartiahuiviin (zsalikeszkenö), samettiliiviin, punaisiin helmiin ja nahkasaappaisiin, morsiamen hiusten letittäminen pitkälle palmikolle, punaisen nauhan (pantlika) kiinnittäminen palmikon päähän, korkean rosmariininoksista punotun päähineen ("ruszmalin parta") asettaminen morsiamen päähän, morsiamen valmistaman rosmariinikoristeen laittaminen sulhasen päähän ("sallikaa meidän laittaa sulhasen hattuun koriste, hyvän morsiamen korea tuominen"), hyvästit ja erovirret, morsiamen talolle matkaaminen, sulhasjoukon vertaaminen "saalistaviin
metsästäjiin", kulkueen pysäyttäminen morsiamen talon portille, tien puhuminen auki vertauskuvin ("tulimme poimimaan kaunista kukkaa"), valemorsiamen tarjoaminen sulhasjoukolle, "hyvän morsiamen" vaatiminen, morsiamen hyvästit vanhemmilleen ("annoit rintaasi, suojelit tuuleltakin, rakas äitini älä murehdi, päästä minut rakastettu tyttäresi"), morsiamen luovuttaminen tulijoille, köyden vetäminen kulkueen tielle, köyden vetäjien lahjominen, sulhasen talolle matkaaminen, sulhasen vanhempien tervehtiminen talon portilla ("anoppi tulkaa esiin, avatkaa portti, toimme pojallenne vaimon"), morsiamen syleileminen, pöytään käyminen, morsiamen palmikon avaaminen, morsiamen hiusten laittaminen nutturalle, vaimon päähineen asettaminen morsiamen päähän (keskiyöllä), parin rosmariinipäähineiden sitominen yhteen, yhteiseltä lautaselta syöminen, maljojen kohottaminen, pilkkarunojen esittäminen, morsiamen tanssittaminen lahjoja vastaan, häävaatteiden riisuminen, valkoisen esiliinan riisuminen, kasvojen peseminen, kasvojen pyyhkiminen kaason ojentamaan liinaan ("tähän asti meidän morsiamemme oli tyttö, nyt hän astuu huoneeseen nuorikkona") ja parin käyminen makuulle muiden jatkaessa ilonpitoa.

107. marien häihin (suan) kuuluu hääväen kutsuminen sulhasen talolle rakkopillejä ja rumpuja soittaen,
sulhasen talolla syöminen, juominen, laulaminen ja tanssiminen, morsiamen talolle matkaaminen (kulkueeseen kuuluu sulhanen, häiden johtaja (suan buj), soittajat ja sukulaiset), lähtölaulun laulaminen ("lähdemme hakemaan hyvää ja haluttua neitoa"), talolle saapuminen, pihamaalla laulaminen ja tanssiminen, sisään käyminen, tulijoiden kestittäminen, tulijoille laulaminen (jokaiselle lauletaan laulu josta kiitetään), morsiamen vanhempien ja sukulaisten hyvästeleminen, sulhasen talolle palaaminen, lahjojen jakaminen, laulaminen ja tanssiminen, yöpyminen, uuteen perheeseen herääminen, laska-keiton keittäminen morsiamen toimesta, ruuanlaiton säestäminen lauluin ja yhdessä syöminen.

108. häihin käydään kutsumassa "silmästä silmään" (sulhanen kutsuu oman sukunsa ja morsian omansa).

109. häät päätetään saunaan ja erorokan syömiseen.

110. nuorten tapaamisia kutsutaan illanistujaisiksi, illatsuiksi, valviaisiksi ja öitsyiksi, kosintaa kättäjäisiksi ja käziisksi, hääavun keräämistä susimiseksi ja toivakoimiseksi, sulhasväkeä vasteliksi, hakujoukoksi ja juohtokansaksi, morsiamen kapioita myymeiksi, morsiamen lakittamista myssyjäisiksi, morsiamen myötäjäisiä osaksi ja lepingoksi ja vanhempien luona vierailemista oljamiksi, ativoiksi ja orpanoiksi.

111. esivanhempien henget kutsutaan häihin asettamalla häätalon pöydän taakse valkoinen liina ja lyömällä seinään puuvaarnoja tulijoiden vaatteita varten (häihin osallistuu suvun elävät ja kuolleet jäsenet).

112. häätalojen väli kuljetaan "outoja polkuja pitkin" (toisen tavan mukaan hääkulkueen jäljet lakaistaan, vahingollisten henkien eksyttämistä).

113. hääparin toimiin kuuluu samalla astialla peseytyminen ja samalle istuimelle istuminen.

114. heimopäivän (toisen hääpäivän) tapoihin kuuluu kurjeksi pukeutuneen henkiolennon saapuminen häihin
(alkujaan eläimiksi pukeutuneita hahmoja useita, sukujen suojelushaltijoita).

115. marimorsian ja morsiustytöt puetaan karvahattuihin joiden päälle sidotaan punaiset huivit.

116. marimorsian lahjoittaa kullekin häävieraalle kolme helmeä (pidetään suuressa arvossa).

117. udmurtit käyttävät morsiamen päähineenä korkeaa kartiomaista lakkia (aison) jonka rahakoristelut peittävät puolet kasvoista (periytyy äidiltä tyttärelle, käytetään kaikissa tärkeissä juhlissa, säilytetään perheen pihakodassa eli kualassa).

118. udmurttinaiset kerääntyvät häiden edellä ompelemaan nauhoja, rahoja, simpukankuoria ja helmiä morsiamen päähineeseen (päähineellä uskotaan olevan parantava ja onnea tuova vaikutus).

119. niittymarit käärivät morsiamen palmikon nutturaksi päälaelle ja asettavat nutturan päälle sorokka tai symaksi-päähineen.

120. vuorimarit peittävät morsiamen palmikon sarpan-liinalla (kiedotaan pään ja kaulan ympäri niin että toinen pää jää roikkumaan rinnalle ja toinen selkään, liinan eteen sidotaan raha ja helmikoristeinen päänauha nasmak).

121. marien vanhinta päähineperinnettä edustaa kartiomainen, päälaelta avoin, tuohella tuettu sarvipäähine ospu.

122. marimorsiamen asuun kuuluu kolme kolmikulmaista kulmista kirjailtua hapsukoristeista liinaa (sulik) jotka ripustetaan pareittain vyötäröesiliinan päälle (liinoihin kiinnitetään hapsukoristeiset neliskulmaiset vyöriipukset, komdasti).

123. marit pukevat morsiamen tarkoin säädellyssä järjestyksessä edeten päästä jalkoihin (kampaus, palmikon koristeet, korvakorut, kaulakorut, rintakoriste, vyöliinat, säärykset, säärisiteet).

124. marimorsiamen pukuun kuuluu kaksi rinnan päällä toisensa leikkaavaa kaurissimpukoista pujotettua nauhaa (nauhojen lisäksi pukuun ommellaan helmistä ja kolikoista koostuva suojeleva tupsu).

125. marit laittavat morsiamen korviin suuret tupsukoristeiset korvakorut ja päähän korkean rahakoristeisen sarvipäähineen (ospu).

126. marit koristelevat hääpuvun eri värisin kirjailuin, etenkin suojelevin punaisin (pukua käytetään kaikissa tärkeimmissä juhlissa, pyhäpuku).

127. marien hääpäivän menoihin kuuluu helmien laskeminen kaivoon tai lähteeseen (morsiamen lahja Veen emolle).

128. mordvalaisen neidon palmikko jaetaan häissä kahdeksi letiksi jotka kierretään päälaelle tai punotaan kahdeksi "sarveksi" (lettien päälle asetetaan punainen tuohella tuettu ja helminauhoin koristeltu sarvipäähine pango).

129. erzalaisiin häihin kuuluu morsiamen rintasoljen irrottaminen ja pois heittäminen (kaaso) ja näyttävän takaliinan (pulaks) pukeminen morsiamelle (liina koristellaan vihrein, punaisin ja mustin hapsuin ja tupsuin).

130. moksalaisen morsiamen pukuun kuuluu pareittain kupeelle kiinnitetyt villalangasta ja simpukankuorista valmistetut vyötupsut (vastaa erzojen etu, sivu ja takaliinoja).

131. kaasoa kutsutaan nimin olallinen, sauva, mairikki, johto ja kanssavaimo (alkujaan avustajina lähisukulaiset).

132. häätapoihin kuuluu olkilyhteiden polttaminen sulhasen talolla, tulien välistä kulkeminen, morsiamen huivin nostaminen päretikulla, parin taluttaminen verhon taakse ("tutustumaan") ja talon nurkkahirteen lyöminen kurikalla.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti