v.1.08

keskiviikko 25. heinäkuuta 2012



254. inkeriläiset naukuvat lahjanjaon aikana "kuin kissat".

255. inkeriläiset ripustavat värikkäitä kankaita ja nauhoja häätalon lähellä oleviin puihin.

256. komit valmistavat parille solmuja sisältävät vyöt.

257. komit vahvistavat liiton astumalla villaisen nauhan yli.

258. morsian otetaan vastaan lyömällä kirveellä lovi ovenpieleen ("uusi perheenjäsen", lyöjänä suvun vanhin).

259. morsian hyvästelee synnyinkotinsa halaamalla vanhempiensa polvia (polvia yhdistetään suvun jatkumiseen).

260. hääkulkue otetaan vastaan virittämällä talon pihalle tuli ja lietsomalla liekit korkeiksi lauluin ("jo kuuluu kumu kylälle, jo tulloo tuttu joukko, tulosavu saapuville", ”jo tulloopi meiän tuttu, tuopi minjan tullessaase").

261. morsian laskee sulhasen pihalle astuessaan liinan anopin maahan levittämän kankaan päälle ("emo tuopi tullessaase, kauniin vaipan valkijaisen, paa sie neito paikka päälle, vejä suorassa sovussa").

262. naisen perheen luokse (kotivävy) muuttavan miehen häät suoritetaan päinvastaisessa järjestyksessä
(sulhanen haetaan morsiusjoukon toimesta, sulhanen suorittaa morsiamen toimet).

263. häätapoihin kuuluu morsiamen talolle matkaaminen, piiloon menneen morsiamen kutsuminen reestä, reestä nouseminen morsiamen tullessa piilosta, taloon astuminen, kädenlyöminen keskilattialla, morsiamen pukeminen
hääpukuun (tummanpunainen olkainpuku, helmet, hiuksiin punainen nauha), morsiamen taluttaminen vanhempien eteen, turkin levittäminen maahan, turkille lankeaminen kolmasti, morsiamen kanssa huojuminen, morsiamen hiusten avaaminen ja levittäminen, huolettoman neitoajan hyvästeleminen, "valgeiden valdazien" jättäminen
kotitalon rantaan ("valkeina joutsenina"), morsiamen hiusten palmikoiminen kahdelle letille, pellavaisten lankojen punominen lettien päihin, lettien kiertäminen pään ympäri, myssyn asettaminen hiusten päälle, matkaan lähteminen ja lähekkäin istuminen matkan aikana.

264. setukaisten hääpukuun kuuluu punaista verkaa oleva mustareunainen lakki (morzjakuppar), punaisin kirjailuin koristeltu vaalea lantioliina (puuzarätt) ja olkapäät peittävä kirjailtu vaippa (morzjakaal).

265. setukaisten häät eli sajat kestävät kolme päivää (sajapäiv=hääpäivä, vakapäiv=vakarahvaan päivä, hoimupäiv=heimopäivä).

266. setukaisten häihin kuuluu morsiusneitojen valitseminen sukulaistyttöjen joukosta, talojen koristeleminen kukin ja lehvin, olkien levittäminen lattialle, heimopöydän (hoimulaud) kattaminen liinoin, vastakkaisen suvun soimaaminen ja oman suvun kehuminen lauluin, kulkuneuvojen koristeleminen kukin, kuusenoksin ja kulkusin, sukulaisten tervehtiminen ("ole terve, kiitos sulle, terve kelvoin tehtyäsi, häihin mun tultuasi, saajoihini saatuasi"), pitkään vakanpöytään istuminen, morsiamen talolle matkaaminen äänekkäästi laulaen, tulien sytyttäminen reitin varrelle, pihaan saapuminen huutaen ja meluten, morsiamen pakeneminen aittaan, liinan levittäminen maahan morsiamen äidin toimesta, liinalle astuminen, lahjojen laskeminen liinan päälle, morsiamen valmistamien vöiden (pihavyö, roozavöö) antaminen vastalahjaksi, morsiamen talon eli majan tarkastaminen, sisäänpääsystä neuvotteleminen, kynnyksen yli hyppääminen, tulijoiden kestittäminen, tulijoiden vyöttäminen hyväksynnän merkiksi, istumaan kehottaminen ("istu noille istuimille, noille paikoille paneuvu, iso kussa ennen istui, sekä kantaja kaposen"), sulhasen istuttaminen patjan päälle, morsiamen suvun tervehtiminen ("terve terve neion heimo, kaposen kallihit omaiset"), morsiamen hiusten sukiminen ja palmikoiminen, morsiamen pään peittäminen huivilla, morsiamen hakeminen aitasta ("avaimet meille antakatte, ottimet ojentakatte, avaimia anna ette, oven pienet pieksänemme, saranoilta saattanamme"), oven auki lahjominen ("alene aukko, ylene hirsi, astua sa veljen anna, käyä käpykypärän"), kaasikkeiden sanat ("pakoon soua sorsaseni, lennä suvilintuseni, mehiläisten luoksi lennä, kimalaisten kerhosehen, siellä laulu lintusena, kuku lailla käkösen, soua siskoisi seasta, natojen vihaisten luota, pakoon sulhon partten alle"), sulhasen käden laittaminen morsiamen huivin alle, käteen tarttuminen, sulhasen kiertäminen kaaseiden laulaessa ("hyvä on nyt meiän mieli, hyvä mieli kevyt kieli, soreimman sulho otti, kelvoimman keskestä toisten"), parin johdattaminen taloon (käsi kädessä), parin istuttaminen vierekkäin, tarjoilujen "moittiminen" (kunnes pari antaa toisilleen suuta), vaniken (neidon nauha) ja liniken (vaimon päähine) asettaminen lautaselle ("otatko valkean vaniken, vaiko liina sa liniken"), vaniken heittäminen uunin päälle, liniken laittaminen poveen, yhdessä ruokaileminen, morsiamen suvun kutsuminen vastavierailulle, morsiamen valmistamien vöiden ja liinojen kiinnittäminen ajoneuvoihin, morsiamen vanhemmille ja suvulle kumartaminen, lähtöleivän leikkaaminen vakanaisten laulaessa ("mene tiesi tervehenä, tulkoon luoja luokillenne, vakataatto valjaillenne"), sulhasen talolle matkaaminen, morsiamen nostaminen ajoneuvosta, kintaiden ja liniken ojentaminen sulhasen vanhemmille, lahjojen laskeminen oviaukoille ja pysähdyspaikoille, taloon astuminen (käsi kädessä), parin istuttaminen pyhään nurkkaan, viitan nostaminen morsiamen päältä, morsiamen lakin poistaminen, liniken sitominen päävyöllä morsiamen niskaan, tulijoiden kestittäminen, kälyjen ja natojen tanssittaminen, tanssista kiittäminen lahjoin, aittaan siirtyminen, sulhasen äidin valmistaman aterian nauttiminen, oljista kyhätyn vuoteen suojaaminen taioin, yöpyminen, kolmanteen hääpäivään herääminen, morsiamen tutustuttaminen uuteen pihapiiriin, uuninsuun ja kiukaan lahjominen, morsiamen vakan tuominen, morsiamen sukulaisten kestittäminen, ruuasta "kieltäytyminen", morsiamen vaatiminen näytille ("onko entisensä"), morsiamen esiin tuominen, yhdessä ruokaileminen, lahjojen vaihtaminen, sulhasen suvun kiittäminen ("hyvä rahvas hyvä ruoka, hyvä perhe hyvä pito, teiän ruoka meiän rahvas, meiän perhe teiän pito"), vakarahvaan poistuminen, heimopäivän viettäminen sulhasen suvun kesken, syöminen, juominen ja tanssiminen, morsiamen
kylvettäminen (viedään saunaan reellä), hääleivän poistaminen pöydältä ja häät päättävä morsiamen lantioliinan riisuminen.

267. morsianta noutamaan lähtevät sitovat vyötärölle kauniisti kirjaillut liinat eli käsipaikat.

268. uutta kuuta ja pihlajanmarjojen aikaa pidetään suotuisina häiden järjestämiseen.

269. komineidon isä pyytää sulhaselta hiomakiveä ennen neidon ulos tuomista.

270. sana sulhanen tarkoittaa sulavasanaista, lempeää ja hyvää (sanan kotoperäisiä vastineita yrkä ja irga).

271. morsiamen luovutusmenoihin kuuluu maakiven ympäri taluttaminen sanoin "olemme antaneet tervehenä, käsi ja jalka tervehenä, silmä tervehenä" (taluttajana veli).

272. nenetsien häihin kuuluu alustava vierailu neidon vanhempien luona, vanhempien kanssa neuvotteleminen (nuorukaisen odottaessa ulkopuolella), vanhempien kutsuminen vastavierailulle, nuorukaisen perheen kodalle saapuminen, neidon vanhempien kestittäminen, neljän poron sitominen pareiksi (kaksi hirvasta ja vaadinta), poroparien peittäminen punaisella kankaalla, kellon ripustaminen ajoporon kaulaan, porojen taluttaminen kodan ympäri (kolme kertaa), porojen valjastaminen nuorukaisen reen eteen, neidon kodalle matkaaminen (nuorukaisen reen johdolla), kodan ympäri ajaminen kolmasti, kodan taakse pysähtyminen, seurueen kutsuminen kotaan (nuorukaisen odottaessa reessä), poron uhraaminen, yhdessä ruokaileminen (nuorukainen ruokailee reessä),
nuorukaisen saattaminen kotaan, nuorukaisen seurueen asettuminen neidon perhettä kohden (tulen kahta puolta), nuorukaisen asettuminen neidon perheen puolelle (neidon oikealle puolelle), nuorukaisen puhemiehen asettuminen parin jalkojen juureen, juoman tarjoaminen parille puhemiehen välityksellä (nuorukainen juo puolet ja tarjoaa loput neidolle), uhratun poron syöminen, sydämen tarjoaminen parille, yöpyminen, nuorukaisen perheen kodalle palaaminen, kodan ympäri ajaminen kolmasti, neidon taluttaminen kotaan (nuorukaisen äidin toimesta) ja vieraiden kestittäminen ("kunnes ruokaa ja juomaa riittää").

273. nenetsit rakentavat hääkodan kahdesta tavallisesta kodasta.

274. nenetsineidon poronnahkapukuun ommellaan punaisia, keltaisia ja sinisiä kirjailuja (otsalle ripustetaan
kaksi sinistä helminauhaa).

275. karjalaisen parin syliin tuodaan kuusenoksia sanoin "mi oksia se lapsia, mi havuja se vuosia" (kuusen
kasvusta ennustetaan parin onnea).

276. saamelaissulhasen tulee painaa nenä ja suu neidon nenää ja suuta vasten.

277. udmurttimorsiamen kantamaa vettä maistetaan ja pirskotetaan vieraiden päälle (toisen tavan mukaan vedestä valmistetaan juomaa ja ruokaa).

278. virolaisiin häihin kuuluu parin kylpeminen yhteisellä vihdalla (vihta säästetään nuoremmille neidoille, naimaonni).

279. obinugrilaiset antavat neidolle mukaan pitkän kirjaillun tyynyn ja värikkäästi kirjaillun naisen päällystakin (ks. kuva sivuston alussa).

280. saamelaisneito ompelee miehelleen arvokkaana pidetyn talvipuvun (taljapuku).

281. sulhasta kutsutaan osmoksi, osmolaiseksi, osmoseksi ja osmaksi (sana tarkoittaa ahmaa ja pientä karhua).

282. morsiamen yli heitetään ohranjyviä sanoin "kylvän osan, kylvän onnen, omillani lapsillani" (heittäjänä sulhasen äiti).

283. vienankarjalaisiin häihin kuuluu iltalahjojen eli kostintsojen antaminen antilaan perheelle häitä edeltävänä iltana (kaksi sisäkkäin kiedottua nyyttiä), lahjojen vieminen aittaan, sulhasjoukon poistuminen, antilaan talolle palaaminen seuraavana päivänä (aiemmat vierailut yöaikaan), sulhasjoukon ohjaaminen pirtin peräosaan ("perätsuppuh"), antilaan saattaminen aitasta tsiilahaisten eli nokkostyttöjen johdolla, verhon vetäminen antilaan ja sulhasjoukon väliin, antilaan taluttaminen verhon taakse, verhon "vartioiminen" poapon toimesta ("täst että valkeitta rahoitta peäse"), poapon lahjominen hopealla, antilaan tuominen esiin (vanhemmat sisaret ja tädit), antilaan letin juuresta pitäminen (nuoremmat sisaret), pirtin keskihirren lähestyminen askel kerrallaan,
sulhasjoukon houkutteleminen ("teäm pitäy tällä puolen tulla kun on teilä teältä soalis soatava"), keskellä lattiaa kohtaaminen, lahjojen asettaminen antilaan ja sulhasen käsivarsille, lahjojen puisteleminen ("puissalla puissalla sitä paitoa jottei vaim mitänä ole pahoa"), parin kumarrukset, lahjojen vaihtaminen (paita ja kostovaate), antilaan taluttaminen aittaan, antilaan kassan levittäminen (sisar tai moamo), sulhasen käynti aitassa, antilaan piiloutuminen neitojen taakse, sulhasen arvuuttaminen ("onko tämä siula tulova"), sulhasjoukon poistuminen pihalle, pirttiin palaaminen ("kuin ei oltaisi nähty aikoihin"), sulhasjoukon tervehtiminen ("tuokoa tulta tuohuksella, vävyni väki tuluo"), lahjojen vaihtaminen, antilaan istuttaminen sulhasen viereen, jaloille polkeminen, antilaan hiuksista vetäminen, tukistajaa "pakeneminen" ("ethän sitä nyt tukista vejä"), sulhasjoukon kestittäminen, lahjojen kerääminen antilaan sukulaisilta, lahjojen vaihtaminen sulhasjoukon kanssa (luotalahjat), pihalle poistuminen, pirttiin palaaminen ("kuin ei oltaisi nähty aikoihin"), antilaan suvun tuntemuksien tiedusteleminen ("mitein ne asiat mänyö, onko asiet entiselläh"), antilaan suvun kutsuminen vastavierailulle ("tulkuo kostih meäl luoksi ta tuokua omahiseh ta sukulaiseh"), omastelussa eli kosteissa käyminen, kohtelusta kysyminen ("mitein sielä omassettih ta kuin kostitettih ta piettihkö teitä sielä hyvänä"), antilaan hakemiseen valmistautuminen, hakumatkalle lähteminen, jäähyväisitkujen itkeminen, synnyinkodin hyvästeleminen, ilmansuuntien kumartaminen turkin päällä, antilaan pyöräyttäminen, antilaan hiusnauhojen "sovittaminen" itkuja itkien ("missä on kuvoajaiseni kujin nuorin kuklamarja, kujin nuorukkaiset kuklanimyöni, voi vakavasti valtivoija, miuv vallan nuorukkaisie vaklonimysieni"), nauhojen luovuttaminen nuoremmille sisarille tai sukulaistytöille, antilaan kierrättäminen pölkyn ympäri ("myötähpäiväh ta vastahpäivöä"), antilaan istuttaminen pölkylle, antilaan hiusten sukiminen moamon johdolla ("vuota mie haikievartuoni, halun nuorukkaiselta hautomaiseltani, haluj jälkimäiset kertaset hautalieminöisie, hallattomin kätysin harjoalen"), antilaan hiusten palmikoiminen, irronneiden hiusten ottaminen talteen, antilaan pukeminen rätsinään, kostoon, peretnikkään, kaklapaikkaan ja kintaisiin, pukemisen säestäminen lauluin ("yks on jalka kenkitelty, toini on kenkitettävänä, yks on käsi kinnastettu, toini kinnassettavana"), taikakalujen laittaminen kintaisiin, helmikoristeisen nuorikon lakin (sorokka) asettaminen antilaan päähän, häävirren ("lenti kokko") laulaminen lakittamisen aikana, lakitussanojen lausuminen ("lakki peäh ol laitettuna, ajatusta annettuna, huolta peähä hoivattuna, nyt ov valmis valvattimes, valmis valvateltavaises"), antilaan peittäminen huivilla, rinkeleiden heittäminen kauluksesta sisään, sulhasjoukon ohjaaminen pihalle ("pois pojat, ulos urohot, pihalle pitimmät miehet, nyt ov valmis valvattina, valmis valvateltavana"), antilaan huivin alle kurkistaminen, antilaan taluttaminen pihalle (isä ja veli), sulhasen ojentamaan liinaan tarttuminen, antilaan pyöräyttäminen, huivin alle kurkistaminen ("katso onko omas"), pirtin orren kopisteleminen, pirtin lahjominen myötämieliseksi lähdölle ("ei peässä tsikkuo"), antilaan pölkyn potkaiseminen neitojen toimesta ("jotta heilä lempi nousiis"), moamon istuutuminen pölkylle ("kunne miun oimun nuorukkaini osramarja ottamaiseni on oimun koalateltu"), moamon lahjominen ("heitä pois itkus"), neuvokkivirsien laulaminen, parin varaaminen kepin, kirveen ja palavan päreen kanssa ("aijar rautaser rakennan, teräksisem pisson pissän, moasta soahe taivoseh, taivosesta moahe soahe, tsitsiliuskoilla sitelen, keärmehillä keännyttelen"), päreen heittäminen parin yli, antilaan nostaminen rekeen, antilaan suvun kutsuminen myötämänijäisiin, kädestä pitäminen matkan aikana, antilaan huivin raottaminen kosken kohdalla, tielle asetetuista esteistä selviäminen lahjoin, sulhasen talolle saapuminen, tulijoiden "kummasteleminen" ("otetahko näitä vasta"), ohranjyvien heittäminen parin päälle ("kylvän kylvöl lapsillani, kylvän osan, kylvän onnen"), parin kiertäminen leivän kanssa, antilaan huivin raottaminen, liinan laskeminen leivän päälle, pirttiin astuminen, päreen takominen pöytään (sulhasen veli), tulijoiden istumisoikeuden "evääminen" ("tähän ette mänekkänä"), istumisluvan saaminen lahjoin, antilaan huivin poistaminen ("täss om meän tämäm päivän soalis, tätä myö olemma joukolla pyyvetty"), sulhasen suvulle kumartaminen, antilaan ylistäminen, tulijaisvirren laulaminen ("kylä vuotti uutta kuuta"), vieraiden kestittäminen, parin halaaminen moamon toimesta ("terveh poikan nuorem morsiemen keralla"), sulhasen kenkien riisuminen, kenkiin piilotettujen lahjojen löytäminen, yhteisellä lusikalla syöminen, paria suojelleiden vöiden riisuminen (varovyöt), antilaan vetäminen vuoteelle, parin peitteleminen ("eläkkeä niir rauhallisesti ta niin hyvässä sovussa jotta vesikänä ei välittsi peäsiis"), parin herättäminen lauluin ("nouskoa nuoret, peäskeä pienet, jo ov vanhat valviella, ikiloput istumella"), parin johdattaminen kylpemään, yhdessä kylpeminen ja "vävyn tunnussuksen" syöminen ("syyväh joukolla").


284. hääleipien valmistukseen kuuluu kilpaileminen siitä kumpi suku leipoo paremman, leipien kantaminen pään päällä ja leipien asettaminen pirtin pöydälle rinnakkain tai päällekkäin (leivotaan rukiista).

285. marimorsiamen pukuun kuuluu sininen (vuorimarit) tai vihreä (niittymarit) viitta.

286. mordvalaiset säästävät hääpuvun kuolinpuvuksi.

287. udmurttimorsian istuu uunia vastapäätä sijaitsevassa pyhässä nurkassa missä arkena istuu suvun vanhin (töro).

288. savolaisiin lähtöhäihin kuuluu morsiamen talolle saapuminen, pöytään istuutuminen, puisten naulojen lyöminen pöydän takana olevaan seinään, tulijoiden käsineiden ripustaminen nauloihin, naulojen taittaminen morsiamen toimesta (toinen mukaan, toinen tuleen), sulhasen talolle matkaaminen, parin vieminen aittaan, olkivuoteen kaventaminen kaason toimesta (läheisyys), vuoteelle käyminen selin (käännetään kasvokkain), palttinaisen päähineen sitominen morsiamen päähän, parin peitteleminen, kirveen lyöminen parin jalkopäähän ("kuule tuota"), yöpyminen, palttinapäähineen riisuminen ja naidun naisen pellavahunnun sitominen morsiamelle (sidottaessa annetaan kevyt korvapuusti).

289. marimorsiamen hapsureunainen pääliina koristellaan kaksipuolisella kirjonnalla (liinaa pidetään pään päällä).

290. marien häissä paria seuraa pieni tyttö.

291. mordvalaisiin häihin kuuluu morsiamen saattaminen lähteelle karhuksi pukeutuneen miehen toimesta (karhu tanssii lapsen hankkimista jäljittelevää tanssia, "karhuun yhtyminen").

292. mordvalaiseen hääpiiraiden leipomiseen kuuluu kellojen ripustaminen leipälapion päähän, kauniin piirakan pyytäminen haltijalta (Kastom-ava), lahjan antaminen haltijalle ja piiraiden vetäminen uunista kellojen kilistessä.

293. inkeriläismorsiamen päälle ripotellaan tuhkaa ja jäähtyneitä kekäleitä.

294. morsiamen ja sulhasen päälle yritetään heittää peitto niin että jäävät yhdessä alle (heitetään parin seistessä turkilla tai astuessa pirttiin).

295. häätapoihin kuuluu morsiamen peittäminen turkilla häämatkan ajaksi, tulijoiden odottaminen turkki jalkojen päällä (sulhasen vanhemmat), morsiamen lankeaminen turkin päälle (kumartaa vanhemmat ja esivanhemmat), morsiamen kantaminen pirttiin turkkiin käärittynä, turkin heittäminen parin päälle kättä annettaessa ja parin peittäminen turkilla kestityksen ajaksi.

296. morsiamen taloon tulevan sulhasen kasvot peitetään painamalla hattu syvälle päähän, kääntämällä karvalakki nurin tai vetämällä lakki silmille (peittämistavat liittyvät totemististen sukujen välisiin suhteisiin).

297. sulhasjoukon pukeutumiseen kuuluu paksut karvaiset kintaat.

298. morsian pitää kintaita kotitalosta lähtemisestä maaten menoon asti.

299. kädenlyönti suoritetaan kintaat käsissä tai takinliepeisiin käärityin käsin.

300. häälahjat ojennetaan kintain, käsivarren päältä, lautaselta tai kepin avulla (välttelemistavat liittyvät totemististen sukujen välisiin suhteisiin).

301. hääitkuja itketään oikealla kädellä toisen kaulasta kiinni pitäen (vasemmassa kädessä nenäliina eli kyynelpaikka).

302. häiden ensimmäinen itku itketään syntysille eli esivanhempien hengille (henkien ei uskota ymmärtävän tavallista puhetta, morsian johdatetaan itkettäessä pirtin naisten puolelle tai pyhään nurkkaan).

303. itkuista kiitetään antamalla itkettäjälle vastalahja (käsikaunistoinen).

304. esivanhempien itkujen jälkeen itketään koko heimokunnalle (jokaiselle sukulaiselle erikseen).

305. itkuissa käytetty kyynelpaikka heitetään tienpuoleen häämatkan aikana ("ettei miehelässä tarvitsisi itkeä").

306. morsianta puetaan häiden aikana vuorotellen hääpukuun, arkivaatteisiin ja itkusobiin eli rebusiin (hääpukua käytetään iloisempien vaiheiden aikana, hääpuku voidaan pukea arkivaatteiden päälle, toisen tiedon mukaan
vaatteet vaihdetaan vain kerran (ennen sulhasen talolle lähtöä), kolmannen tiedon mukaan vaatteita ei vaihdeta neidonkylvyn jälkeen).

307. häävaatteet valmistetaan ilman ompeleita tai niin että ompeleita "ei voi tuntea" ("ombeluksien tundomattomat").

308. karjalaisiin häätapoihin kuuluu antilaan taluttaminen aittaan nahkoihin peiteltynä, antilaan riisuminen alasti, sulhasen tuominen aittaan, antilaan nostaminen sulhasen polvien päälle, antilaan piteleminen, sulhasen poistuminen sanaakaan sanomatta ja antilaan pukeminen uusiin vaatteisiin.

309. antilaan naimattomia ystäviä kutsutaan alleiksi, naimisissa olevia sorsiksi.

310. häälahjoja ("somazia") kutsutaan käsisomasiksi, olkasomasiksi ja kaklussomasiksi (vaatekappaleen mukaan).

311. marimorsiamen pukuun kuuluu helmin koristellut rannerenkaat (pidetään tärkeinä).

312. mordvalaisen morsiamen neidonnauha sidotaan rannerenkaaseen (morsiamen itkut itketään renkaalle).

313. mordvalainen anoppi pujottaa häissä morsiamen käteen renkaan sanoin "hopeisen rannerenkaan annan sinulle, olkoon kätesi vahva".

314. virolaiset järjestävät kosinnan ja häät uuden kuun aikaan (uskotaan antavan parille onnea ja säilyttävän morsiamen nuoruuden).

315. karjalaiset pitävät uuden kuun aikaa parhaana häiden viettoon ("miero vuotti uuta kuuta, lumi tervaista rekeä, mie vuotin minjuttani", "terve kuu, terve kuningas, terve nuori naimakansa").

316. mordvalaisella morsiamella on sormissa sormuksia "niin monta kuin on ystävättäriä" (häiden jälkeen anoppi lahjoittaa yhden lisää, uusi ystävä).

317. mordvalaiseen hääpiirakan valmistukseen kuuluu tiinun tuominen keskelle huonetta, leipojien asettuminen tiinun ympärille, taikinan valmistaminen yhdessä (yksi puhdistaa tiinun pohjan pärekimpulla ("vahingollisista voimista"), toinen kaataa vettä, kolmas kaataa jauhoja, neljäs lisää taikinanjuurta), tiinun kiertäminen kolmasti laulaen (vanhin pitelee pärekimppua, toinen vesiastiaa, kolmas taikinalastaa) ja taikinan sekoittaminen kierrosten välissä (lauluissa puhutellaan Kuun ja Päivän emoa).

318. kainuulaiset kutsuvat rukkasten saamista ruunanpäässä käynniksi ja veden kenkään saamiseksi.

319. kainuulaiset kutsuvat parin yhyttämistä "tiaisen valaksi".

320. obinugrilaisiin häihin kuuluu haltijoille uhraaminen parin toimesta (huiveja, sormuksia), ruokien valmistaminen, haltijoiden kestittäminen, perheiden luona vieraileminen, yhdessä ruokaileminen ja onnen ja terveyden pyytäminen parille (Sänkeltä).

321. udmurtit hankkivat parille kodinhaltijan hyväksynnän asettamalla pöydälle haltijan kuvan tai tuohivakan ja suorittamalla haltijalle lupausuhrin.

322. vatjalaista sulhasta kutsutaan nimellä peikomeez, virolaista nimellä peigmees.

323. marien häihin kuuluu morsiamen perheen tuohitorvien "ryöstäminen" (perheen onnen toivotaan seuraavan mukana).

324. "mitäpäine työ kokoelitta yksinkokoisii, jouvuttelitta yksinjoukkosii, tuumaelitta yksintuumasii, jopa nyt liittoelittokin liittosia, jopa nyt solmielittekin suku-solmusia, miunpa linnunhaikkasen liitelelläkseni, miunpa lapsuhaikkasen lähteelläksi" (hääitkujen kieltä, morsian ihmettelee sukunsa kokoontumista yhteen).

325. "mitä tuumaisii nyt tuumaelit tusakkahaiselle itselleen, tuumaelitko sie tunnin tuumaisii, ajattelitko sie päivän ajatuksii, aivoin onnettomaiselle itselleen, vai kauppaelitko siä viikon kauppaisii, ku et olis tuumaelt pitempäisii tuumaisii tusakkahallen itselleen, ku et kauppaeliist kavvempaisii kauppaisii miullen kaitoikarkelikkaisellen itselleen" (morsian arvuuttelee naimakaupan pituutta).

326. "hoi sie seppo veijoseni, mie tuon tovet sanomat, tavos vitjat viijet, kuuvet, kahet, kolmet vyölliskoukut, kolmet korvirenkahaiset”, "Anni tyttö saaren neity, juoksi seppojen pajaan, taos miulle viiet vitjat, kolmet korvirenkaat", "oi sie seppo veikkoseni, tavos miulla viiet vitjat, viiet vitjat, kuuet kutjat, seitsemät korvirenkahaiset" (häissä käytettyjä koruja).

327. "oi Anni tsikkoseni, tuo paita palttinaini, hipiellä hijettömällä, hijen tietämättömällä, tuo koatiet kapuset, jotk on kuutamon kutomat, päivyen kesreämät, hipiellä hijettömällä, hijen tietämättömällä, tuo sie hoahti hallakkaini, peällä paijan palttinaisen, tuopa kirjokintahani" (häävaatteet puetaan puhtaalle iholle).

328. "Anni tyttö saaren neity, tuo taattoni tulinen turkki, maammoni panonen paita, ajetaanpa kirjakorjin, souetaan punavenehin" (häävaatteina vanhempien vaatteita, kulkuneuvot koristellaan värikkäin kankain).

329. "tuopa paita palttinaine, emon neinnä ketreämä, morsianna huolittama, kirjokynnen kirjottama" (häävaatteina emon valmistamia vaatteita).


330. "pani paian palttinaisen, iholle alatsomalle, vyötti vyön kullan karvaisen, päälle paian palttinaisen, veran äärillä veäksen" (häävaatteiden pukemista).

331. "toi emo soti-somate, pitoloissa piettäväte, häissä häilyteltäväte, viititsekse, voatitsekse, peä-somihin suorieuve, vaski-pantoih om panekse, tina-vöihe tilkitekse, lustuhissa mies lujempi, rauta-pannoissa parempi, teräs-vöissä tehtosampi" (sulhasen vaatetusta).

332. "sulho, villo vellyvöni, vuotit viikon, vuotas vielä, ei ole valmis valvattise, eikä valvateltavasi, vast on jalka kenkitetty, toini on kenkiteltävinä", "ei ole valmis valvattise, eikä valvateltavasi, vast on käsi hiemotettu, toini on hiemoteltavina", "ei ole valmis valvattise, eikä valvateltavasi, puoli on piätä palmikossa, toini on palmikoitavana", "sulho villo velyvöni, jo on valmis valvattise, valmis valvateltavasi, pois pojat, ulos urohot, pihalla, pitimmät miehet" (morsiamen valmistamista).

333. "kutsuseni, kuuluseni, armas airojalkaseni, kutsu rujot, kutsu rammat, sokiet venehin soua, rammat ratsahin ajele", "kutsuseni, kuuroseni, armas airojalkaseni, kävitkö tiehös tervehenä, matkasi alinomana" (häihin kutsuminen).

334. "piettihkö hyvänä tuola, noita kuttsu-vierahie, olijako suin sulassa voissa, käsin keäry-kakkaroissa, noilla kuttsu-vierahilla, oliko lohta luotasella, lahna-kaloa lautasella, noilla kuttsu-vierahilla" (hääruokia).

335. "sulho viljon veljyeni, kutsu paita palttinainen, isos sulhona pitämä, moamos neinnä huolittama, kutsu vyö kullin kuottu, päälle paian palttinaisen, kutsu sukat suorijaiset, kutsu turkki tuhat nyplä, paijan päälle palttinaisen, kutsu kauhtana utuinen, ku on kaita kainaloista, soma suolien kohalta, turkin päälle tuhat nyplän" (sulhasen vaatetusta, vaatteet "kutsutaan" päälle).

336. "tunnen sulhon lähtöväkse, en aina käkieväkse, yöt on korjie kohenti, päivät loati laipivoita, jopa nyt sulho suorieuve, moan valivo valmissakse, pilkos puuta kallivolla, kirvehen kiveh koskomatta, kasan kalkkahuttamatta" (sulhasen lähtösanoja).

337. "assu hanhen askelih, taputa tavin jaloilla, toaton soamia pihoja, vellen vesto tanteria" (morsiamen lähtösanoja).

338. "kenempä väki tulee, vävyni väki tulee, ei ole vävy eillimmäinen, eikä vävy jälkimmäinen, vävy on keskellä väkeä", "vävyni väki tulouo, vävyni on väki väkövä, niin on väki hallaakassa, kuin om mettsä huutehessa, tuntu tuomi muista puista, vävy muista vierahista, ei ole vävy iellimpänä, eikä vävy jälkimmäini, väv on keskellä väkie" (sulhasjoukon saapuminen).

339. "piikaseni, pienueni, tuo sie tulta tuohisella, tempaopas tervasella, jotta näen vävyni silmät, sinisetkö vai punaiset, vainko vaahen valkevuuet" (sulhasen silmien tarkastaminen morsiamen äidin toimesta).

340. "piikaseni, kaunoseni, issutas vävy tupahe, selin seinäh on siniseh, kohin hyväh rahvahase, piikaseni kaunoseni, tuo sie tuopilla olutta, kanna kaksi korvasella, uuven vävyn juotavakse" (sulhasen istuttaminen).

341. "mist on saatu saajanainen, ilmalta heleä heinä, maalta marja mantsikkainen, kaksin joutsenet joella, sukkaset on saajannaisen, kaksin hanhoset haolla, saappahat on saajannaisen" (saajannainen=morsiamesta huolta pitävä sulhasen sukulaisnainen).

342. "mist on otettu ollallinen, kylän onni oloallissa" (olalliset=suvun onnea edustavat tytöt, istuvat morsiamen
molemmin puolin).

343. olallisten toimiin kuuluu lakin ottaminen sulhasen päästä ja ripustaminen pirtin peräseinässä olevaan naulaan ("perheen jäseneksi").

344. "pois pojat, ulos urohot, pihalla, pitimmät miehet, kansa kaikki, kartanolla" (sulhasjoukon poistuminen pirtistä).

345. "kylä vuotti uutta kuuta, miero päivän nousentoa, mie vuotin veioani, veioani, minnoani, ken tämän toen valehti, veion tyhjin tulleheksi, ratsun jouten juosseeksi", "veikko tuli, vesi läikky, ratsu juoksi, maa järähti, telat tervaista venettä", "jo tunnen kyselemättä, arvoan anelematta, ompa minun veiollani, ompa sotka suojassansa, maata helmanen malassa, helmat hietoa vetävi, nossattajasi hyvyyteen, astuttajan armauteen", "sirahuta sirkut silmät, meiän siika järvilöille, luo sie luovut silmät, meiän lohi järvilöille, veljen vesto penkerille", "kylä vuotti uutta kuuta, miero nuorta morsienta, miepä vuotin veijojani, veijojani, minnojani, katon on veneh vesillä, satalaita lainnehilla, mies puhas perässä purren, mies puhas nenässä purren, kesell on kesäreponi" (morsianta tuovan sulhasjoukon saapuminen). 

346. "morsien, sisaruoni, lukulehti, lakluoni, nouses ilman nostajitta, ylene ylentäjittä, hos on nuori nostajasi, vihanta on ylentäjäsi, puolell on punakeräni, toisell on vihanta virpi, pane jalka jalakselle, toinen poikki puoliselle, assus hanhen askelilla, taputas tavi jaloilla", "morsien, sisaruvoni, kapolehti, lakluvoni, pole jalkahas portahalla, toini rannalla rapova, nisat nuoret notkuttele, varsi kaunis koaruttele, kuin on tuores tuomen latva, eli kasvaja kataja, assu hanhen askelilla, taputa tavin jaloilla" (morsiamen lähtösanoja).

347. "annapa itse kyselen, tulovalta veijoltani, saitko neijen, voitko linnan, vain assuit anopin sillan, söitkö lohta luotaselta, lautaselta, luotoselta, ainuvon anopin koissa, oliko suu sulassa voissa, käsin keärinkakkaroissa" (perheiden välistä sopimusta eli liittoa vahvistavia toimia).

348. "sulho, viljon veljyeni, oliko olut ostamaton, mesi markoin maksamaton" (hääruuat ja juomat valmistetaan itse).

349. "kuus oli kullaista käköstä, vempelissä kukkumassa, seitsemän kevätotusta, länkilöillä laulamassa, kovin on koriet korjat, korjas ov viel korilempi" (hääreen koristeluja).

350. "sulho, viljon vejojani, terveheinkö ties kävite, onnises myöteh matkasit, saitko sen, kuta käkesit, kolmin vuosin kossottuse", "sulho, viljon vejojani, levititkö neijoillemme, liinavuottiet somaset", "sulho, villo veijuvoni, saitko sie sen, kun käkesit, vuosin kaksin katsottuse, vuosin kolmin kossottuse, ikäs kasvateltavase" (sulhaselta udellaan hakumatkan onnistumisesta).

351. pari ohjataan seisomaan rinnakkain niin että "vasemmat jalat koskettavat toisiaan ja kädet ovat toistensa ympärillä" (toisen tavan mukaan kiinnitetään yhteen neuloilla, olalta, lanteilta ja jaloista).

352. "miss on sulho suoritettu, moan valivo valmistettu, tuola kiukoan kivissä, palavoissa poateroissa", "miss on sulho suoritettu, moan valivo valmistettu, kolmen koivun juuren alla" (sulhasen valmisteluja).

353. "tuo miula tuliset turkit, ukkoni tuliset turkit, veljellisiksi varoiksi, tuo miula panuset paijat, ämmöni panuset paijat, tulisikse turvikseni" (isovanhempien vaatteisiin pukeminen).

354. morsian katsahtaa sulhasen taloon astuessaan kattoon ja lausuu "mie susiks, mie karhuks, muut kaikki lampahiks", "mie hukkana huiskamah, karhuna kahajamah" tai "tupa tämän tuumakka, laki tämän lausukaa".

355. "laajin liiton kuun ta päivyen keralla" ja "petin kuun, petin päivän" (pari voidaan yhyttää kuun ja päivän keralla).

356. "oi sie pissyin sissoistani, hellin heimoistani, tuo sie tulta tuohisella, tervasella tempovale, näkisin vävyni silmät, elä tuo tulta tuohisella, tervasella tempovale, tuoh on tuli rämäkkä, savu musta tervaksini, savustuu vävyni silmät, tuo sie tulta tuoheksella, vahasella valkieta, jopa näin vävyni silmät, ei ole siniset, ei punaset, vain on voahen valkeuiset, meren kaislan kainehuset" (sulhasen silmien tarkastaminen).

357. "juotapas vävyn poroja, herasista hettejistä, läikkyvästä lähtehest, alta kusen kukkalatvan, alta hempehen petäjän" (sulhasen porojen juottaminen).

358. "issuta vävö kotahan, selin seinähä sinisee, kohin hyviä heimojasi" (sulhanen istutetaan neidon perhettä vastapäätä).

359. "viel on lohta luotasella, uuven vävyn syömisekse" (sulhasen syöttäminen).

360. "sulhokaini, nuorukaini, miehen kanta kaunokain, ellös meijän neitoistana, ellös sie pahon pitähö, elä ana anopin lyä, eläkäi apen torua, seiso seinänä ejessä, pisy pihti puolisena, siin virsi kullaksena, toitse peähä panaksena" (sulhasen neuvominen).

361. "äsken neiti annetah, maan kuulu, veen valio, kuin saat suuren suomushauin, anopille antehix" (anopin anteheksi hauki).

362. "sulho, villo veljyeni, ota ruskie rebone, iellä tietä koalomahan, jälelläs on juoksomaaha, oikielle olallasse, vasamelle puolellasse, sulho, villo veljyeni, ota valkie jänöne, iellä tietä koalomaha, jälelläs on juoksomaahe, oikiella olallasse, vasamella puolellasse, sulho, villo veljyeni, ota valkie joutsen, iiellä tietä koalomaan, jälelläs juoksomaan, oikialla olallasse, vasamelle puolellas", "kuules teälä kuin sanotah, kielin toizin kerdoallah, ota ruskia orava, iellä tiedä juoksomaha, ota valgia jänöne, jälelläs on juoksomaha" (häissä avustavia suojelushenkiä).

363. "morzien, sizorizene, emon lapsi, lagluone, nouze ilman nostamatta, ulene ylendämättä, nouze nostajas hyvyten" (rekeen nouseminen).

364. "morzien sizorizene, emon lapsi lagluone, assu hanhen askelilla, taputa taven jaloilla, pih on asselda pitembi, kynnys hirttä korgiembi" (morsiamen askeltaminen lyhenee eli "vaikeutuu" kotitalolta lähdettäessä).

365. "sulho villo vellyöne, käytkö ties on tervehenä, azies ani hyvänä" (sulhasen tervetuliaissanoja).

366. "sulho villo vellyöne, issuitko isännän tsupun, assuitko anopen lauvan" (tsuppu=peränurkka, lauta=lattia, liittoa vahvistavia toimia).

367. "moammojoni, kantajoni, pane kyly lämmä, miuä lähten naimah" (sulhassaunan lämmittäminen).

368. "maammongoine, kandajoine, tuos on paida pellervöine, itshes neitshuna kesrättygö, itshes neitshuna ommeldugo, maammongoine, kandajoine, tuos kuadjieset kangahiset, itshes neitshuna kesrättygö, itshes neitshuna ommeltugo, maammongoine, kandajoine, tuos on kauhtan kangahine, itshes neitshuna kesrättygö, itshes neitshuna ommeltugo" (häävaatteet äidin nuorena valmistamia).

369. "Lemmingäinen lieto poiga, tuli äidin armollah, kysy äidiltä luba, jottah saisi naista, mielellistä morsioa" (äidin suostumuksen tärkeydestä).

370. "kuulu suolta suksen eäni, kangahalta reen kabina, kaunot sulhot kangahalla, suitset seitset vyön tagana, kuin on suitset seitsellähä" (sulhasjoukon saapuminen).

371. "miestä kuv virov virpie ta suomen sulkkuo", "mistä tunnet vävyn väex, tunnus puista, tunnus maista, tunnus virpi vierahista" (sulhasen kotoperäisiä nimityksiä).

372. "vuota kaccon vävöistäni, onko iellä vai jälellä, vävöi on kessellä vägie, vävöi on piätänsä pitembi, korvallista korgiembi, vävön suapka sambsattain, puhki pilvien puhuu, läbi meccän läiköttää" (suapka=sulhasen taianomainen talvilakki).

373. "vuotas, katson vävöjäni, valgie vai punane, tuogoa tuli tuohuksinen, temmelgöö se tervaksinen, roiguo tuli ruohtiminen, paras tuli on paisseksinen, valgie vahanen tuli, vävön silmät vallottaa" (sulhasen silmien tarkastaminen).

374. "tuogua tulda tuohuksessa, vahazessa valgiassa, vuottas katson kaiken kanzan, niin on kanza hallakassa, kuin om mettsä huudehessa" (sulhaskansan saapuminen morsiamen talolle).

375. "pois pojat, ulos urohot, pihalla, pitimmät miehet, jo on neido neijoissa, talon tyttö taijoissa, jopa viijäh pihoillah, siellä varatah hyvästi, ole mändyö kuuluisambi" (neito "taiotaan" mukaan, häät sukujen välistä taikojen taistoa).

376. "morsien, sisoriseni, pole jalka jalaksella, toinen maalla puhtahalla, alemma kumartaminen, hyvän lahjan loaadiminen" (reestä nouseminen).

377. "minna tuli, miero liikku, veijo tuli, vezi läikky, nouzes, sotka, soudimesta, kanahoaba koarimesta" (veneestä nouseminen, kaksi kotoperäistä kulkuneuvoa).

378. "polles jalga pordahalla, toine siirrä sillam peällä, nouzes ilmain nostajitta, ylene ylentäjittä" (kynnyksen yli astuminen).

379. morsiamen ja sulhasen kaulaan ripustetaan maata ja ukonkiveä sisältävät pussit sanoin "joka ukon jyryn rikkoo, se tämän parikunnan rikkoo" (parin onnea suojelevia toimia).

380. "työnnän torven taivahalle, pillin pilvillä ylennän, poikiani naittaessa" (perheen tuohitorvien soittaminen).

381. "sulho, viljoveljyeni, käytkö tuohon kuin käkesit, miks olit viikon viivyksissä, kauan ajan kaoksissa, levititko pystystiinan, asuitko anopen lauan, istuitko isännän tsupun, söitkö lohta luotoselta, puhtahalta purtilolta" (sulhasen toimia morsiamen luona).

382. karjalaismoamo luovuttaa suojelushaltijan tyttärelleen antamalla tälle tukun hiuksiaan, laittamalla tytön
makaamaan kynnyksen päälle ja kävelemällä ylitseen sanoin "oigie annizeni, mie panen omani haldien siulas peäl, kaikkie suurimman" (haltija luovutetaan ennen sulhasjoukon saapumista).

383. "mitkä urohet kut soutaa, myö oomma miehet metsän käyjät, ettö ole työ miehet metsän käyjät, työ ootto miehet sulhomiehet, empä ole myö miehet sulhomiehet, myö olemma miehet kalan saajat", "täheksi taivoseen lennän, sie lennät täheksi taivoseen, mie haukkana jälles lennän, minä menen kiiskoiksi mereen, mennet kiiskoiksi mereen, mie haukena jälles tulen" (häälaulujen vuoropuheluja).

384. hantien häihin (maj, moj) kuuluu neidon perheen luokse matkaaminen, poron uhraaminen, haltijoiden kestittäminen, yhdessä syöminen, yöpyminen, nuorukaisen perheen luokse matkaaminen, taikojen tekeminen matkan varrella (neito hyvittelee haltijoita), poron uhraaminen nuorukaisen luona, haltijoiden kestittäminen ja yhdessä syöminen.


385. hantineito vierailee häiden alla salaa naisten pyhässä paikassa (saworki lat, sammakon paikka), tekee taikoja ja valitsee puolison saatujen enteiden mukaan.

386. hantien häitä edeltävät kymmenet neidon perheen luokse tehdyt kosiomatkat (häät=matkoista viimeinen).

387. "annapas, eukko, tyttäresi, miulle miehelle hyvälle" (tytärtä pyydetään äidiltä).

388. "tuotiinpa neitonen tupahan, sisäreksien on sivuitse, kälyksien on kainaloitsi" (häät=sukujuhla).

389. "ennen käimmö muina vierahina, nygöi tulimmo sulhaziks" (sulhasmatkaa edeltävistä vierailuista).

390. "huolevat on meiän urohot, tullah tulipäreellä, kuletahan kuutamalla" (sulhasjoukko liikkuu kuun valossa).

391. "kahten puut, kahten petäjät, kahten ilman lintuisetkin, kahen kengät penkin alla, kahen rukkaset sopessa, kahen huonehen kaunistavi, kaunistavi, valmistavi" (yhytyssanoja).

392. "teille häitä, meille häitä, juoaksemme neion häitä, toisen kerran sulhon häitä" (neion häät ja sulhon häät).

393. "minä olen miesi yksinäinen, yksinäinen, pikkarainen, yksinäin on ilman lindu, kaksinain on muan madone,
mie vain yks olen yksinäinen, hot yksin yrittänenkin, yheksin yritetähe, hot kaksin kavahtanenki, kaheksin kavahtetahe" (hääyönä lausuttuja sanoja).

394. hääyön tapoihin kuuluu koivuhalon laittaminen tyynyn alle ja vuoteen kiertäminen kirveen kanssa sanoin "pie voan haltiita hyväs sovus, anna rauhoa ja terveyttä".

395. häihin valmistettu piirakka leikataan puoliksi, tarjotaan morsiamelle ja sulhaselle palat ja lausutaan "yhtee yhystykkää, kiinni kitkeloitukaa".

396. marien häihin kuuluu morsiamen huivin kuljettaminen koivulehtoon, kulkueen säestäminen soittimin ja huivin ripustaminen koivunoksaan (kulkueeseen osallistuvat miehet kävelevät takaperin, huivin kirjailuissa kuvataan morsiamen elämänvaiheita).

397. mansien 3-päiväisiin häihin kuuluu neidon luokse matkaaminen juotavien ja syötävien kanssa (ayi-puri, neidon uhri), poron teurastaminen, yhdessä syöminen, kotiin palaaminen, neidon suorittama vastavierailu (man-ne-puri, miniän-paistettu-uhri), nuorukaisen perheen kestittäminen (lihaa, leipää, juotavia), neidon perheen luokse palaaminen, neidon suojelushaltijalle valmistettu paistouhri, nuorukaisen luokse palaaminen, nuorukaisen suojelushaltijan viihdyttäminen neidon toimesta, neidon vanhempien lahjoittaman poron teurastaminen ja juhla-aterian valmistaminen (miniän-uhri-ateria).

398. "virpi pirtin kannen päälle, neitonen nojahan virven, yrkä neion kainalohon" (virpi=häämenoissa apuna käytetty salko).

399. sanalla yrkä tarkoitetaan sulhasta ja miestä (viron ylg / ylgäv), kosijaa, sulhasta ja naimisissa olevaa miestä (saamen alhke / irge), poikaa, miestä ja poika-miestä (marin eryo / erye / py-eryo) ja miestä ja puolisoa (unkarin er / ferj).

400. "siitä laijan latjaeli, sukapäitä sulhasia, sukapäitä, vaskivöitä, laian kaksisen latjaeli, tinarinta neitosia, kultakassan kantajia" (pukeutumista).

401. "hyvä mutso, kaunis mutso, se on kullalla kukittu, hoppeella huoliteltu, notkahuta nuoret niskat, heitä seiposet selästäs", "mutsoi on metsällä itköö, kaunis naine kasseksessa, mitä itket, mutsoi raukka, sulhoskos pahoin pitelöö", "hyvä mutso, kaunis mutso, mutso valkian verevä, hyvä olet otettaissa, hyvä viikon viipyessä, oivan luonna anoppinsa" (mutso, mutsoi=morsian, nuorikko).

402. "ellys, ellys, tyttöseni, sulhohon ihastua, eikä sulhon suun pitoon", "katon suuta sulhaiseni, muotoa mukaiseni", "elä sulhoh ihastu, eikä sulhon suumalohon, katso sulhon suupitohon, luote silmän luontehesen, sulovastiko suun pitävi, luopiko silmät luopusasti" (sulhas-sanan alkuperästä, sanoista sula (lempeä, rakas), suloinen (mieluisa, sulosanainen) ja suu (suulas, sulosuinen)).

403. "lenti kokko koilta ilmoin, havukaine halki taivon, liiteleksi, loateleksi, ken on sullilta sulavao, ken on hieno heyheniltä, Anni on sullilta sulavin, Anni hienoin hevheniltä" (sulhasta verrataan kotkaan, sulhainen=sulkainen).

404. "soittiit miehet naimattomat, soittiit nainehet urroot" (neidosta naiseksi, miehestä urooksi).

405. "vellokkene, kullakkene, älä ota enne naista, enne ku mie kasva kaasekseis" (kaaso=sisko).

406. hantien häihin kuuluu terveyden, onnen ja pitkän iän toivominen taivaanjumala Numilta (pari toivoo häiden lopulla).

407. "kaik ois sinu sukusi koos, sekä ystäväisyhes" (häihin kokoontuu suku ja ystävät).

408. "kenen häitä häilätähän, kenen pietään pitoja, pojan häitä häilätähän, tytön pietään pitoja" (hää-pidot).

409. "mie ku nousen kiukual, helmat lieskua levitän" (kaason toimia).

410. "itke, neito, naitaessa, vierettele vietäessä, ko et itke naitaessa, vierettele vietäessä, sit itket iijjäis kaiken, ajan kaiken kaikattelet" (itkujen tarkoituksesta).

411. "siis mä toivotan totella, pariskunnallen parasta, syvämestä syttyneestä, päivä teille paistakohon, pimiäs pohjosesta, ilo ihmisten ihana, teitä täällä täyttäköön, mielipahat painelkoon" (onnittelusanoja).

412. "terve maa, terve manner, terve lämmin, terve uuni uhkuvainen, terve maan haltia, terve talon haltiat" (lausutaan "sillo kun morsian tuotii talloo häissä, kun se ensi kerra lask jalkase talon pihamaalle").

413. selkupit pitävät kangasta (liptik) pakollisena häälahjana (arvokkaita kotivalmisteisia nokkoskankaita).

414. selkuppien häihin kuuluu liinan (qampi) ojentaminen sulhaselle, neidon ympäri kulkeminen liinan kanssa, parin istuttaminen vierekkäin, parin peittäminen liinalla ja liinan ojentaminen neidon äidille.

415. selkupit pitävät vierekkäin istumista liiton vahvistavana toimena.

416. saamelaisiin häätapoihin kuuluu "poronsarvien" valmistaminen parille (jonoon asetettuja ruokalahjoja).

417. hantit vaihtavat häissä samanarvoisen määrän lahjoja ja ruokailevat kummankin perheen luona (tasapuolisuus).


418. hantit esittävät häissä tarunomaisista sankareista kertovia lauluja (lauletaan vain tärkeimmissä tilaisuuksissa).

419. "se ei hyveä oavua jos häämatkal käärmen näk" (häämatkan tapahtumista ennustetaan).

420. "kuv viimestä veroa syötiin sitä akampuuroksi sanottii" (viimeistä häissä syötyä ruokaa).

421. "meä sai mummolt alusloime morsijantavaraks" (makuusijan päälle asetetun kankaisen peitteen).

422. "antaeset ne oli ne kemut jotka piettiin morsiemen kotona ja häät piettiin suluhasen kotona" (antajaiset ja häät).

423. "jonse häissä o antamista saa hävetäl lopun ikäänsä" (häälahjojen tärkeydestä).

424. "jot ol tyyn elonkerta niillä" (hääpöytä katettiin hiljaa jotta parin elämästä tulisi sopuisa).

425. "kahekymmene vanhana enemittäi männiit naimisii" (ihmisten elinikä nykyistä lyhyempi).

426. "eno akka ensimäine, täti tytär toine" (kaasot=lähisukulaisia).

427. "ja morsian kuka ol arkaluantonen niin se itki ja kaulo äitiäh ja siskojah" (itkuhäät).

428. "appi ja anoppi pantii rahile ja nostettii" (häätapoja).

429. "ku erohuttuu syötii jysäht kurikka salvamee" (häiden päättymisen merkiksi).

430. "kuaso se kuluk aena etummaesena" (hääkulkueessa).

431. "sulhane purk sen hiukset hajallee" (sulhanen kassan purkajana).

432. "mänööt yksiin eväihen" (yhdet eväät).

433. "pulmis hergudella ja sövvä hyvviä rokia" (häissä).

434. "toka sisko sillam pälle, emoin lapsi lavvan loksi" (morsiamen kutsusanat).

435. "hä siz jo kirzikki tubulle hiuksed" (hiusten laittaminen tupulle).

436. "äijjälle vei paijjan ja ämmälle korvirädin" (häälahjoja).

437. "minnua on kutsuttu pulmi" (häihin kutsuminen).

438. "ku ei old sugulain, ei kutsuttu pulmi" (häät=sukujuhla).

439. "hö istuid ligedykke" (vierekkäin istuminen kaikilta uralilaisilta kansoilta tavattu liiton vahvistava toimi).

440. "hän otta käest itsessel loks istuma" (morsian vetää sulhasen viereensä istumaan).

441. "nyd miä kidän langoloja, ylisdän ihan yllä" (langot=puolison sukuun kuuluvat).

442. "hä mahta äneld itkeä" (osaa itkeä hääitkuja).

443. "ilmolline Jumala on leppinyh meäd yhteh" (luojahenki Numalan yhteen liittämät).

444. "itkemäh jorahtih ollalline andilahan ker" (itkuhäät).

445. "yhtel on oigei jalgu da toizel on hura jalgu palttinal" (hääparilla oikea ja vasen jalka valkoisen maahan asetetun kankaan päällä).

446. "kudai enzimäi polgou jalgupaltinale, se ottav i vanhemboan" (vallan suhteessa).

447. "yhty suknoa ollah ukko d akku" (yhdenlaisia, vrt. suku).

448. "jallakkah moattih mutsoi da suluhani", "jallad rissaz moatttih mutsoi da suluhani" (jalat lomitusten makaaminen liiton vahvistavia toimia).

449. "itkettelijän ker tuli" (hääitkut osaavan naisen kanssa).

450. "hyvin vanhathan ne oli itetty itse" (itkeneet itse hääitkunsa).

451. "itketys heitetäh, kuzb on käz iskietty, lujuz laittu" (itkuvirsien ajankohtia).

452. "jo on valmis valvattimes, valmis valvateltavasi, suorinnut ikisomasi" (valvatin eli antilaan eli morsiamen antosanoja).

453. "hurahuttau sulhaiskansasta yli nakkoau tulipäriet" (sulhaskansan varaaminen).

454. "kum morsien tuuvah vierahasta, niin kolmi päivöä on huiluo pijettävä" (huivia).

455. "ensimäisellä työllä minne morsiel lähtöy hos vettä noutamah" (ensimmäisen veden noutaminen).

456. "ken puuttunov vastineheksi, se tulgah tädä hammaspalastu syömäh" (yhdessä syöminen, vastineh=puoliso).

457. "hyö ei niitä käsieh oteta pois ennenkun tullah ta erotetah" (käden iskeminen).

458. "ilmoinverzomien ker" (sulhasväen nimityksiä).

459. "eläkkeä niir rauhallisesti ta niin hyvässä sovussa jotta vesikänä ei välittsi peäsiis" (parille lausuttuja yhytyssanoja).

460. "avuazed laittih" (poistettiin liina morsiamen pään päältä saattojoukkonsa ("myödäzet") istuuduttua ja huudettiin "uuttu muttsoi").

461. "miespuoli da naspuoli, sit ku yhteh mennä" (vrt. puolisot).

462. "andilas pannah keskel" (morsian hääkulkueessa).

463. "häissä kaihotah, ei muuvalla" (itketään).

464. "kalakukko pit olla ensimäini ruoka" (alkujaan joku viljaton kalaruoka).

465. "velli pitäy kaklussasta kiini kul levittäy turkin" (morsiamen veli).

466. "tiijit kazvattoa, tiijä i andoa" (luovutussanoja).

467. "sanotah jotta kaunis pitäis olla se kattsoja jotta tulou kaunehie lapsie" (morsiamen huivin alle kurkistava).

468. "kattsojarahvas katsotah, kizoajat kizatah" (katsojat ja kisaajat).

469. "katsotuksella antilahalta kassa levitettih, sisär tahi moamo levitti" (kassan levittäminen).

470. "huomeneksella pijetäh katsotusta, siitä heät päivällä" (häiden vaiheita).

471. "katsotus piettih, sulhani anto morsiemella kostovoattien, morsien valmehem paijan sulhasella", "siitä annetah katsotuslahjat", "katsotuspeäkse sanottih sitä kostuo, katsotuskostuo" (katsotus).

472. "niis kengiteksiz menöy toizeh kohtah" (morsian veljensä valmistamissa kengissä).

473. "suvaikkoa toinetostu keskenäh" (sanotaan parille).

474. "no poika keräi joukon näin heimokuntoa ta siitä lähettih sulhasikse" (oman hääperinteen yksinkertaisesta luonteesta).

475. "a ken oli keyhembi, se anto kintahat ta rättsinän" (häälahjaksi).

476. "siitä itetäh toatolla pikkaraini virsi, se on keäniskuvirsi" (häävirsiä).

477. "keän kinnassukset ta kaikki laulettih" (häiden vaiheita säestävät laulut).

478. "nostau koarostapaikkoa morsiemen silmiltä" (villaista huivia).

479. "knäzevöi päivy" (toinen hääpäivä).

480. "läkkä knäzevöih" (sulhasen kotiin häitä viettämään).

481. "meil om poika syntyn Ortto, oisko teilä tytärtä annettavoa Annie, emmäkö vois ruveta sukukuntoa suurentamah" (hääsanoja).

482. "istuutu miuv vävy lautsalla siniseh seinäh selin ta hyväh rahvahah kohin" (sulhasen paikka).

483. "andai da ottaj yhtemmoized" (sanotaan hääparista).

484. "paikan kokkah antilas tarttu" (ojennetun liinan päähän).

485. "se niitä heälauluja kojuutti" (lauloi).

486. "korvakkah istutah, briha da neidine" (korvakkain istuminen).

487. "ta siitä toas tuotih sisärellä, niinku miunki sisärellä tuotih kostovoate" (häälahjaksi).

488. "se taloi on kuohuksis, ku kaks tytärdy miehel menöy" (yhteishäät).

489. "kaikilla hartsuilla kunnivoijah heämiehie" (herkuilla).

490. "siitä viijäh pihalla, molommissa kynkissä ov viejät" (morsiamella lähtöhäissä).

491. "tossu peän myödäized annetah brihan kois kylypaikad da tervehtyspajjad" (toisen hääpäivän lahjoja).

492. "huomeneksella kun noustih, niin anoppi jo oli lämmittän kylyv valmehekse" (parille).

493. "heti huomeneksella mäntih parikunta kylyh" (toisen hääpäivän aamuun kuuluva kylpy).

494. "kylypaid om mutsoin annettavu" (ensimmäistä kertaa yhdessä kylvettäessä annettu paita).

495. "siitä moamo tervehtiy heät, kävelkeä perttih" (sulhasen äiti ottaa parin vastaan).

496. "käsipuoliss oltih täjit ta sisäret" (morsiamen saattajina).


497. marit kutsuvat naimisiin menemistä sanoilla udaram nalam.

498. nganasanit koristelevat neidon hääreen mustin ja valkoisin turkisraidoin (kutsutaan kimalaisiksi, filtire).

499. nenetsit ennustavat parin onnea hakumatkaa seuraavien päivien tapahtumista (hyvä enne jos koristeet eivät putoa maahan porojen valjaita poistettaessa).

500. nenetsit eivät anna kenenkään istua parin väliin (uskotaan vievän onnen).

501. nenetsit kiinnittävät häärekiin kelloja ja tiukuja.

502. nenetsien häihin kuuluu kolmivärisen kankaan kuljettaminen miehen vanhempien kotaan ("perheiden yhtymisen merkiksi", kankaan värien uskotaan kuvaavan olevaisuuden kolmea tasoa).

503. selkupit kutsuvat morsianta sanalla newee (vrt. neito, neveskä).

504. selkuppien häihin kuuluu neidon perheen luona syöminen, neidon vanhempien lahjominen, miehen perheen luona syöminen ja noidan esittämät laulut menojen alussa ja lopussa (haltijoiden suostumuksen pyytäminen).

505. samojedit antavat neidon myötäjäisiksi kodan peitteineen, poroja, rekiä, ruokaa ja vaatteita (tulee olla saman arvoiset kuin kosijan tuomat lahjat).

506. samojedien häihin kuuluu lahjojen tuominen neidon perheelle, kodan pystyttäminen neidon kodan lähelle, tulijoiden kestittäminen neidon kodassa, toiseen kotaan siirtyminen, neidon saattaminen toiseen kotaan, parin istuttaminen vierekkäin, neidon ruokkiminen miehen toimesta, saattajien poistuminen, parin jättäminen kahden, miehen poistuminen keskiyön jälkeen ja neidon varsinainen hakumatka sovitun ajan päästä.

507. samojedien häihin kuuluu neidon hakuun lähteminen sovittuna päivänä, tulijoiden lahjominen, neidon saattaminen rekeen (miehen sukulaisnaisten toimesta), myötäjäisrekien peittäminen kankain ja poronnahoin (neljä ensimmäistä kankain), paluumatkalle lähteminen (neidon reki ensimmäisenä), miehen kodalle saapuminen, makuusijan valmistaminen (neidon toimesta) ja lahjan lähettäminen neidon emolle.

508. mansien häätapoihin kuuluu eläinnaamareihin pukeutuminen.

509. mansit kylpevät ennen häitä (uskotaan "poistavan eläinhahmon").

510. hantit antavat naimisiin menevälle tyttärelle suojelushaltijan kuvan (veistetään perheen suojelushaltijan pyhäkössä (kot mykh) kasvavasta puusta).

511. mansit merkitsevät neidon hakuun käytetyn reitin puihin (kesällä noudetaan veneellä, talvella reellä).

512. hantit saattavat neidon vanhempien leiristä joen rantaan mistä viedään veden yli miehen sukulaisten toimesta (vesi raja sukujen välillä).

513. hantit laittavat neidon hiukset kahdelle letille ja kietovat lettien päälle kaksi liinaa (lisäksi liinat molempiin käsiin).

514. hantit kuljettavat neidon myötäjäiset kahdella reellä.

515. hantineito kyykistyy kahdesti uuden kotinsa kynnyksen yli astuessaan ("im ontal tylia", istun alas).

516. hantit hakevat neidon kolme kuuta kosinnan jälkeen.

517. hantien häät kestävät kuusi päivää (kolme päivää molempien perheiden luona).

518. hantineito kumartaa kolmasti vanhempiensa luota lähtiessään ("okh ponal", painaa päänsä).

519. hantineidon myötäjäisiä kuljetetaan kolmella porolla (porot kuuluvat myötäjäisiin).

520. hantineito istuutuu miehen leiriin tullessaan puun alle ja puhuttelee haltijoita ("istuu seitsemän päivää").

521. hantineito saa myötäjäisiksi seitsemän reellistä tavaraa (turkkeja, veljen valmistamat sukset).

522. hantien häihin kuuluu neidon leiriin matkaaminen, poronnahan asettaminen tulen viereen, miehen ohjaaminen nahalle, neidon saapuminen miehen viereen, miehen tuoman poron uhraaminen, yhdessä syöminen, laulaminen ja tanssiminen, lahjojen vaihtaminen, neidon pukeminen parhaimpiin vaatteisiinsa, neidon kasvojen peittäminen liinalla, neidon kuljettaminen miehen leiriin ja menojen toistaminen miehen perheen kanssa (neito ohjataan verhon taakse missä istuu jopa kolme päivää, "osoittaen tahdonvoimaansa").

523. mordvalaisiin häihin kuuluu ruuan uhraaminen vedenemo Vedy-avalle (pyydetään terveitä lapsia).

524. mordvalaisiin häätapoihin kuuluu veden äärellä tanssiminen pyhien soittimien (nyudi) säestyksellä.

525. mordvalaisiin häihin kuuluu morsiamen käyttäminen vedellä hääpäivän aamuna.

526. virolaisen morsiamen uig-päähine koostuu valkoisesta punaisin ja sinisin kirjailuin koristellusta liinasta jonka alla pidetään valkoista hilkkaa ja pienempää liinaa (kiinnitetään kolmella neulalla).

527. virolaisten mukaan uig-päähine suojaa morsianta taikauksilta ja pahoilta silmiltä ja vie pois kaipuun synnyinkotiin.

528. virolaisten mukaan "itkevä morsian saa nauravan elämän".

529. virolainen hääkulkue kiertää kohtaamansa esteet myötäpäivään ja välttelee paikkoja joista voi tarttua huonoa onnea.

530. virolaisiin häihin kuuluu ilonhihkaisut (matkan varrella, taloille saavuttaessa, yksi aloittaa, muut yhtyvät).

531. virolaiset kutsuvat häiden avustajia nimellä talitajad, morsiustyttöjä nimellä umbrukad, morsiamen saattajia nimellä saundjarahvas ja sulhasen sukulaisia nimellä saajad tai peiud.

532. virolaiset kirjailevat morsiamen lakkiin ja hameeseen punaista (pidetään ilon, nuoruuden ja terveyden värinä).

533. virolaishäiden tansseja pidetään ruotsalaisvaikutuksena (etenkin ns. paritansseja, omat häät=lauluhäät).

534. virolaisiin häätapoihin kuuluu morsiamen kaappaaminen uig-päähineen pois laulamisen ja lahjojen jakamisen välisenä aikana (kaappaamisen jälkeen "kuuluu miehen sukuun").

535. virolaiset puhdistavat häihin saapuvat sukulaiset häitä varten pystytetyssä kodassa (savustetaan, vihdotaan).

536. virolaiset tarkistavat morsiamen ja sulhasen terveyden.

537. virolaiset häälaulut lauletaan puoliympyrässä seisoen ja jalkoja tömistellen (toisen tiedon mukaan piirissä kävellen).

538. virolaisiin häihin kuuluu morsiamen sukulaisten savustaminen morsiamen veljen lämmittämässä savupirtissä (lauletaan ja kävellään piirissä savun keskellä).

539. virolaiset pitävät rokkaa häiden viimeisenä ruokana.

540. mordvalaiset kutsuvat morsianta marjaksi, kukaksi, valkoiseksi linnuksi, hanheksi ja sorsaksi (morsian-sanan myöhäisestä alkuperästä, korvannut kymmeniä omia sanoja).

541. mordvalaiset kutsuvat sulhasta haukaksi, veljeksi ja kurjeksi.

542. udmurtit saapuvat häihin "pyiden asuttamia polkuja".

543. udmurtit poistuvat häistä "mehiläisten lentelemiä polkuja".

544. mordvalaismorsian ojentaa anopilleen valkoisen koivunoksan (kehottaa pitämään niin että "lehdet eivät putoaisi").

545. mansineito johdatetaan miehen majalle huiviin peitettynä kahden sukulaisnaisen saattamana (neito palkitsee naiset huivein).

546. udmurtit kutsuvat häälauluja nimellä syuan krez vackhi (syuan=häät, krez=laulu).

547. udmurtit aloittavat häälaulun morsiamen kaadettua juomaa sulhasen sukulaisille.

548. udmurtit aloittavat häälaulun morsiamen ojennettua pitkät hääliinat sulhasen vanhemmille.

549. udmurttien häälauluja jaetaan iloisiin ja tanssittaviin miehen suvun lauluihin (syuan krez) ja surullisiin ja hitaisiin naisen suvun lauluihin (vesyak krez kuzyo).

550. komit kutsuvat morsianta peuraksi ja vasaksi.

551. komit kutsuvat sulhasen seuruetta karhuiksi ja ukkospilviksi.

552. komit kutsuvat morsiamen helmin ja kirjailuin koristeltua päähinettä nimellä yurnoi.

553. moksalaisten häihin kuuluu erityinen naisten kesken syöty puuro (neidon emon keittämä, valmistetaan lähtöpäivänä).

554. marit kutsuvat häitä sanalla siian (vrt. udmurttien syuan).

555. udmurttien häihin kuuluu neidon kasteleminen vedessä, neidon hääliinan tai esiliinan ripustaminen puuhun ja liinan hakeminen puusta miehen toimesta.

556. udmurttien häätapoihin kuuluu miehen sukulaisten sukulaisnimien arvuuttaminen neidolta.

557. komien häihin kuuluu neidon kylvettäminen joessa ja neidon hääliinan sitominen puuhun toivottaen neidolle terveyttä, sitkeyttä ja onnea askareihin (alkujaan sukujen toteemipuita).

558. udmurttien häihin kuuluu neidon vieminen joelle tai lähteelle (ensimmäistä kertaa vaimon vaatteissa), neidon pään ja jalkojen roiskiminen vedellä (roiskijana vanhin nainen), sankojen täyttäminen vedellä, neidon roiskiminen läpimäräksi (vesi=hedelmällisyys), sankojen kantaminen häätalolle (yritetään kantaa roiskimatta, onnistumisesta ennustetaan), kannetun veden tarjoaminen vieraille ja puuron keittäminen lopusta vedestä.

559. setukaiset sukivat neidon hiuksia ensimmäisenä hääpäivänä sulhasjoukkoa odoteltaessa (jokainen sukii kolmasti ja laskee sen jälkeen neidon syliin lahjan, lopuksi hiukset letitetään ja huivitetaan).

560. saamelaiset kutsuvat naimisiin menemistä sanoin náitalit ja vijjte kujje.

561. saamelaiset kutsuvat puolisoa sanalla náittosguoibmi.

562. saamelaisiin häihin kuuluu parin istuttaminen eläinten nahoille (mies uroskarhun, neito kaksivuotisen vaatimen).

563. saamelaisiin häihin kuuluu "kateutta-estävien-solmujen" (bolbi) solmiminen.

564. saamelaisten tarinoissa hääpari kääntyy kolmasti kantapäillään (eläinhahmon ottaminen).

565. saamelaisten tarinoissa sulhanen poistuu paikalta hirvasporon hahmossa (neidon seuratessa vaatimen hahmossa).

566. samojedit kutsuvat myötäjäisiä lahjan antamista tarkoittavilla sanoilla (kamassin mo, mor).

567. hantit ja komit kutsuvat myötäjäisiä helmiä tarkoittavilla sanoilla (komin don, hantin tun). 

568. sanalla puoliso tarkoitetaan osaa, puolikasta, sivua, paikan vaihtajaa ja juttukaveria (saamen buolla, viron pool, mordvan pola).

569. sanalla pant tarkoitetaan kukkakimppua (saamen paande, udmurtin pud).


570. "nostatuzlahju, rättsin da tseptsy" (rätsinä ja tuohesta ja kankaasta laadittu vaimon lakki, hääpäivän jälkeisenä aamuna annettuja lahjoja).

571. "neuvoksennella pidäy nuorii, vagailla, hyvin työnytteä" (auttaa nuoret elämän alkuun hyvillä neuvoilla,
häälahjoista tärkein).

572. "ottajat tullah, pihah ajetah, sid andilas kattsoo koltsaizez läbi sulhastu, min verdu nägyy mualoa, sen verran eläjes sulhaine minuz vigoa nähkäh" (katsoo sulhasta silmukan tai sormuksen läpi, häätaikoja).

573. "no niijen kere siit toizem päiväne kyly lämmitetäu" (häiden toisena päivänä sauna sisarusten ja serkkujen kanssa).

574. "itkiem mened miehel, a nagrajen eläd" (sanonta).

575. "jo tuloa naimakansa, sulhaiskansa suoriepi" (sulhasjoukon saapuminen).

576. "miehet on mielellä hyvällä, naizet kaikki nagrusuulla" (häiden iloisesta luonteesta).

577. "poigu pidää naittua tänä talven" (häiden ajankohdasta, talvella joutoaikaa).

578. "sulhaiskansasta yli nakkoau tulipäriet" (häätaikoja).

579. "no siitä tulou myötämänijäiset, ne morsiemen heimokunta sinne ne tullah" (saattamaan morsianta
sulhasen talolle).

580. "siitä kutsutah heitä morsiemen heimokuntoa myötämänijäisiksi" (kaksivaiheisissa häissä).

581. "kun ne miehellä mäni ta heäp piettih, se pantih lakki peäh" (lakin laittaminen).

582. "minum menendytalvi" (talvihäät).

583. "heimokunnan väel myyvitimmö Katin Heinäselgäh" (myyvitimme, saatoimme myötäiseen).

584. "läkkä myvvittämäh" (saattamaan antilasta).

585. "siit häi Ogozen i otti, vettä myöte vei" (neidon vieminen veneellä).

586. "myödäziks lähemmö" (antilasta saattamaan).

587. "olimmo myödäizinny, annoimm andilaham miehel" (saatoimme myötäiseen, miehen talolle).

588. "velled da neveskäd myödäzikse kävväh" (veljet ja miniät).

589. "mutsoil myödäzakad lähtietäh piädy luadimah" (laittamaan hiuksia ja lakkia).

590. "muzikkavui tyttö, hyvän sulhaizen sai" (vanhempien ja sukulaisten osuus hoidettu).

591. "mustareboi rinnal hyppie, voined ambuo, ga siun, ed voine, ga meän" (häihin osallistuvat eläinhahmot, antilasta pöytään tuotaessa).

592. "morsiemeksi kohta kuv vain sorokka peäh pantih" (sorokka=naisen päähine, vrt. tuohesta valmistettu tseptsy).

593. "sulhani moata kun uinoi, morzein kormanosta kolttsazen vedi" (vei sormuksen taskusta, myöhäisiä tapoja).

594. "myö olemma opastam mielehenä, työ opastakkoa mielehenä" (antilasta luovutettaessa).

595. "myö olemma opastat mieliksenä tämän tyttären, työ opastakkoa mieliksenä" (opastaa, vrt. käskeä).

596. "maltoitto kazvattoa da i maltatto i miehel andoa" (antilaan vanhemmille).

597. "maltoit suaha, ga maltad i pidiä" (sulhaselle).

598. "morsienta kul lähetäh sulhasen kotih viemäh nin siitä majakkoa poltetah" (suurta tulta, vrt. majakka).

599. "morzeim magaistilalda nossatettih" (toisen päivän aamuna).

600. "siit toizem päiväne kyly lämmitetäu" (toisen hääpäivän tapoja).

601. "andilaz itköö vai uhkoindeleh, akku se luvetteloo rinnal itkuvirtty" (hääitkut).

602. "ne ol luotalahjat" (sulhasen sukulaisnaisille annetut, ojennetaan puisella vadilla).

603. "sulhani ta morsien syötetäh juotetah, loajitah siitä sija" (yksinkertaiset=omat tavat).

604. "ta morsien kul läksi pois, siitä lykättih tyttöjä istumah siih ta potkimah lipasta jotta heilä siitä lembi nousiis" (häätapoja).

605. "siitä lipasta kolme kertoa siirretäh, itettäjä aina jalalla siirtäy lippahan" (morsiamen lippaan).

606. "liipovoi liittsa" (sulhasen nimiä, verrataan perhoseen).

607. "liippovoi liitsaine" (morsian tai sulhanen).

608. "aihelkoakseh levied lembyöd ilmoinlehvomih mennez" (tulkoon leveä lempi naimisiin mennessäsi, hääitkujen kieltä).

609. "istuutu miuv vävy lautsalla sinizeh seinäh selin, ta hyväh rahvahah kohin" (häälaulujen sanat ohjailevat tapahtumia).

610. "lehmä, lammas, poro, makuuvoattiet, ta kaikki mitä oli työkaluo" (annettiin tyttärelle myötäjäisiksi).

611. "kui minä menin ilmoinluadimien lastoipihaizil, lastuized oli sinizikse listaizikse muututtu" (miehen talon pihalle, hääitkujen kieltä).

612. "kun tuuvah morsien taloh, siitä lauletah tulijaislaulu" (häälaulujen nimiä).

613. "emmäkö vois ruveta sukukuntoa suurentamah, ta lankovutta loatimah" (hääsanoja).

614. "ennem peämpanomista lapsessellah, näin ympäri pirttie kierretäh itettäjän kera ta siitä, sisär otetah siih tuon antilahan sisär toiseh puoleh ta toisessa käsipuolessa on itettäjä, ta siitä lapsessellah,
kävelläh ympäri pirttie" (talutetaan antilasta ympäri pirttiä).

615. "lakku peäh laitettu, mieldy peäh taitettu" (naisen lakin voimista, toivotaan antavan järkevän mielen).

616. "lakkani siitä oli toas naisiem peässä piettävä" (lakka, lakku, lakkanen, vrt. lakki).

617. "kun ne miehellä mäni ta heäp piettih, se pantih lakki peäh" (pyöreälakinen naisen päähine).

618. "sorokass on kaksi hoaroa täss iessä, vail lakissa ei ollun tsorppie" (sorokan ja lakin erosta, tsorppi=haara, kärki).

619. "se lakki nin se oli monevväristä" (kirjava).

620. "lakki peäh laitetah, mieltä peäh hoivatah" (mielen antaja).

621. "kellä oli enemmän se pani enemmäl lahjoa, a kintahat piti panna ainaki" (häälahjaksi).

622. "morsiemen heimokunta sai lahjat siinä kun tultih häitä pitämäh, nin ne käytih illalla jo lahjomassa"
(koko suvun lahjominen).

623. "miehel männez lahjad annetah" (lahjojen tarkoitus yhdistää perheitä, kertoa hyvistä aikeista).

624. "myödäzet tuodih äjjy lahjua" (myötäset eli morsiamen saattajat).

625. "lahjurättsin" (häälahjaksi annettu rätsinä jonka hihat kolme kertaa tavallista pidemmät).

626. "ne lahjottih siitä sekä heimokunta jotta morsien samoin" (kaikki paikalla olijat).

627. "lahjo sulhazen paialla" (sulhasen lahjominen).

628. "siitä soate olem peässäni pijellyn" (häävirren sanoja, päässä pitäminen=omaa, kirjoittaminen=vierasta).

629. "sie pietäh piiruloi" (piiruja eli hääpitoja).

630. "syvväh da juvvas sulhaizinn ollez, piiruu vai pietäh" (pitää piiruja, vrt. pitoja).


631. "siitä se heäpäivä peätettih jotta konsa heät tulou" (hääpäivän päättäminen).

632. "sid neidized itkietäh virzi andilaham peäl" (neitojen itkemät virret).

633. "mutsoil lähtietäh piädy luadimah, tukat kahtel kasal pletitäh" (hiusten letittäminen).

634. "piä pidäy siädeä andilahal, kahtel kasal plettie da panna tseptsy piäh" (tseptsy=vaimon päähine=lainasana, häätapojen myöhäisestä alkuperästä).

635. "kaksi stolua piäkkä ku pandih, sid alembazes istuttih" (kaksi tuolia päällekkäin, hääparin paikaksi).

636. "siitä istuuvutah sulhaiskansa perätsuppuh" (miehen sukulaiset peränurkkaan).

637. "paratsuppu andilahale" (antilaan eli morsiamen paikaksi, pyhänä pidetty peränurkka jossa pidetään kodinhaltijoiden eli sukulaisten henkien kuvia).

638. "ta siitä keärittih hyvin hoikkani villapaikka elikkä sulkkupaikka peäh" (ohut villaliina antilaan päähän).

639. "siinähän sitä kuoteltih loatie hyvie leipie sulhasen koissa ta morsiemen koissa, jotta kumpani sai paremmal leivän" (naimaonnen ennustamista).

640. "parittoan käveltih, sulhani ta morsien" (yhdessä käveleminen).

641. "tukka pantih kahella palmikolla tästä, ta se ympäri peästä keärittih näin, ta siih pantih sorokka" (sorokka=vaimon päähine=lainasana).

642. "naizen tukad ollah kahella palmikolla" (omat palmikot, vieras sorokka).

643. "ilmoim parmomih kui mennen, ga paginaizil pidäkkeä, älgeä unohtelkoa ilmoin uttsimih mendyy"
(älkää unohtako ilmoille eli toisaalle muuttavaa).

644. "ottajat tullah, pihah ajetah, sid andilas kattsou koltsaizez libo nieglamperäz läbi sulhast"
(sulhasen katsominen sormuksen tai silmukan läpi, häätaikoja).

645. "siitä hyö kerätäh heimokuntoa, toatto ta moamo vielä juohatetah ketä otetah matkah"
(juohatetaan eli mietitään ketä otetaan mukaan, antilasta hakemaan).

646. "hänellä jos on velli, siitä vellie kutsutah ottamah" (antilaan veljeä, häälahjoja vastaanottamaan).

647. "täz ozavil kädyizil toin lahjad" (häälahjojen ojentaminen osakkailla eli onnekkailla käsillä).

648. "myö olemma opastat mieliksenä tämän tyttären, työ opastakkoa mieliksenä" (hääsanoja).

649. "sulhani nostau huiluo ta kattsou, siitä se vasta sanou omakseh" (huivin nostaminen, kuulostaa
myöhäiseltä perinteeltä).

650. "morsienta kul lähetäh viemäh nin siitä majakkoa poltetah keskitiellä" (majakkaa=olkikupoja tai heiniä).

651. "sisärellä pissälletäh peäh se ottsipaikka, se jeäpi sisärem peäh" (antilaan otsanauha nuoremman
sisaren päähän).

652. "soajannaisem peä om pisty niinkum pisty pilven kokka" (häälaulujen sanoja, saajanainen=häiden
toimihenkilöitä).

653. "maltoit suaha, ga maltad i pidiä" (hääsanoja).

654. "morsiemen heimokunta sai lahjat siinä kun tultih häitä pitämäh" (sukulaisten lahjominen,
häät=sukujen liitto).

655. "alettih heätä pitöä" (kotoperäisten häiden luonteesta, rauhallista yhdessä oloa).

656. "kirvehestä, veitsestä pitöän kovottih" (myötäjäisiä tyttärelle).

657. "sai suadavan kädeh, pitkin piettävän regeh" (neidon hakeminen reellä, alkuperäisten talvihäiden
tapoja).

658. "tukat riitsittih pletiltä, ta siit alettih jakoalla ta kavistoa" (kavistoa=raaputtaa, antilaan hiusten laittamista).

659. "peä siitä kahella kassalla pletitäh" (kassalle eli palmikolle).

660. "miula sisar ta seukku kum peätä pantih ni tuli polvilla itkömäh" (apulaisina lähimmät sukulaiset).

661. "soloveilinduizet pattsahiem peäh azettelen soittelemah, hurah tsurah panen kägöilinduizet kukkumah" (hääitkujen kieltä, satakieli ja käki, volgalaisten pyhiä lintuja).

662. "zenihy podariu andilahale pluattoa, paikkoa, koltsastu, vägie myö" (sulhanen antaa lahjaksi
paitoja, liinoja, sormuksia, varojen mukaan). 

663. "nuoret tytöt matattih lippahasta ympäri ta potattih sitä lipasta jotta heilä lempi nousis" (kiersivät
ja potkaisivat morsiamen lipasta).

664. "ta morsien kul läksi pois, siitä lykättih tyttöjä istumah siih ta potkimah lipasta jotta heilä siitä lempi nousiis" (lipas=naimaonnen ilmentymä).

665. "poustie" (tukistaa morsianta häissä, häätaikoja).

666. "ruvettih hyvin ylen syöttämäh i juottamah" (häävieraiden syöttäminen ja juottaminen,
kotoperäiset häät=yksinkertainen tapahtuma).

667. "lehmäm pridoanoikse toi mutsoi" (lehmän myötäjäisiksi, lainasana=lainatapa, miehen perheeseen muuttamisen myöhäisestä eli vieraasta alkuperästä).

668. "se kuto sitä pritoanievaippoa itselläh, jotta kum mänöy miehellä ni oli vaippa sielä" (myötäjäisiksi
vaippaa eli peitettä).

669. "siitä heän otti siitä se sulhani sem paijan, vielä kolmeh kertah näim puissallutti" (häätapojen alkuperästä, puhutaan kuin olisivat ennen näkemättömiä).

670. "jopa näiv vävyni silmät, ei siniset ei punaset, vain on aiviv valkieset" (vävyn silmien tarkistaminen, punaiset silmät=ruumiillisia vaivoja, siniset silmät=henkisiä vaivoja).

671. "siel oli punakeräni, halattih punakeräni" (morsiamen kiertonimiä).

672. "reunassa kesu reponi, vierellä punakeräni" (sulhasen kutsuminen revoksi).

673. "a sovietaz eläkkeä, marjaine moaz, se puolei syö" (sovussa eläkää, syökää marja puoliksi,
yhytyssanoja).

674. "antilahalla tukka suitah, kassa riitsitäh, puretah" (hiusten laittamista).

675. "sid näit pyhäkeskes tuldih sulhazet" (joulun ja loppiaisen välisenä aikana, talvihäiden jäänteitä).

676. "nin siitä morsienta pyöritetäh, jokainut pyörittäy" (morsiamen pyörittäminen, häätaikoja).

677. "siitä sulhaiskansa sanotah jotta, tuuva heih päim morsienta" (häämenoja).

678. "päistärsäkki" (morsiamen itkettäjä häissä, vrt. päistäräkki eli västäräkki).

679. "kaksi miestä pannah vielä naisiem matkah" (morsianta hakemaan).

680. "tuoti pa näitonen tupaan, sisareisten siven alla, veljen vaimo varjon alla, kälystä käsi varalla"
(neidon tuominen tupaan).

681. "kiitä, sulho, onnijasi, hyvän saaman saatuvasi, kuin kiität, niin hyvinkin kiitä, luve kiitokset isolle,
emolle vielä enemmän, kuin tuuti tytön mokoman, niin mokoman morsijamen" (neidon vanhempien kiittäminen).

682. "älä itke, meidän neito, ei sinua etäälle viedä, ison ikkunat näkyvät, äidin sauna lämpiää"
(lähelle naiminen).

683. "illalla rokattii huasijoitiin, vuan kaikk pan rokat huasijalla" ("kun niät iltasella syötiin rokkoo", savolaishäihin kuuluva rokan syöminen).

684. "vies sinä, minä vikisen, out viepinäs väkisem, mänem puolet mielelläin" (neidon "kaappaamisesta").

685. "ylistetty yljän mieli, ylistetty yljän puoli" (yljän eli miehen suvun ylistämistä).

686. "en minä sinä ikänä, kuuna kullan valkeana, pole en päätä puolisoni, päätä allini alenna" (häälaulujen sanoja, opastavat yhteiseloon).


687. "kalaassit piettii ku morsiai vietii ruki sijal sin sulhase kottii" (kalaasit eli pidot).

688. "enne vanhaa morsiammel annettii rahhaa kalaassissa" (vieraat kalaasit, vieras rahan antaminen).

689. "äitil annettii parit, ja paita, ja kalvaat, a isäl voa paita" (parit=röijy ja hame, kalvaat=hartia tai pääliina, häälahjoja).

690. "me mentti kahrenkymmeneyhre ikesene" (naimisiin).

691. "mull oli kampssuu, kum mänin naemissiin" (kampsuu eli tavaraa).

692. "täss on kaakku kanastais ja liha leipä linnustais" (lauletaan sulhasen kotoa tuotua kaakkua annettaessa).

693. "annam paija palttinaise, toise anna toimikkaise, Liisa hihat liittelyö, Helka helmat paltteluo, Kaisa kaulukset kaneluo" (yhdessä laaditut häälahjat, vrt. tyhjäksi jättävä "ostaminen").

694. "kangaspakkoja pit ollam monet morsiamen kirstussa" (pakkoja eli kääröjä).

695. "sie sulhane soria poika, kaala meijjän kannel luoksi, työs näyttämää näköjäis" (häälaulujen sanoja).

696. "olit sie nuuvekansuuven mukana" (nuuvekansan eli morsiamen saattajien).

697. "syksyl naija pittää siit o nakrii nappoi ja kaali kantoi" (syyshäiden alkuperästä, ylinmääräistä ruokaa).

698. "kantapoika sit toi aina kaikki häämiehet sih pöytäh yhlen kerrallah" (kantapoika=sulhasen valitsema morsiusparin avustaja).

699. "kapeneet" (morsiamen myötäjäiset).

700. "kapiokistusa kuljetettiim morsiammev vaatemmyäntäjäisiä" (kistussa eli kirstussa myötäjäisiä,
vieraat kirstut=vieraat kirstuihin liittyvät häätavat).

701. "morsiime kapistukset tuotii" (kapistukset eli kapiot).

702. "hyvät ol sillä tytöllä kapistukset, kyl ne kehtas viijä" (vieras miehen perheeseen muuttaminen,
oma uuteen elämään auttaminen).

703. "ennen antoit kuaseloil kapat, ne ol sulhanen teht katajast korvan kans" (kaasoille katajaiset kapat,
oma itse tekeminen).

704. "sukkii ja lapikkahhii ja esliinoi ja karjalaisii kintahii" (annettiin morsiamen mukaan).

705. "varustettii kartnonkatsojil pyhhää" (pyhäruokaa morsiamen sukulaisille, häät=kuuluvat omiin pyhiin, jokaisella omaan aikaan).

706. "rupeahan kartuttamhan" (kartuttamaan kapioitasi, äiti tyttärelleen).

707. "kyl myö sulhaisen sukimmo, jos not paljom parrettunt, kauhiasti karvettunnut" (häälaulujen sanoja).

708. "kaks puuta kasvanu yhteh, kasvettunt toisihih" (omia yhytyssanoja, vertaukset luonnosta).

709. "a kyl sille tytöle o jo kaasnaa kerräitynt huone täytee" (kaasnaa eli kapioita, kapioiden laatiminen
opettaa naiselta odotettuja taitoja ja antaa nuorelle mielekästä puuhaa).

710. "piti olla paljo kaasnaa sulhasiil ko männiit" (kaasnaa eli tavaraa, oman kodin perustamiseen).

711. "tytöt tulliit ompelemmoa morsiammel koasnoa" (auttamaan häävalmisteluissa). 

712. "kassasukat" (häämenoissa lahjoitetut sukat).

713. "morsian koetti soaha hammeenhelemat suluhasen kantapäehem peälle, ettei katteen silimä peäsek kahtommaan" (häätaikoja).

714. "jos sinnem meni häitä kattomaan ni, kyl siiv varalt täytys pittäät sit et, et siälp pois pääsi ehjänä" (kylähäiden vieraasta alkuperästä, omat häät=viinattomat häät).

715. "ei nuarempana ko olin rähjätty" (ei rähjätty häissä, viinanjuonnin myöhäisestä alkuperästä).

716. "häis suluhaset ja morsiamet nostethin kathon niin ylähällen kun saathin" (kattoon nostaminen).

717. "se itki ja kaulo äitiäh ja siskojah" (morsian miehelään lähtiessään).

718. "käivät susimaskii ni sauvaämmä ol kavattamas jottei sunkaa sulhane vieree pääst" (sauvaämmä esti sulhasen sukulaisia pääsemästä morsiamen viereen, sukuhäiden luonteesta, sukujen välinen "näytelmä").

719. "kun oli vanhanaikaset häät nin kolmev vuarokauttakin yhtä mittaa oli stä yksiä häitten kekkeriä" (perinteisten häiden luonteesta, rento tapahtuma johon voidaan saapua haluttuun aikaan, poistua välillä,
tulla uudestaan).

720. "myö oommon tullu käskemään teitä meijjän keikkeisiin" (keikkeisiin eli häihin).

721. "niin keitoost se Jussin muijaks mens" (keitoosti eli mielellään, mieleisen miehen löytäminen).

722. "morsijain ja kekat meni yhres morsioismiäste välist pöytäh" (kekat eli morsiamen naisseuralaiset).

723. "kekkama" (morsiusneito).

724. "ei se tyttö ujjoelt, ku se hypätäk keksaht istumaa sulohasesas syllii" (hyppäsi sulhasensa syliin,
omat häätavat=aitoja, hetkeä eläviä, itse keksittyjä, vrt. kaavoihinsa kangistuneet lainatavat).

725. "miä kun häitä pilän niin kyl ne pitää kemut oleman" (jokaisella oma käsitys hyvistä häistä,
monet häät ilmentävät enemmän vanhempien toiveita kuin nuorten).

726. "kohta täytyy ruvetam Martah häitä laittamaan" (muistakaa kysyä Martalta millaiset häät haluaa).

727. "kerkieminen ne kallas sitä" (kutsuivat häävuoteessa makaavan morsiusparin virpomisesta koivunvarvuilla, vrt. me).

728. "kaksin kerron köysiki vahv oo" (yhytyssanoja).

729. "häis juotii ain kertasaju" (kertoja juotaessa tarjottu tee).

730. "ei siin muita kerallissii olt tarviskaa" (häissä muita kerallisia kuin puhemies ja kaaso, toimivat hääparin puolesta).

731. "oliha mie äiti keral mummolas oljamis" (oljamissa eli käymässä äidin kotitalossa häiden jälkeen, vanhemman lapsen keralla).

732. "kertto rekkie" (morsiamen saattajien rekeen laitettu taikakalu joka tekee reestä "raskaan",
perinteisten häiden luonteesta, sukujen välistä leikinlaskua ja kilpailua).

733. "valkeet sukat ko vilkkiit hammeen helman alta, sillon tiijjät jot ne on kesellissii" (kesellisiä eli morsiamen saattajia, jokaisella suvulla omat vaatteensa).

734. "kahen ämmäm männööt keselliseeks" (neitoja saattavat ämmät eli isoäidit).

735. "oman suvun keskel" (pidettiin häät).

736. "niill oli kyllä keskipäivä, se oli lihavelli" (häävierailla ruokana, suurten talojen häätapoja kuvaillaan kuin kolmannesta persoonasta, vrt. suomea puhuvien palvelijoiden näkökulmasta).

737. "kossiimiehille apelle ja sulhaselle pit antaa pitkät vyöt keskosii ympärille" (miehille pitkät vyöt, häissä vaihdettuja lahjoja).

738. "silloha sen tok pit kesäkäpäläse näytteäkkii, eikä köntystellä" (morsiamen nousta ripeästi kärryihin, liikkeistään ennustetaan).

739. "voi ihmettä, kui ol ketteräjalkane morsia" (morsiamen liikkeiden tarkkaileminen).

740. "ketterä on kielkii" (morsiamella, huomiot kertovat omasta arvomaailmasta, luonne ja kyvyt ulkonäköä tärkeämpää).

741. "se pan sisaresa kaulaan ketunnahat" (ensin naimisiin mennyt nuorempi tytär).

742. "no ei ne nin mikkään kommeet ollu, tämmösien köyhäjen häät" (köyhien häät=aidot häät=omat häät, rikkaiden häät=hienostelevat häät=vieraat häät).

743. "nii vaa tul veskarpalehii silmiist, kon Jutta läks" (lapsista luopumisen vaikeudesta).

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti