v.1.08

keskiviikko 25. heinäkuuta 2012



133. vepsäläiset pitävät häiden tärkeimpänä vaiheena neidon valkean vallan (vouktan voudaizen) luovuttamista ("annetaanko isälle, veljelle, talolle, tuomelle vai päivälle").

134. vepsäläinen morsian luovuttaa neidon valtansa (valkoisen hiusnauhan) naimattomalle sisarelleen tai ystävättärelleen, sitoo nauhan kotipihansa puuhun tai antaa nauhan äidilleen (äiti laittaa nauhan oikean rintansa (oiktan nizaizen) alle, luovuttamisen jälkeen morsian poistuu vanhempiensa talosta).

135. mordvalaisiin häätapoihin kuuluu mesijuoma-astian reunaan kiinnitetyn tuohuksen ojentaminen morsiamelle sanoin "elä kunnollisesti, miestäsi rakasta", sulhasen talolle matkaaminen morsiamen kantaessa tuohusta (ei saa sammua, "tai lempikin sammuu"), sulhasen talolle saapuminen, tuohuksen vastaanottaminen sulhasen äidin toimesta ja tuohuksen kiinnittäminen mesijuoma-astian reunaan (sammutetaan häiden jälkeen mesijuomaan upottamalla).

136. komit kutsuvat sulhasväkeä korpinväeksi (kirnis juk, korpin joukko) ja vertaavat sulhasta joutsenta ahdistelevaan korppiin (jäänteitä totemististen sukujen välisistä suhteista).

137. komien häihin kuuluu morsiamen ja sulhasen ajeluttaminen poroilla ja parin roiskiminen lumella ajeluttamisen jälkeen.

138. mordvalaisiin tapoihin kuuluu morsiamen kaappaaminen, köyttäminen ja "kaapatun neidon" pelastusyritykset (toisaalla pari lukitaan aittaan, koputetaan halolla oveen ja sanotaan "tottukaa toisiinne").

139. mordvalaiseen sulhasjoukkoon kuuluu poks-kuda (sulhasen puhemies), kud-ava (sulhasen kaaso), ata-kuda ja ava-kuda (sulhasen vanhemmat), seuraneidot, urved (reen kuljettaja) ja morsiamen nostajat.

140. mordvalaisiin häihin kuuluu huivitetun morsiamen ruokkiminen puurolla (neidonpuuro), morsiamen
kylvettäminen häiden vastaisena yönä, morsiamen palmikon hajottaminen, morsiamen hiusnauhan (lenta) poistaminen (morsiamen "vastustellessa"), hiusnauhan ("neidon kauneus") luovuttaminen sisarelle tai ystävättärelle, häälahjojen ompeleminen laulaen, yöpyminen, vanhempien hyväksynnän pyytäminen ennen auringonnousua, morsiamen kävelyttäminen sukulaistaloissa ja suvun kalmistossa (liina pään päällä), morsiamen suorittamat kumarrukset (viidesti itään), morsiamen nostaminen veljien toimesta, vanhempien ja sukulaisten hyvästeleminen (veljien harteilta), morsiamen saattajien (kudat) valmistautuminen lähtöön, sulhasen talolla suoritetut valmistelut, pöydän ympäri kiertäminen olutkauhan kanssa, esivanhempien rukoileminen, suuren piirakan (toj-praka) paistaminen häitä edeltävänä iltana, piirakan syöminen esivanhempien kunniaksi (osa mukaan), sulhasjoukon varaaminen palavilla päreillä, morsiamen talolle matkaaminen, yön viettäminen ulkona, morsiamen pukeminen punaisiin vaatteisiin, morsiamen pään peittäminen punaisella huivilla, morsiamen eroitkut, talon kurkihirteen koputtaminen, sulhasjoukon saapuminen pihalle, morsiamen piiloutuminen aittaan (toisaalla vaipuu valeuneen pirtin penkille), morsiamen lahjominen (leipä, kotieläimiä), morsiamen luovuttaminen (isän toimesta), morsiamen perheen kodinhaltijan rukoileminen, perheen tuohuksen luovuttaminen morsiamelle (säilyttää kuolemaan asti), ruokaileminen, vahakynttilän ojentaminen morsiamelle, palavaa kynttilää ("suvun onnea") pitelevän morsiamen kantaminen pirtistä, morsiamen nostaminen tähdin koristellun kankaan peittämään rekeen, saattueen kiertäminen kolmasti päreiden ja kirveen kanssa, morsiamen pakoyritykset matkan aikana, morsiamen huivin tai vyön heittäminen tielle, hääjoukon takaa-ajaminen, takaa-ajosta luopuminen, sulhasen talolle saapuminen, morsiamen nostaminen reestä, morsiamen vastaanottaminen palavan päreen ja kekäleiden kanssa, päreen potkaiseminen, hajotetusta päreestä ennustaminen, parin päiden kiertäminen tulella, kekäleiden heittäminen parin jalkoihin, morsiamen kävelyttäminen hääväen ympäri, uuden kynttilän antaminen morsiamelle (toisen tavan mukaan sammutetaan ja sytytetään vanha kynttilä), morsiamen pirskottaminen humalalla tai vedellä (vihdan läpi), kaason ja sulhasen äidin kantamien leipien liittäminen yhteen, sulhasen piiloutuminen, morsiamen kantaman kynttilän kiinnittäminen mesijuomaa sisältävään astiaan, sulhasen perheen kodinhaltijalle ja esivanhemmille uhraaminen, kynttilän sammuttaminen mesijuomaan, morsiamen taluttaminen tulen ääreen, morsiamen nimeäminen ("hyvä", "villi", "vihainen") suvun vanhimman tai nuorimman toimesta ("tässä on valo, ole onnellinen elämään ja perhettä lisäämään, ota uusi vaimon nimi"), morsiamen huivin poistaminen (leivän avulla), morsiamen kasvojen paljastaminen, parin istuttaminen vierekkäin, samasta astiasta syöminen, sulhasen lakin painaminen silmille, morsiamen neuvominen ja kestittäminen uunin luona, morsiamen esitteleminen tulelle ("uuni, emoseni, elä nokea minua, elä savusta silmiäni"), tuleen tuijottaminen, vuoteen sijaaminen aittaan, morsiamen kantaminen aittaan, yhteisellä lusikalla syöminen, morsiamen kotoaan tuomien ohukaisten nauttiminen, sulhasen äidin valmistaman piirakan syöminen, morsiamen "ruoskiminen", sukujen kynttilöiden sulattaminen yhteen (asetetaan vuoteen viereen), valemorsiamen kantaminen vuoteeseen, lahjojen jakaminen, vieraiden kestittäminen, yöpyminen, morsiamen johdattaminen joelle, vedellä valaminen, lapsionnen pyytäminen Veen emolta (pyytäjänä vanhin vaimo), oluen kaataminen kulkueen reitille, morsiamen esitteleminen saunalle, veden äärellä tanssiminen, veden kantaminen pirttiin, hääruuan valmistaminen morsiamen kantamasta vedestä ja vieraiden kestittäminen.

141. häiden toimihenkilöihin kuuluu juohtomies, puhemies, kosjolainen (häämenojen vetäjä sulhasen puolelta), kaaso, olallinen, korvallisnainen (morsiamen lähin avustaja, täti tai vanhempi sisar), kaasonrytkä (morsiamen nuorempi sisar tai serkku), loihoojat (itkettäjät), korvot, korvoit, korvalliset (morsiamen avustajat, nuorempia sisaria ja lapsuudenystäviä), pulmapojat, kantapojat (sulhasen apulaisia), häämaamo (häiden naispuolinen johtaja), häätaatto (häiden miespuolinen johtaja), saajannainen (sulhasjoukon mukana liikkuva täti tai sisar), nuodeväki, nuodejoukko (morsianta hakemaan lähtevät sulhasen sukulaiset), myötämenijät (morsianta saattamaan lähtevät sukulaiset), itettäjä, itkettäjä (naispuolinen itkurunojen esittäjä), nuolenneittyet, kakrapokot, tsiilahaiset (morsiusneidot), hääleipien kantajat, eessäkävijä (morsiamen apulainen), kaasikot (häälaulajat), kirstumiehet (morsiamen kirstun kantajat) ja pillimies (soittoniekka).

142. marihäiden toimijoihin kuuluu suan-vui (häiden pää), kugu vene ja izi vene (iso ja pieni vävy, sulhasen apulaisia), saus, sagus (sulhasen naimaton ikätoveri), puras (piiraiden kantaja), kiamatsa ja kiamats-ava (vanhempi pari joita kutsutaan päänpukijaisisäksi ja äidiksi), ondzetz-kosse (kaaso), tanssijat, rakkopillinsoittaja ja rummunlyöjä.

143. marien häätapoihin kuuluu neliskulmaisen majan (silek) rakentaminen morsiamen talon pihalle, pöytien kantaminen ulos, onnen pyytäminen emo-jumalattarilta (ilman, veden, maan, meren ja pakkasen emoilta), sulhasen istuttaminen huopapeiton päälle, sulhasen neuvominen ("oi poikani, ollos suuren hyvän saaja, ollos onnellinen, tullos seitsemän pojan, seitsemän tyttären isäksi"), keskellä yötä matkaan lähteminen, rummun ja rakkopillin säestyksellä laulaminen, kirjavien liinojen heiluttaminen, puolivälissä levähtäminen, morsiamen talolle saapuminen, pihamajan ympäri ajaminen kolmasti (kuvaa kodan ympäri ajamista), sulhasen reen jäljen ("sulhasen jäljen") tallaaminen morsiamen toimesta, esivanhempien rukoileminen, sulhasväen juottaminen, ohukaisten esiin tuominen, piirastynnyrin avaaminen, sulhasen syöttäminen, vieraiden kestittäminen (pari ruokailee liinalla päällystetyn penkin päällä), nuoren miehen pukeminen morsiameksi, valemorsiamen tanssittaminen, morsiamen ympäri kulkeminen, tempaaminen ja saattaminen ulos (sulhasen toimesta), morsiamen pukeminen (kauhtana ja revonnahkalakki, revez-upsa), morsiamen pään peittäminen huivilla, morsiamen taluttaminen pihamajaan, lahjojen jakaminen majassa, hyvästien jättäminen, morsiamen "ruoskiminen" rekeen nostettaessa, morsiamen "vastusteleminen" ja "kieltäytyminen", pihamajan kiertäminen kolmasti, viivan vetäminen maahan veräjän kohdalle ("jääköön tähän kaikki raskaus"), liinan kääriminen reen ohjasten ympärille, ohjasten nykäiseminen parin toimesta, puolivälissä matkaa ruokaileminen, sulhasen talolle saapuminen, pihan ympäri ajaminen kolmasti, perintöosuuden lupaaminen parille, huopamaton laskeminen maahan, morsiamen astuminen matolle, morsiamen tervehtiminen leipien ja piirakoiden kanssa, matolle asetetun taikakalun tai vaatekappaleen heittäminen katolle, morsiamen heitosta ennustaminen, vaimon vaatteen päälle astuminen, morsiamen käyttäminen aitassa, taloon astuminen jonossa kävellen (edellä kävelevän liepeestä kiinni pitäen), kulkueen jälkien lakaiseminen, miesväen poistuminen talosta, samalla lusikalla syöminen, samasta piiraasta haukkaaminen, morsiamen huivin poistaminen esineen avulla, sulhasen vanhempien lahjominen liinoin, morsiamen taluttaminen aittaan soiton säestyksellä, nuorikon päähineen (semaks) pukeminen aitassa (kaason, päänpunojan (kiamats-ava) ja edessäseisojan toimesta), nuorikon johdattaminen veden ääreen, helmen heittäminen veteen, veden roiskiminen kolmeen suuntaan sanoin "Veden emo, emonen, aamullako vai illalla vedelle tulen, elä kiellä vettäsi", veden kantaminen taloon, laska-liemen keittäminen nuorikon kantamasta vedestä, vieraiden kestittäminen laskalla, toistensa jaloille astuminen (pari), häävuoteelle saattaminen soiton säestyksellä (edellä kävelevän liepeestä kiinni pitäen), nuorikon "karkausyritykset", nuorikon "ruoskiminen" vuoteen ääressä (kysytään "rakastaenko tulit") ja parin vetäytyminen yöpuulle.

144. udmurtit järjestävät häät kesällä tai talvella laskiaisen aikoihin (riippuen kosinnan ajankohdasta).

145. udmurttien nuodeväkeen kuuluu kunniajohtaja (kudo), naisjohtaja (pesai), nuoremmat toimimiehet (nyl vaisjos, neidon tuojat), edelläkulkija (az-vetlis) ja neidon avustaja (nyl-biztis).

146. udmurttien nuodeväki koostuu parittomasta määrästä sulhasen lähimpiä sukulaisia (sulhanen ei lähde mukaan).

147. udmurttien häihin kuuluu morsiamen ensimmäinen hakumatka (nyl vajon, neidon tuonti), takaisin hakeminen sukulaisten toimesta (beren puksem, entiseen paikkaan palaaminen), hakijoiden "vastustaminen", sukujen välinen väittely, morsiamen talolle palaaminen, morsiamen osalle kylvetyn hampun liottaminen, oman talon rakentaminen sulhasen toimesta, morsiamen luona vieraileminen rakentamisen aikana, morsiamen toinen hakumatka, leivänpalojen heittäminen uunin päälle, esivanhempien rukoileminen ("vanhukset, elkää koskeko, sallikaa hyvin sinne saapua ja palata"), morsiamen talolle lähteminen keskiyöllä, edelläkävijän talolla pysähtyminen, morsiamen talolle saapuminen, tulijoiden vastaanottaminen huivilla peitetyn maljan kanssa, morsiamen piiloutuminen aittaan (toisaalla ruispeltoon), morsiamen olinpaikan tiedusteleminen, talon pihalle leiriytyminen, morsiamen ruokkiminen aitassa, esivanhempien rukoileminen, morsiamen huivittaminen, kanteleen soittaminen huivituksen aikana, päreen tai kynttilän ympäri kulkeminen puurovadin kanssa, onnen pyytäminen taivaanjumala Inmarilta, yhdessä ruokaileminen, lahjojen jakaminen, synnyinkodin hyvästeleminen, jäähyväisitkut, morsiamen kantaminen rekeen, saattueen ympäri ajaminen kolmasti, morsiamen hyppääminen reestä, matkaan lähteminen, viivan vetäminen maahan sulhasjoukon ja saattajien välille, ruuan uhraaminen esivanhemmille (veräjän kohdalla), morsiamen "pakoyritykset", morsiamen käyttäminen peltosarallaan, saran poikki kulkeminen, sulhasen talolle saapuminen, Inmarin rukoileminen, tulijoiden kestittäminen, mesijuoman tarjoaminen, morsiamen taluttaminen reen ympäri, morsiamen saattaminen aittaan, morsiamen pukeminen nuorikon päähineeseen ja vaatteisiin, kanteleen soittaminen ja tanssiminen pukemisen aikana, hääväen viihdyttäminen valemorsiamen toimesta, kankaan asettaminen pirtin kynnykselle, pirttiin astuminen kankaan päältä, nuorikon taluttaminen tulisijan ympäri (kahden vanhimman naisen toimesta), lahjojen vaihtaminen, veden hakeminen lähteestä, serbet-nimisen mesijuoman valmistaminen nuorikon kantamasta vedestä, juoman tarjoaminen vieraille, vedenhaltijan tervehtiminen ("elköön vesi minua säikyttäkö vaan pesköön"), veteen "astuminen", lahjojen laskeminen veden ääreen, nuorikon kylvettäminen joen rannalla olevassa saunassa, veden roiskiminen läsnäolijoiden päälle, puuron keittäminen nuorikon kantamasta vedestä,
nuorikon vieminen ruispellolle, nuorikon päähineen (asjan) piilottaminen ja etsiminen pellosta, nuorikon kantaminen aittaan, yhdessä syöminen, leivän ja voin tuominen häävuoteelle, onnen ja pitkän iän toivottaminen parille ja suojelevan peiton (polog) vetäminen parin päälle.


148. morsiamen poveen laitetaan villaa, hampputukko ja seitsemän jyvää, kintaisiin suojeleva kivi, paitaan neuloja, vasempaan sukkaan raha ja taskuun tulikivi tai pihkaa.

149. komit vaihtavat hääliinat samanaikaisesti (morsian pitää toisella kädellä oman liinansa kulmasta ja toisella sulhasen, ennen vaihtoa liinojen päälle lasketaan leipä).

150. komimorsian kantaa häiden ajan povessaan sulhaselle valmistamaansa kalapiirakkaa (syödään puoliksi häiden jälkeen).

151. virolainen pari astuu yhdessä maakiven päälle (maan tasalla oleva sileä kivi tai kallio).

152. nenetsit kuljettavat neidon kolmasti vanhempiensa kodan ympäri ja sen jälkeen kolmasti nuorukaisen vanhempien kodan ympäri.

153. inkeriläinen morsian juoksee aitan ympäri kolmasti (ennen aitassa tapahtuvaa päänpeittämistä).

154. virolainen pari heittää kaivoon rahan Vee emalle (kaewu-anne).

155. inkeriläisiin häihin kuuluu morsiamen vieminen lähteelle häiden jälkeisenä päivänä, rahan tai taikakalun pudottaminen lähteeseen, vesiastian täyttäminen, astian kumoon potkaiseminen sulhasen kanssa ja seurueen kasteleminen.

156. vatjalaisiin häihin kuuluu avannolle matkaaminen, punaisten liinojen heiluttaminen seurueen edellä, ämpärin asettaminen parin eteen, ämpärin kumoaminen ja avannossa peseytyminen.

157. mordvalainen pari herätetään häävuoteelta kylpemään yhdessä (toinen hääpäivä=kylpypäivä).

158. virolainen pari pesee kasvonsa yhteisellä vedellä ennen makuulle käymistä.

159. morsiamen toimiin kuuluu veden roiskiminen hääväen päälle.

160. liiviläiset pukevat morsiamiksi kolme neitoa joilla harhautetaan sulhasväkeä.

161. hääkulkueessa kävellään peräkkäin toisista kiinni pitäen (pidetään tärkeänä ettei morsiamen ja sulhasen väliin pääse ketään).

162. inkeriläiset ohjaavat parin väliin neidon, morsiamen veljen tai kaason (ei lähde pois ennen kuin saa sulhaselta lahjan).

163. mordvalaisissa häärukouksissa pyydetään jälkeläisiä, onnea, pitkää ikää, suojelusta, sopuisaa yhdyselämää, karjan ja mehiläisten lisääntymistä ja paria pysymään "sukunsa tuntevina".

164. virolaisiin pulmiin käydään kutsumassa kolmasti (jos käydään vain kerran ei tulla).

165. virolaiset kutsuvat pulmiin jättämällä talon ovelle halon sanoin "koik puha pulma, puu ukse taha" (kaikki pulmiin, puu ovelle).

166. virolaiset viettävät pulmia talvella uuden kuun aikaan.

167. morsiamen suvun (vakarahvas) toimia ohjaa kaaso (kaasanaine, korvane) eli vanhempi naimisissa oleva sukulaisnainen jonka apuna toimivat morsiusneidot (pruutneitsid), morsiusveljet (pruudipoiss) ja esilaulajat (kaasik).

168. sulhasen suvun (saajarahvas) toimia ohjaa puhemies (moogaisa) eli vanhempi naimisissa oleva sukulaismies jonka apuna toimivat sulhaspojat (peiupoiss), esilaulajat (kaasik) ja moogaema eli puhemiehen vaimo (moogaeman vastuulle kuuluu nuorikon päähineen asettaminen).

169. virolaisiin pulmiin kuuluu sulhasen talolta lähteminen huutojen ja kellojen säestyksellä, sulhasjoukon kiertäminen kolmasti (piiramine), edelläkävijän lähettäminen morsiamen talolle, lähestymisluvan saaminen, veräjän luona lauletut kilpalaulut, oveen koputtaminen kepillä, pöytään istuutuminen, piiloon menneen morsiamen esiin vaatiminen, valemorsiamen tuominen sulhasväen eteen, valemorsiamen tanssittaminen, morsiamen tuominen piilosta, morsiamen tunnistaminen valemorsiamen ja morsiusneitojen joukosta, yhdessä ruokaileminen, parin istuttaminen vierekkäin, yhteisestä astiasta syöminen (kintaat käsissä), pöydästä nouseminen, häntärahan (sabaraha) laskeminen morsiamen paikalle, morsiamen pään peittäminen olkapäille ulottuvalla huivilla (uju, kiinnitetään kolmella soljella), morsiamen kantaminen rekeen, tielle pystytetyistä esteistä selviäminen lahjoin, taakse katsominen matkan aikana, nauhojen pudottaminen risteävien teiden ja jokien kohdalle, edelläkävijän lähettäminen sulhasen talolle, juomaleilin tuominen talolta, juoman uhraaminen ilmansuunnille, sulhasen talolle saapuminen, aidan rikkominen, villamaton laskeminen reen eteen, morsiamen astuminen matolle, vyön laskeminen matolle, talon nurkkien ja ovenpielien varaaminen, kotitulen sytyttäminen morsianta varten, taloon astuminen oikea jalka edellä, kintaan laskeminen oviaukolle, morsiamen kantaminen leipälapion yli, morsiamen istuttaminen pöytään, morsiamen huivin heittäminen katolle kepin avulla (uju viskamine), morsiamen pään paljaaksi laulaminen (pea lahti laulmine), pöytään käyminen, lapsen (rupepois) istuttaminen morsiamen syliin, kintaiden lahjoittaminen lapselle, morsiamen taluttaminen pihan ympäri, lahjojen laskeminen tulelle, vedelle ja kotieläimille, yöpyminen, morsiamen sukulaisten (vakarahvas) saapuminen, morsiamen piiloutuminen, sukujen välinen kilpalaulanta, valemorsiamen esiin tuominen, yhdessä ruokaileminen, morsiamen lakittaminen (tanutamine), morsiamen pään silittäminen, morsiamen poskien siveleminen tanulla ("pidä mies mielessäsi"), lakin puisteleminen päästä kahdesti, morsiamen nostaminen, nuorikoksi (noorik) nimittäminen, esiliinan sovittaminen ("ei löydy paikkaa"), esiliinan pukeminen nuorikolle, makuusijan kunnostaminen sulhasen niittämistä heinistä ja nuorikon tuomista liinoista, makuulle saattaminen, yöpyminen, parin herättäminen lauluin, soitoin ja hihkaisuin, kintaiden laskeminen makuusijalle, pesuveden tuominen parille, yhdessä peseytyminen, naimaonnen jättäminen veteen, myötäjäisten jakaminen, vaimon vakan (veimevakk) auki laulaminen, lahjojen kantaminen pöytään (pään päällä), lahjojen jakaminen kepin avulla, lahjoista kiittäminen tanssien (vakatants), vastalahjojen lupaaminen, rahan kerääminen nuorikon kengällä, nuorikon tanssittaminen (pulmade lohki tantsimine), päätösateria, seiniin koputtaminen ja rukin tuominen keskelle lattiaa.

170. hääapua kerätään valkoisiin punakoristeisiin nyytteihin (kerääjillä käsivarsillaan punavalkoiset liinat nelinkerroin taiteltuina, saaduista kankaista valmistetaan häälahjat).

171. hääapua keräävä morsian pukeutuu kosijaisissa saamiinsa koruihin ja vaatteisiin (apua pyydetään sanoin
"ei itse oteta, ei pakkoa panna, vaan vapaasta tahdosta jos joku lahjan antais").

172. häihin käydään kutsumassa kolmasti silmästä silmään ("ei kukaan tule yhdellä käskemällä", kutsumassa kiertävät isät ja enot).

173. häävalmisteluihin kuuluu tuvan lattian koristeleminen havuin ja lehvin, nuorien pihlajien ja koivujen tuominen nurkkiin ja lattianrakoihin, uunin ympäryksen havuttaminen, koivuisen lehtimajan pystyttäminen pihalle, talolle johtavan polun peittäminen havuin tai sananjaloin ja pihakoivujen koristaminen nauhoin ja kukkasin.

174. parin yhteiseen kylpyyn ("ilokylpy") kuuluu kahden vastan sitominen lehtipuiden oksista, vastojen vaihtaminen kylvyn aikana, yhteisellä vastalla kylpeminen, löylyn heittäminen yhdessä ja "sarvekkaan olennon" kohtaaminen saunapolulla (sarviin ja turkkiin pukeutunut mies).

175. morsiamen pukuun kuuluu tumma punakoristeinen hame (helma punaista verkaa), valkoinen esiliina (helmoissa punaisia ja vihreitä juovia), punainen tai musta huivi tai lakki, punaisin kukin ja helmin koristeltu valkoinen huivi, pellavainen pusero (hihansuut punaiset), juovikkaan punainen liivi (puetaan puseron päälle), vyötärölle kiinnitetyt vyölliset ja tupsuin koristeltu tasku.

176. hääpuvun tulee olla morsiamen valmistama (jokainen puku erilainen eli valmistajansa näköinen, häiden jälkeen pukua käytetään pyhäpukuna).

177. morsian valitsee kaasot sukunsa naineiden naisten joukosta (vanhinta kutsutaan akkakaasoksi).

178. kaason tehtäviin kuuluu morsiamen lähellä seisominen, morsiamen suojeleminen "vaarallisilta voimilta", morsiamen pukeminen ja riisuminen ja häävuoteen valmistaminen.

179. kaasolle valmistetaan erityinen kaasonkannu eli haarikka.

180. hääpäivän sään uskotaan vaikuttavan parin onneen (tyyni ja poutainen=onnea ja sopua, myrsky=riitoja, sade=kyyneliä ja surua, lumipyry=onnea ja rikkautta, myrskyn jälkeinen pouta=iloa).

181. hääkulkueen jälkien peittymisen lumeen uskotaan merkitsevän onnea ja vanhan elämän päättymistä.

182. sulhasta varataan eli suojataan pujottamalla tämä päreistä tehdyn kolmion lävitse tai laittamalla tämän vasempaan pohkeeseen höyhen.

183. häätapoihin kuuluu liinalla peitetyn haarikan eli tuopin tarjoaminen sulhaselle, liinan poistaminen haarikan päältä, haarikasta juominen, soljen laittaminen haarikkaan, haarikan ojentaminen morsiamelle ja soljen kiinnittäminen morsiamen rintaan.

184. häihin saavutaan valkoisten ruokanyyttien kanssa ("sen tuop tullessaa minkä syöp ollessaa").

185. sulhasen valmisteluihin kuuluu tulusten tai kekäleiden laittaminen kenkiin ("tunge tulta sukkiheis, kekäleitä kenkiheis") ja villaisten samana päivänä valmistettujen kintaiden ripustaminen kaulaan.

186. hääleikkeihin kuuluu hääparin väliin yrittäminen vuoron perään parin pitäessä tiukasti kiinni toisistaan.


187. hääruuat valmistetaan hääpäivänä, katetaan pöytään kerralla ja pidetään pöydässä kunnes kaikki on syöty.

188. hääkeitot syödään suurista puu tai savikulhoista (liha ja kala tarjoillaan suurilta puuvadeilta, vieraille omat puulusikat).

189. hääjuomat juodaan puisista haarikoista.

190. päänpeittämiseen kuuluu tirskatin asettaminen morsiamen päähän (suvun naitujen naisten toimesta), pään
ja hartiat peittävän liinan sitominen tirskatin päälle, liinan kulman vetäminen morsiamen kasvoille ja itkujen itkeminen peittämisen aikana (tirskatti=väliaikainen morsiamen päähine).

191. morsian katkaisee kotoa lähtiessään puulusikkansa ja heittää palat oven suuhun.

192. lähtöpuuro syödään päällysvaatteisiin, lakkeihin ja kintaisiin pukeutuneina (pöydästä noustaessa kaadetaan penkki).

193. häämatkan tapoihin kuuluu matkaan lähteminen äänekkäästi huutaen ja jalkoja tömistellen ("mitä suurempi melu sen iloisempi elämä"), matkan taittaminen kiirehtien ("ettei sulhanen lähtisi kävelemään neljällä jalalla" eli muuttuisi sudeksi), esteiden rakentaminen kulkueen tielle (sidotaan yhteen puiden latvoja, vedetään tielle lehvin ja kukkasin koristeltuja köysiä), tulien sytyttäminen kulkueen reitille ja tulien yli hyppiminen.

194. häämatkaa seuraa sulhasen talolle saapuminen ja reestä astuminen maahan levitetyn kankaan, turkin, huivin tai maakiven päälle (häämatka=taianomainen siirtyminen yhdestä elämänvaiheesta toiseen).

195. karjalaiset kiertävät häävuoteen kolmasti karhunkynsien, tuluksien ja ukonkiven kanssa, sitovat vuoteen kaason vyöllä ("yhdellä vyöllä vyötetyt"), vetävät vuoteen yli punaisia nauhoja (suojelevia) ja kietovat parin yhteen nauhoilla (parin tulee nukkua kasvokkain ja lähellä toisiaan).

196. morsiamen päänpeittämistä kutsutaan lakittamiseksi, myssyjäisiksi ja nättyjäisiksi (toista hääpäivää päänpeittopäiväksi).

197. päänpeittämiseen kuuluu hiusten palmikoiminen, palmikoiden nostaminen pään päälle ja palmikoiden
peittäminen huivin tai lakin avulla (toisaalla palmikko kierretään nupulle pannan ympäri ja peitetään tanulla, kolmannen tavan mukaan palmikot käännetään roikkumaan kaksinkerroin).

198. päänpeittämiseen osallistuvat kaaso, kaaseet ja sukulaisnaiset (yksi laittaa toisen puolen, toinen toisen).

199. päänpanijaistapoihin kuuluu hiusten sukiminen ja letittäminen, lettien päiden nauhoittaminen, lettien kääntäminen pään ympäri, lakin tai myssyn asettaminen lettien päälle ja päänpanentalaulujen laulaminen.

200. morsiamen päähineisiin kuuluu pellavaiset huivit, tykkimyssyt ja kukkaseppeleet.

201. päänpeittäjäisiä seuraa morsiamen juhlallinen johdattaminen hääväen eteen (hääpukuun puettuna, soiton ja laulun säestyksellä).

202. morsiamen lakittaminen suoritetaan aitassa, saunassa, pirtin penkillä tai jossain piilopaikassa.

203. päänpanijaistapoihin kuuluu parin istuttaminen vierekkäin, hiusten sukiminen, toistensa kasvojen peseminen ja päähineiden vaihtaminen (morsiamelle sulhasen lakki, sulhaselle morsiamen huivi).

204. morsianta lakitettaessa lausutaan "unusta uni, mäleta melu, tuleta tuli, pea mees meeles" (unohda uni, muista muisto, sytytä tuli, pidä mies mielessäsi).

205. päänpeittämistä seuraa vaatelahjojen jakaminen, vastalahjojen antaminen ja morsiamen istuttaminen sulhasen viereen kaason huutaessa "tulkaa katsomaan uutta kuuta".

206. morsiamen huivia nostettaessa sanotaan "terve, terve, uus kuu näkyy" (ensimmäisen katseen saa sulhanen).

207. morsiamen paljastamista kutsutaan katsojaisiksi ja näkijäisiksi.

208. morsianta huivitettaessa kysytään "kelles tämä huivitetaa" (kaaso) johon vastataan "ka miule" (sulhanen).

209. morsiamen huivittamista seuraa sulhasen pukeminen morsiamen valmistamiin vaatteisiin.

210. häälahjoihin kuuluu olkavaipat, paidat, nauhat, vyöt ja pellavakankaat.

211. häälahjat jaetaan yksi kerrallaan morsiamen käsivarrelta kaason toimiessa jakajana (toisen tavan mukaan morsiamen veli jakaa lahjat piiskan tai kepin päältä).

212. häälahjoja eli höyheniä jaettaessa lausutaan "ottakaa vastaan hyväst mielest, vähäst varast, meiän lapsen höyheniä" tai "susi juoksi surkeasti, metsänrikka riipeästi, aina viepi mennessänsä, eipä tuo vaan tullessansa, kelle linnut kelpaeli, kelvatkohon höyhenetkin".

213. komit saapuvat häälahjojen jakoon tiiviinä kulkueena (lahjojen tulee olla itse valmistettuja ja päälle puettavia).

214. komit antavat häälahjoiksi paitoja, nauhoja, liinoja ja vöitä (lahjat puetaan päälle heti ja tanssitaan kiitokseksi, toisen tavan mukaan kiitetään laulunsäkeellä).

215. komit säilyttävät häävaatteet hyvän onnen tuojiksi (vaatteita ei käytetä tai pestä häiden jälkeen, uskotaan suojelevan kotia ja yhteistä onnea).

216. komit pitävät liiton vahvistavana toimena kauniisti kirjaillun liinan päistä pitelemistä (puolison kuoltua liina revitään kahtia).

217. karjalaiset tuovat ensimmäiset vaatelahjat neidon kylvetysiltaan (neito ottaa lahjat vastaan koskettamalla, äiti ojentaa vastalahjan).

218. karjalaiset vaihtavat toiset vaatelahjat katsojaisissa (morsiamelle naidun naisen puku, vastalahjaksi punainen paita).

219. häälahjojen uskotaan sisältävän valmistajansa elinvoimaa ja rakkautta (lahjoja vaihtamalla tiedetään saatavan "hyvät välit").

220. hääsaunan tapoihin kuuluu parin vaatteiden vaihtaminen ja vaatteet päällä kylpeminen (morsian pitää sulhasen paitaa, sulhanen pitää morsiamen vaatteita, toisen tavan mukaan vaihdetaan sukkia).

221. häävaatteet päällä kylvettäessä hoetaan "hik hikee, karva karvaa" (tavan uskotaan sekoittavan hiet ja antavan hyvät välit).

222. virolaisiin häihin kuuluu parin kohottaminen ilmaan ("mitä korkeammalle sitä onnekkaampi elämä") ja veden kantaminen lähteeltä (saavin korviin punaiset nauhat, vedellä kylvetetään häävieraita).

223. häiden päättötapoihin kuuluu lähtörokka, eroputro, lihavelli, talon seiniin koputtaminen (halolla, kurikalla), susien tavoin ulvominen, ruokien raivaaminen pöydästä, juoman tuomisen lopettaminen ja pöydän kääntäminen ympäri.

224. kaason toimiin kuuluu sulhasen lakin kaappaaminen ja asettaminen morsiamen päähän.

225. häiden aikaisen kuunvaiheen uskotaan vaikuttavan parin onneen (alkukuu=pitkää yhteiseloa, loppukuu=
lyhyttä, tyhjä kuu=köyhää, nouseva kuu=rikasta).

226. morsian ottaa kotitalosta lähtiessään mukaansa kolme kiveä, pihlajanlehteä, lastua ja kotieläimen karvaa.

227. hääkulkueen suojaksi voidaan kutsua perheen keittokodan haltijat ("ota utra uunin peältä, kotohisi lämbimästä, jolla vieroni vihitsen, tarhan täyen kiertelemmä, otamma uunista urohot, väjekseni, voimakseni, tuekseni, turvakseni").

228. marimorsian irrottaa puvustaan helmiä tai kolikoita ja laskee ne veteen sanoin "pysyy rauha eikä tartu viha".

229. vepsäläismorsian kietoo hääyöksi liinan vartalonsa ympärille (aamulla liina ojennetaan sulhasen pyyhkeeksi).

230. hääkulkue suojataan asettamalla maahan kolme kiveä joiden päälle pari astuu oikealla jalalla (päiden tulee koskettaa toisiaan), kiertämällä pari kolmasti palavan päreen ja kirveen kanssa (kirveenterällä maata piirtäen), nostamalla päreet parin päälle ja hajottamalla päreet pihamaalle.

231. karjalaiset vahvistavat liiton lyömällä yhteen leipiä tai koputtamalla seinään päreellä (tuli vanhempi tapa).

232. karjalaiset kutsuvat morsianta mutsoksi, mutsuksi, mutsoiksi ja muttsoksi (tarkoittaa morsianta ja nuorta vaimoa).

233. vepsäläisen hääparin tulee istua mahdollisimman lähellä toisiaan ("niin ettei välistä pysty katsomaan").

234. vepsäläinen pari ei saa liikkua häämenojen aikana (jos liikkuvat lakaistaan edeltään lattiaa tai asetetaan lattialle kankaita).

235. vatjalaisiin häätapoihin kuuluu morsiamen hiusten leikkaaminen, valkean liinan (kiika) asettaminen morsiamen päähän, morsiamen ohjaaminen pirtin oikeaan ovenpieleen, kaason siirtyminen pirtin vasempaan ovenpieleen ja morsiamen taluttaminen ulos auringon laskettua.

236. vatjalaisiin häihin kuuluu itkuin herättäminen, kukkaseppeleen asettaminen morsiamen päähän, morsiamen odottaminen ovella kintaat käsissä ja liina käsivarrella, morsiamen johdattaminen ovelle, morsiamen kaulaan käyminen (sisar), yhdessä huojuminen, sulhasväen saapuminen, morsiamen johdattaminen pihalle, piirin muodostaminen morsiamen ympärille, kukkaseppeleen sovittaminen piirissä olevien neitojen päähän, kujan muodostaminen sulhaselle ja tämän sisarelle, morsiamen vieminen piiloon (eno), pirttiin astuminen, lahjojen kerääminen kestitystä vastaan (kerätään suureen vatiin tai kuppiin), lahjavadin "kivittäminen" ja "suojeleminen", morsiamen pukeminen hääpukuun, kerättyjen lahjojen jakaminen morsiamen suvulle, nuorikon lakin asettaminen morsiamen päähän, laulun säestyksellä ruokaileminen, parin taluttaminen aittaan, yöpyminen, aikaisin nouseminen ja sulhasen talolle matkaaminen.

237. virolainen sulhasväki ei riisu päällysvaatteita läksijäispäivän aikana (tavat jäänteitä alkuperäisistä talvihäistä).

238. virolaisiin häätapoihin kuuluu morsiamen istuttaminen lakitusta varten, nuorikon päähineen (tanu) puisteleminen lattialle neljästi, morsiamen "rankaiseminen", morsiamen lakittaminen, sulhasen pukeminen morsiamen tuomaan paitaan ja sukkiin, morsiamen nostaminen tuolille, taikakalun laskeminen lakituspaikalle, sulhasen vanhempien syleileminen, morsiamen johdattaminen pöytään, yhteisen leivän syöminen ja vieraiden kestittäminen morsiamen tuomilla ruokalahjoilla.

239. virolaiseen kaivolla käyntiin kuuluu morsiamen pukeminen valkoiseen raittiin eli huiviin, veden nostaminen kaivosta (kaksi sangollista), veden kaataminen maahan ja morsiamen huivin heittäminen katolle.

240. liiviläismorsiamen pukuun kuuluu pitkä ja vaalea kädet peittävä röijy ja punainen tai kirjava pään ympäri kiedottu huivi.

241. liiviläinen pari yhytetään istuttamalla nuoret vierekkäin ja laittamalla parin kädet päällekkäin (miespuolinen sukulainen laittaa kätensä käsien alle ja naispuolinen sukulainen käsien päälle).

242. liiviläisiin häihin kuuluu morsiamen talolle matkaaminen, morsiamen piiloutuminen aittaan, "väärien avainten" antaminen sulhasväelle, morsiamen etsiminen kolmen valemorsiamen joukosta (silmät peitettyinä), pirttiin palaaminen, yhdessä ruokaileminen ja tanssiminen, morsiamen taluttaminen takaisin aittaan, morsiamen hiusten laittaminen, nuorikon lakin asettaminen morsiamen päähän (leuan alta sidottu myssy) ja valmistelujen säestäminen lauluin.


243. ersalaisiin häihin kuuluu eroitkujen itkeminen, uunin tuijottaminen, morsiamen reen varustaminen kirjaillulla kuomulla, morsiamen pukeminen mekkoon ja valkeaan liinaan, morsiamen pään peittäminen punaisella huivilla (peitetään matkan ajaksi), paksujen siteiden kääriminen morsiamen nilkkoihin ("jotta ei pääse pakoon"), morsiamen "vastusteleminen" (tarrautuu ovenpieliin), matkaan lähteminen, sulhasen talolle saapuminen, humalan sirotteleminen morsiamen päälle (sulhasen sisar), tulen ja kodinhaltijan kumartaminen, haltijoiden hyväksynnän pyytäminen, leivän laittaminen morsiamen pään päälle, nuorikon nimen antaminen ("kaunis", "villi"), joelle johtavan polun pirskottaminen mesijuomalla ja joella käyminen.

244. komien häihin kuuluu rahin päällä istuvan morsiamen lähestyminen sulhasen toimesta (istuu hiukset hajallaan), morsiamen kieltäytyminen (kolmasti), morsiamen suuteleminen, morsiamen nouseminen rahilta, rahin hajottaminen sulhasjoukon toimesta ("jo otti omamme"), morsiamen hiusten laittaminen kahdelle palmikolle,
palmikoiden peittäminen nuorikon lakilla, parin ohjaaminen kahden punaisen villavyön päälle, liiton vahvistaminen vöiden päällä seisten, morsiamen johdattaminen avannolle, lahjojen laskeminen vedelle, kasvojen ja käsien peseminen avannossa ja yhdessä peseytyminen.

245. vatjalaisiin häihin kuuluu hääleipien leipominen laulaen ("paisu paisu vellon kakku, ylene kursileipä"), leipien asettaminen pöydälle päällekkäin, kuvioista ja kypsyydestä ennustaminen, lahjojen kerääminen puiseen kuppiin, itkujen itkeminen, vihtojen sitominen morsiussaunaa varten (kolme erilaista), morsiamen kylvettäminen, saunan ulkopuolella odottaminen (puhtaiden vaatteiden kanssa), morsiamen pujottaminen pihlajanlehvien läpi, päivälle ja kuulle kumartaminen, morsiamen taluttaminen aittaan (hiusten kuivuttua), morsiamen istuttaminen korvallisten väliin, hääliinan ripustaminen pirtin seinälle, pöytien siirtäminen liinan alle, morsiamen noutaminen aitasta, morsiamen "piiskaaminen" pirtin ovella, morsiamen taluttaminen pöydän ympäri, kynttilän sytyttäminen, pieluksen laskeminen penkille, morsiamen istuttaminen pieluksen päälle (korvalliset molemmin puolin), lahjojen kerääminen puukuppiin, suurempien lahjojen lupaaminen morsiamelle, sulhasen pukeminen vyöhön, kintaisiin, lakkiin ja saappaisiin, lähtölaulujen laulaminen, morsiamen talolle matkaaminen, sulhasen varaaminen lauluin, sulhasen tervetuliaisvirren laulaminen, sulhasjoukon tulosta uteleminen, kiertoilmaisuin vastaaminen ("varis vaakkui"), sulhasjoukon tervehyttäminen, morsiamen vieminen aittaan, sulhasväen kestittäminen, morsiamen etsiminen "piilopirtistä", korun lahjoittaminen morsiamelle, liinan ojentaminen vastalahjaksi, morsiamen ja sulhasen suiden pyyhkiminen liinalla, sulhasväen lahjominen vöin, huivein ja liinoin, morsiamen äidin lohduttaminen, morsiamen istuttaminen sulhasen ja kaason väliin, morsiamen pään peittäminen suurella liinalla, ympärikkö-tanssin tanssiminen, morsiamen sukulaisten kutsuminen sulhasen talolle, sulhasen talolle matkaaminen, hääjoukon vastaanottaminen lauluin, humalan ja jyvien heittäminen parin päälle, morsiamen istuttaminen pöytään, istumaiässä olevan lapsen nostaminen morsiamen syliin, lahjojen antaminen lapselle, morsiamen sukulaisten kestittäminen, kestityksestä kiittäminen lauluin, morsiamen neuvominen ("tähitä tähittä päivä, veta merkki otavassa"), sulhasen talolla yöpyminen, parin herättäminen auringon noustessa, parin johdattaminen kaivolle (rinta rinnan, liinasta kiinni pitäen), sankojen täyttäminen vedellä (morsiamen veli), sankojen kaataminen, seurueen kasteleminen, morsiamen vieminen "ensimmäiselle kuselle" ja häät päättävän "mansikkasaunan" lämmittäminen.

246. tverinkarjalaisiin häätapoihin kuuluu parin istuttaminen pirtin vastakkaisille puolille (sulhanen peräseinälle, morsian etuseinälle), sulhasen puhemiehen ja morsiamen avustajan istuutuminen sivuseinille (nelistään muodostavat neliön), pystyyn nouseminen, sulhaselle kumartaminen (kolmasti), avustajien käsien kohottaminen ilmaan sanoin
"miun ulemmä" (toistetaan kolmasti), parin seisottaminen keskellä lattiaa (mahdollisimman lähellä toisiaan) ja lahjojen jakaminen (morsian antaa valmistamansa käsipaikan, sulhanen jakaa kolikoita ja helmiä morsiamen kassasta).

247. inkerikkojen lähtöhäihin kuuluu häihin laitetuista juomista ennustaminen (makeaa hyvä enne), hääleivän leipominen (suuri reikäleipä), lahjojen asettaminen hääleivän keskelle, kiimileivän eli lempeä nostattavan leivän leipominen häitä edeltävänä iltana, kiimileivän syöminen villisti hirnuen, taikinapytyn kannesta maistaminen, morsiamen jalkojen ristiminen, morsiamen kantaminen kynnyksen yli ("kahest kätyisest"), sulhasen talolle matkaaminen, eteenpäin katsominen matkan aikana, katsojaisten järjestäminen sulhasen luona, parin seisottaminen samalla lattianlankulla, morsiamen kantaminen saunaan, morsiamen hiusten avaaminen äidin toimesta ("mie harottelen kultakuutrat, levittelen liekuteltuiseni lieminät"), morsiamen kietominen turkkiin, morsiamen käyttäminen esivanhempien nurkassa (turkkiin käärittynä), esivanhempien hyväksynnän pyytäminen, saunaan palaaminen, morsiamen hiusten avaaminen sisaren toimesta, morsiamen kylvettäminen (aloitetaan päästä), morsiamen valaminen vedellä (sukulaisnaiset vuoronperään), kylvettämisen säestäminen lauluin ("kylve kolmella lehellä, kolmen koivun oksasella, ojavesi onneksesi, merivesi mieleksesi, lähevesi lämmöksesi"), päivännousulle, lounatpäivälle ja iltapäivälle kumartaminen (kolme päivänsuuntaa), pirttiin palaaminen, kiukaan ja uuninpankon hyvästeleminen, toivomusten lausuminen kodinhaltijalle ("ota paikkasi"), esivanhempien kutsuminen hääjuomaa (meoi) maistamaan, mesijuoman kaataminen pihamaalle, sulhassaunan lämmittäminen, kylpyveden hakeminen (sanomatta sanaakaan), sulhasen hiusten peseminen, mesijuoman kaataminen kiukaalle, kylvyn säestäminen lauluin ("kylve kolmella lehellä, lepän lehti lämmäksesi, toisella haavan lehellä, haavan lehti haltijaiseks, kolmannel koivun lehellä, koivun lehti korkiakses, kylve kolmella veellä, yhellä tieveoilla, tieveoilla tietäväksi, kahella maaveoilla, kolmella suoveoilla, heitä vanhat vaattehesi oksille alempaisillen, pane uuet sijahan oksilta ylempäisiltä"), pirttiin palaaminen, sulhasen istuttaminen turkin ja pieluksen päälle ("istu ukko veljyeni, taattas tuuvin turkin päälle, maamas höyhenpatjan päälle, laske jalkas lakon alle, kaikki maakin lainehtivi, laske kättäs lauan alle, kaikki lauta lainehtivi"), korvojen asettuminen sulhasen molemmin puolin, sulhasen kengittäminen veljen toimesta, kekäleiden ja taikakalujen laittaminen kenkiin ("tunge tulta sukkihinsa, kekälettä kenkihinsä"), kulkuneuvojen koristeleminen kankain ja kulkusin, morsiamen talolle matkaaminen, esteiden kasaaminen sulhasjoukon tielle, esteiden pois laulaminen ("siell on rauta-aita eessä, lyöppä rikki rintaluillas, väännä hartian välillä, elä piä pientäni kujalla, elä tiellä tetriäni, lase matkaan marjuttani"), sulhasen vastaanottaminen ("viekähä vävy tupahan, ylimmäisille sijoille, isommille istuimille, selin seineä sinistä, päin pöyteä punaista"), kynnyksen yli hyppääminen ("kuin meet puola porstuahan, elä saapasta satuta, kypenyttäs kynnyksehen"), pöydän kiertäminen, sulhasen istuttaminen morsiamen paikalle ("istukka sijalle sille, missä neito illan istui, missä neito aamun astui, sylin syäntään piteli, kahmaloisin kasvojansa"), pöytäliinan levittäminen, tarjoilujen levittäminen liinalle, tulijoiden tarkoitusperien uteleminen ("ilveksen ajossa"), morsiamen johdattaminen aittaan, tulijoiden kestittäminen, kestityksestä kiittäminen ruokalahjoin, morsiamen vaatevarojen pakkaaminen niinimattoihin, morsiamen luona vieraileminen ("terve kuuhut, terve päivä, terveheksi meijän minjä"), huivin sitominen morsiamen silmille, huivin "hypisteleminen", morsiamen ruokkiminen sulhasen sisarten eli kaasikkeiden toimesta ("jo siun emoisi syötti, mie vainen varoiksi syötän, piä mieltä meijän maalle, mieltä meijän vellollemme"), kaasikkeiden lahjominen, morsiamen pukeminen, morsiamen ylistäminen aitasta palaavien kaasikkeiden toimesta ("käimme kuuta katsomassa, päivöjä tähystämässä, hoi sie vietroi veljyeni, kun sinä sitä näkisit, mitä meille näytettihin"), morsiamen johdattaminen pirttiin, vitsan heittäminen morsiamen yli, morsiamen ohjaaminen sulhasen viereen, rinnakkain seisominen ja yhytyssanojen laulaminen ("saipa kaksi kasvanutta, yhtehen yhennäköistä, kaks puhasta, kaks punaista, kaks rikasta rinnakkaisin, kaks on kaunoista yhessä, soriata suutatuksin, verevätä vieretellen, yhenmuotoiset molemmat").

248. sulhasta neuvotaan neuvokkivirsiä laulaen ("kun tulee tuju nenääsi, saapi sappi sieramiisi, ota kirves kätehesi, mene metsään hulkkumahan, sinne viskaa vihasi, sinne tuiskaa tujasi, tule nauraen kotihin, sirkuttele sisolleni, siis kuulut hyvä hyväksi, hyvän neion puolisoksi").

249. inkerikkojen tulohäihin kuuluu liinan sitominen reen vempeleeseen, morsiamen nostaminen rekeen ("älä nouse nostamatta, käy rekehen käskemättä"), morsiamen syntymähaltijan kutsuminen mukaan ("lähe luoja luokilleni, armollinen aisoilleni"), vaatteiden liepeille istuminen matkan aikana, takaa-ajoon lähteminen morsiamen sukulaisten toimesta, sulhasen talolle saapuminen, maan, kuun ja päivän tervehtiminen ("minhyeni, marjueni, viskaa lahja tanhualle, veräjälle pieni verha, terve maa ja haltiasi, tervehemp on minjyeni, terve verhottu veräjä, tervehempi minjyeni, terve kuuhut kulmiltasi, terve päivä päälaelta, tervehempi minjyeni"), maahan levitetyn turkin päälle polvistuminen, morsiamen johdattaminen taloon ("jo vello kahen tulevi, jo aine kahen ajavi, neittä helmasta vetävi, kulettavi kultaistansa"), tuhkan ja humalan sirotteleminen parin päälle, häävuoteen kunnostaminen ja pöyhiminen, morsiamen vaatteiden levittäminen aitan orsille, kaason valmistaman prötön nauttiminen aitassa (yhteisellä puulusikalla), morsiamen riisuminen ja peitteleminen vuoteeseen (kukkaseppele päässä), parin päähineiden vaihtaminen keskellä yötä, morsiamen palmikoiden purkaminen aamulla (puretaan kilpaa), morsiamen taluttaminen pihapiirin ympäri (hiukset hajalla), morsiamen päähineen poistaminen, nuorikon päähineen asettaminen morsiamen päähän, lakittamisen säestäminen lauluin ("neion muoto moikatahan, neion varsi vaihetahan, neion liitsi liitetähän, neion kaanu katsotahan, pääkkö pieni peitetähän", "hyvä kaase, kaunis kaase, ilolakki päähän laita, ilo pane palmikkohon"), lakittamisen "vastustaminen" (morsian tempaisee hiukset auki), morsiamen lahjavakan kantaminen pirttiin, vakan nostaminen pöydälle, lahjojen jakaminen vakasta otsankohtajaisen ruoskan päältä ("kun on lintu kelvannut, niin kelvatkoon höyhenetkin"), lahjojen pukeminen päälle, vastalahjojen lupaaminen, tyhjän vakan täyttäminen villoilla, jäähyväislaulujen laulaminen ("kun tulee surusi suuri, ja tulee tusakas tunti, korjaa kyynelees kerälle, tie vain laiva kyynelistä, vieret vettä ottamahan, vieretä kerä vetehen, lase laiva lainehesen, pane linttisi lipuksi, polles pane purjeheksi, mist tuntoo siun emosi, se vie viestit emollesi, sanat saunoin tuojallesi"), sulhasen neuvominen lauluin ("tulee neiolle ikävä, ja tulee tusakas tunti, pane puro puikkoihinsa, tahi valko valjahisin, tuo neittä ison kotihin, emon kainon kartanolle" ja "elä anna vierahan vihata, talon toisen soimaella, sie ain oo sisoni puolta, ei oo turvoa sisolla, ei oo muissa kuin vävyssä"), kaason palkitseminen kapalla ja morsiamen vanhempien muistaminen viemisillä ("täss on kakku kaunostasi, liha leipä linnustasi, ei neittä lumelle luotu, eikä pantu pakkasehen, elä itke emoseuni, kaikottele kantajani").

250. inkerikkojen kolmannen hääpäivän ("ämmien päivä") tapoihin kuuluu kaivolla käyminen ("menet kana kaivotielle, katso kaivohon kuvaasi"), uhlujen eli sankojen täyttäminen, uhlujen asettaminen rinnakkain (kuvaavat paria), maan äärille kumartaminen, lahjojen pudottaminen kaivoon (pudotetaan suusta), uhlujen potkaiseminen, roiskeista ennustaminen, lahjojen laskeminen uhluihin, veden kantaminen taloon, mantsikkasaunan lämmittäminen ja häissä saatuihin vaatteisiin pukeutuminen.

251. häistä lähdettäessä lauletaan "suvulleni suuri kiitos, kuin sie kutsuit kutsuihisi, hankit happamaisillesi" tai "syöty on syömät, juotu juomat, syöty ryntäät rytkilöille, kaulat kellonkantajilta, ei vain kiitellä osata".

252. komien häätapoihin kuuluu hanhen pyytäminen, paistaminen ja kantaminen pöytään iloiten ja hanhien huutoja jäljitellen (kantajina sulhasen äiti ja sukulaisnaiset).

253. tverinkarjalaisiin häihin kuuluu punaisten nauhojen solmiminen avustajille, antilaan pukeminen parhaisiin vaatteisiin (kaunoloihi), antilaan hiusten sukiminen hajalleen, hiusten peittäminen huivilla, esivanhempien hyväksynnän pyytäminen pirtin pyhässä nurkassa, antilaan kiertäminen tulen ja esivanhempien kuvien kanssa ("kultavuori vastaan, eläkää mitä parhaiten ja sovussa"), antilaan taluttaminen pöydän ympäri, antilaan
saattaminen pihalla odottaviin kärryihin, liikkeelle lähteminen saattoväen (kanzovehk) seuratessa, sulhasen talolle saapuminen, pöytään istuttaminen, sulhasen sisaren istuutuminen antilaan viereen, sisaren lahjominen sarkahuivilla, antilaan huivin nostaminen olkapäille (hääväen huutaessa "kaunis morsian"), lahjojen jakaminen, hääleivän leikkaaminen (vastalahjoiksi), parin saattaminen aittaan, yöpyminen, parin herättäminen mekastaen (jatketaan kunnes antilas ilmoittaa olevansa tyytyväinen mieheensä), veden kantaminen kaivolta, vesiastioiden kaataminen, käsipaikkojen asettaminen astioiden päälle, antilaan ajeluttaminen, antilaan talolle palaaminen ("myössyttelietsemäh"), vävyn kestittäminen, vävyn sukulaisuuden tunnustaminen ja antilaan myötäjäisten jakaminen (kaksi vastaveistettyä kuppia ja lusikkaa).

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti